VAHVUUDET
Satakunnan sote-alan toimijoita yhdistää selkeä ja vahva tahtotila yhdessä tekemiseen niin yritysten, järjestöjen kuin julkistenkin toimijoiden välillä. Tahtotila luo otollisen maaperän yhteiskehittämiselle ja yhdessä haasteiden tunnistamiselle ja ratkaisemiselle. Tämä on vahvuus, jonka ansiosta niin ketterä Living lab –tyyppinen toiminta kuin pysyvämpikin yhteistyö ovat mahdollisia.
Yhdessä toimimista helpottaa tiedon runsaus, sillä eri toimijat niin järjestöissä, yrityskentällä kuin julkisellakin puolella tuottavat runsaasti tietoa omilta aloiltaan. Erityisesti järjestökentän järjestäytyneisyys mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun ja yhteistyön organisoimisen. Järjestöt ovat myös ketteriä kokeilijoita ja niiden selvitykset pureutuvat tehokkaasti rajattuihin ongelmiin.
Pääsääntöisesti satakuntalaiset mikro- ja pk-yritykset ovat kehittämisorientoituneita ja ne seuraavat alan kehitystä tarkasti. Tämä mahdollistaa yhteneväisen suunnan myös yhteiskehittämiselle, sillä intressit ovat linjassa keskenään ja asiat menevät sekä aloittain että monialaisesti eteenpäin. Yritysten aktiivinen rooli on mahdollistanut myös sen, että asiat julkiset sektorin ja yritysten välillä etenevät aidosti ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Tämä on erityisen tärkeää muuttuvassa sote-ympäristössä, jossa julkisen sektorin lisäksi myös yrityksillä on jatkuvasti vahvistuva rooli.
Monipuolinen korkeakoulutarjonta mahdollistaa laajan osaamispohjan jo opiskelijatasolla ja tätä voidaan hyödyntää myös työelämän erilaisiin tarpeisiin sote-kentällä. Esimerkiksi teknologiakehitys on huomioitu koulutuksessa laajasti ja sen esiin tuominen eri yhteistyön muodoissa on ollut luontevaa. Korkeakoulujen rooli Satakunnassa onkin merkittävä niin alojen kehityksen kuin työllisyydenkin kannalta.
HEIKKOUDET JA KEHITETTÄVÄT ASIAT
Toimijoiden sitouttaminen on ainut tapa luoda pitkäjänteistä ja kauaskantoista yhteistyötä alasta riippumatta. Sote-alan kenttä on laaja ja altis muutoksille, joten toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön on erityisen tärkeää. Erityisesti opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tuominen osaksi yhteistyötä vaatisi pitkäjänteisempää otetta esimerkiksi tutkimuksen ja opinnäytetöiden integroinnin muodossa. Tutkimustiedon välittyminen on tärkeää kentän kehittymisen kannalta ja sen korostaminen on tällä hetkellä asia, jota tulisi kehittää Satakunnan alueella.
Sitouttaminen vaatii koordinoitua yhteistyötä, joka mahdollistaisi tapaamiset kaikkien toimijoiden kesken. Kasvokkaiset tapaamiset olisivat ideaalitilanne ja niitä tulisi olla tarpeiden mukaan, mutta kuitenkin säännöllisesti. Jatkuvuus on siis tällä hetkellä yhteiskehittämisen haasteena, ja sen kehittämiseen tulisikin tarttua hieman uudenlaisella otteella. Esimerkiksi julkinen puoli voisi huomioida paremmin järjestökentän roolin ja tarjota selkeitä palvelukentän tarpeita, joihin järjestöjen olisi helppo pureutua ja tarjota omia pysyviä ratkaisujaan.
