Näin tehtiin Mediapolis | Kai Salonen

Artikkeli käsittelee Tampereen Mediapolis-kampuksen vaiheita ideasta konseptiksi ja verkostomaisesti toimivaksi ekosysteemiksi. Toimintamallin kannalta on merkittävää hahmottaa Mediapolis laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä fyysisenä kampuksena. ”Mediapolis on suomalainen tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus ja verkosto, joka tarjoaa asiakkailleen paitsi erilaisia tuotantoja ja palveluja myös huimasti erilaisia mahdollisuuksia. Mediapolis on kansainvälisesti toimiva ja kasvava media-alan ekosysteemi” (mediapolis.fi 2017).


Mediapolis sai alkunsa, kun Yleisradio päätti strategiassaan avautua ja panostaa kumppanuuksien rakentamiseen (yle.fi 2009/2012). Yle oli luopumassa kiinteistöjen omistuksesta Tampereella ja alkoi hakea media-alan kumppaneita uudenlaisen mediakampuksen synnyttämiseksi Tampereelle. Vuoden 2011 syksyllä Yle oli yhteydessä useisiin alan yrityksiin ja Tampereen ammattikorkeakouluun yhteistyön syventämiseksi Mediapoliksessa. TAMKille tarjoutui mahdollisuus siirtää Tampereen Finlaysonin alueella toimineet koulutukset Mediapolikseen. Päätös muutosta syntyi neuvottelujen jälkeen suhteellisen helposti, koska sekä TAMKissa että Ylessä nähtiin Mediapoliksen synergiahyödyt yhteisten tilojen, palveluiden, hankintojen sekä uudenlaisten sisältöjen ja tekniikoiden käyttöönoton näkökulmasta.

TAMKin media-alan ja kuvataiteen koulutus päätettiin siirtää Finlaysonilta ja Virroilta Mediapolikseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Päätöstä edesauttoi se, että Finlaysonin vuokrasopimus oli päättymässä vuoden 2014 lopussa. Technopolis Oyj osti Tohlopin kiinteistöt vuonna 2012 ja alkoi rakentaa ja remontoida tiloja mediakampuksen toimintoja varten. Tilojen suunnittelutyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä tulevien toimijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa Mediapolikseen päätti muuttaa myös joukko pienempiä alan yrityksiä sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun media-assistenttikoulutus.

Vuosina 2013–2014 kampuksen kehittämistä vauhditettiin mittavalla (750 000 €) EAKR-hankkeella, jonka tavoitteena oli muun muassa kehittää Mediapolikseen yhteinen toimintamalli. Mediapoliksen vaiheet jakaantuvatkin käytännössä kahteen: fyysisen ympäristön rakentaminen ja verkostomaisen toimintamallin kehittäminen. Tässä artikkelissa keskitytään toimintamallin eteenpäin viemiseen.

Nyt vuoden 2017 alussa, Mediapoliksessa on noin 30 yritystä ja kampuksella opiskelee sekä työskentelee lähes 2000 ihmistä. Verkostomainen toimintamalli kehittyy edelleen ja keskeisiä kysymyksiä ovat mm.:

  • Miten verkostomaista ekosysteemiä johdetaan siten, että kaikkien toimijoiden tavoitteet tulevat huomioiduksi?
  • Miten isot ja pienet, julkisesti ja kaupallisesti toimivat yritykset saadaan toimimaan samaan suuntaan?
  • Miten verkostomainen malli mahdollistaa Mediapolis-mielikuvan rakentamisen, kun tarpeet ovat hyvin monenlaiset?
  • Miten työnjako keskenään toistensa kanssa kilpailevien yritysten välillä mahdollistuu ja käännetään kaikkien eduksi?
  • Miten yhteisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja markkinointi sekä brändin rakentaminen pystytään järjestämään käytännössä?

Kampusviestinnässä on luvattu isoja asioita, joiden toimeenpanemista koko toimiala odottaa suurella mielenkiinnolla. Tilat on lähes täyteen vuokrattu ja onnistumista mitataan uusilla sisällöllisillä avauksilla. Odotukset uusien työpaikkojen syntymisestä ovat korkealla. Edellä mainittu EAKR-hanke on päättynyt ja kehittämistyötä jatketaan toimijoiden omalla riskillä sekä Mediapolis-yritysten projekteina mm. Mediapolis Osuuskunnassa. Pienten yritysten mahdollisuudet olla kehittelemässä konsepteja ovat rajalliset, siksi kehittämistyö on jäänyt pitkälti suurten toimijoiden varaan. Näyttönä Mediapolis-konseptin toimivuudesta, hyviä hankkeita on jo toteutettukin erilaisina demoina, sisältöpilotteina ja myytävinä tuotteina.

TAMK Mediapoliksessa

TAMKille Mediapolis tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vastata ammattikorkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Tärkeimmät opetus- ja kulttuuriministeriön (ks. OKM 2017) asettamat onnistumisen mittarit ovat: suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrä ja muut koulutuksen mittarit, joista tulee yhteensä 85% ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymistä (mm. hankitun ulkopuolisen rahoituksen osuus ja julkaisujen määrä) tulee loput 15% rahoituksesta. Kapenevien resurssien aikana ulkoisen rahoituksen määrän pitäisi olla 20% tulovirrasta vuoteen 2020 mennessä. TAMKin media-alan koulutuksessa jo pitkään käytössä ollut projektioppimisen pedagoginen malli edesauttoi päätöstä olla mukana Mediapoliksen kehittämisessä. TAMKin opiskelijat ja henkilökunta pääsevät toimimaan työelämän kanssa samalla kampuksella. Näin myös OKM:n tavoitteet pystytään täyttämään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ”oikeissa” työelämäprojekteissa samalla, kun uskotaan mahdollisuuteen lisätä myös ulkoisen rahoituksen tutkimus- ja kehittämisprojekteja.