Hyvinvointialan yrityksiä on suhteessa melko vähän mukana yhteistoiminnassa. Paikallisten yritysten osallisuus on tärkeä osa kokonaisuutta ja myös sote-alan näkyvyyttä. Jokaisella sektorilla on oma roolinsa ja paikkansa yhteistoiminnassa ja –kehittämisessä, ja yhdenkin toimijan vajaa osallisuus on puute. Sitouttaminen, tapaaminen ja toimijoiden koordinoidusti yhteen tuominen on siis se perustason haaste, joka Satakunnan sote tki-toimintaa haastaa.
MAHDOLLISUUDET
Satakunta on monestakin näkökulmasta katsottuna täynnä mahdollisuuksia sote alan tki-kehittämisessä. Keskustelu pysyy helposti melko vapaamuotoisena, kun toimijat ovat jo valmiiksi lähellä toisiaan ja tekemisissä toistensa kanssa myös luonnollisessa ympäristössään. Toisten toiminta siis tunnetaan melko hyvin ja luonnollisia yhteistyön muotoja on jo valmiiksi. Tämä valmis yhteistyön pohja mahdollistaa joustavat osallistumismahdollisuudet sekä keskustelevan otteen yhteistyössä. Myös uusien ideoiden syntyminen on luontevampaa, kun pohjalla on jo kokemusta aiemmasta yhteistyöstä.
Erilaisia verkkoportaaleita on kehitetty myös kauempaa tki-toimintaan mukaan haluavien tueksi. Verkkoportaaleita voitaisiin kuitenkin kehittää vielä paljon enemmänkin ja niiden kapasiteetti voitaisiin hyödyntää paremmin. Esimerkiksi opinnäytetyöpankki voisi tuoda opiskelijoiden näkyvyyttä paremmaksi alalla. Myös yhteisten materiaalien jakaminen voisi onnistua erilaisilla verkkoalustoilla ja näin ollen myös pienillä toimijoilla maakunnan reunamilla olisi mahdollisuus tietää, mitä missäkin tehdään.
Kuten aiemmin mainittiin, Satakunnan vahvuutena on moniammatillisuus, johon liittyy myös jatkuva oppiminen esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa. Moniammatillisuuden tuomat mahdollisuudet voisikin valjastaa yhä paremmin palvelemaan muuttuvaa sote-kenttää ja esimerkiksi digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Satakukunnan erityisenä vahvuutena on digitalisaatio, mikä näkyy myös esimerkiksi yritysprofiilissa. Perinteisesti erillisiksi aloiksi kuuluvaa teknologia- ja sote-kenttää voisikin tuoda lähemmäksi esimerkiksi opiskelijoiden moniammatillisuuden avulla.
UHAT
Maakunnan reuna-alueilta tki-toimintaan osallistuminen on usein hankalaa ja tällöin on vaarana, että tärkeitä toimijoita jää kokonaan ulkopuolelle. Mikäli toisia ei tunneta, yhteistyö voi jäädä joko hyvin pintapuoliseksi tai sitä ei tehdä välttämättä ollenkaan. Myös pienet yritykset jäävät helposti ulkopuolelle, mikäli yhteistyö ei ole näkyvää ja avointa kaikille.
Teknologian nopea kehitys, joka on alueen ehdoton vahvuus, voi olla myös haasteena ja uhkana niin koulutukselle kuin alojen kehittymisellekin. Mikäli teknologiakehitykseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja sitä ei oteta mukaan alojen kehittymisessä ja yhteistoiminnassa, on vaarana, että kehittäminen jää jopa turhaksi, sillä se ei vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin.
Käytännössä tki-toimintaa voivat uhata myös ennakkoluulot yhteistoimintaa kohtaan. Yhteiskehittäminen vaatii rohkeaa otetta ja luottamusta tulevaisuuteen, mikäli nämä puuttuvat, ennakkoluulot voivat olla esteenä tki-toiminnan yhteiseen kehittämiseen. Toinen käytännön este voi olla resurssipuute; käytännön yhteistyö vaatii aina aikaa ja panostamista. Mikäli resursseja ei haluta laittaa tai niitä ei yksinkertaisesti ole, tki-toiminnan kehittämistä ei myöskään tapahdu.