Verkoston rakentamisen ja johtamisen kannalta oleellinen asia on alusta lähtien ollut luottamus. Erityisesti TAMKin ja Ylen välillä on luottamuksellinen suhde, jota on rakennettu vuosikymmeniä. TAMKin henkilöstöstä merkittävä osa on työskennellyt Ylessä, ja yhteisiä projekteja on tehty koko ammattikorkeakoulun olemassa olon ajan ja jo ennen sitä oppilaitosaikana. Myös muut toimijat kampuksella olivat ennestään tuttuja ja verkoston luottamus on ollut olemassa puolin ja toisin.

Mediapolikseen siirtymiseen liittyi monia henkilöstöjohtamisen haasteita. Yli 20 vuotta Finlaysonin alueella Tampereen keskustassa toiminut yksikkö piti kokonaisuudessaan siirtää esikaupunkialueelle. Käytännössä TAMKilla oli vuonna 2011 kaksi vaihtoehtoa, joko muuttaa toiminta Kuntokadun pääkampukselle tai siirtyä Mediapolikseen osaksi ekosysteemiä, jonka jäsenistä ja toimintamallista ei tuolloin ollut mitään tietoa. Vahvaan luottamukseen perustuen TAMK oli valmis siirtämään toiminnot Mediapolikseen.

Mediapolikseen liittyminen ja samaan aikaan tapahtunut yllättävä kulttuurialan rahoituksen merkittävä vähentyminen aiheuttivat ketjureaktion, jonka johtaminen osoittautui ennakoitua paljon haastavammaksi. Vähenevät resurssit ja puoleen tiivistyvät toimitilat pakottivat säästöihin. Virtojen toimipisteen ja kuvataiteen koulutuksen lakkauttaminen sekä musiikin koulutuksen rajut säästöt olivat edessä, jotta uudistus olisi mahdollista viedä läpi. Lisäksi päätettiin lisätä englanninkielistä koulutusta, jotta kampuksen kansainvälisyys varmistetaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan piti siis ajaa alas vanhaa ja rakentaa uutta. Uhkana oli, että ylimenokaudella toiminta tulisi entistäkin kalliimmaksi.

Toisin kuitenkin kävi, kun uudenlainen yhteistyö aloitettiin. Opiskelijat toteuttivat osia sisältötuotannoista itsenäisesti ja osa toteutettiin yhdessä ammattilaisten kanssa. Oli syntynyt aivan uudenlainen symbioosi, jossa opetussuunnitelman osaamistavoitteet täyttyivät ja ammattilaiset toimivat opiskelijoiden tutoreina. Samalla ammattilaiset oppivat kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan. Oppilaitosympäristössä kokeilukulttuurista kumpuava toiminta on mahdollista ilman suuria riskejä.

Mediapolis Osuuskunta

Mediapolis Osuuskunta perustettiin tammikuussa 2016. Mediapoliksen verkoston avaintoimijat ovat olleet edelleen samat eli Yleisradio Oy, Technopolis Oyj, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Aito Media Oy ja Aito Tehdas Oy. Mediapoliksesta on rakentunut koko Pirkanmaata hyödyttävä kokonaisuus, ekosysteemi, jonka osaamista hyödynnetään kaikilla elämänaloilla, niin teollisuudessa kuin palvelutuotannossakin.

Argillander, Martikainen ja Muikku (2014) listaavat 2020-luvun haasteita, jotka ovat olleet ohjenuorana, kun Mediapolista on rakennettu:

  • Asiakkuudet ja palvelut keskiössä
  • Asiakkuudet tuovat kilpailuedun
  • Osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti
  • Muuttuvat, yksilölliset arvot
  • Lyhyet suunnittelu- ja kokeilusyklit, ketterä strategiatyö
  • Avoin innovaatio, avoin data, kokeilut, beta-versiot
  • Nopeasti muuttuva kova kansainvälinen kilpailu, muuttuvat toimialojen pelisäännöt.

Kampusyhteistyö avaa kouluttajille, opiskelijoille sekä ammattilaisille uudenlaisia mahdollisuuksia, joihin tulee tarttua. Samalla pitää oppia luopumaan jostain vanhasta. Henkilöstön sitouttaminen yhteiseen tarinaan ja tavoitteisiin on vastuullinen tehtävä, samaan aikaan, kun ekosysteemi vasta hakee muotoaan ja toimintatapojaan. Verkostossa on olennaista ymmärtää, mitä oma organisaatio voi antaa verkostolle. Mediapolis on ekosysteemi, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja ammattilaisten kasvun maailman luokan tekijöiksi. Avaintoimijat haluttiin sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin, joihin pienet yritykset pääsevät myöhemmin mukaan ilman isoa taloudellista panostusta.

Mediapolis on ekosysteemi, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja ammattilaisten kasvun maailman luokan tekijöiksi.

Mediapoliksen johtoryhmä alkoi valmistella osuuskunnan perustamista talvella 2015.Loppuvuodesta 2015 johtoryhmän pöydällä oli käytännössä kolme vaihtoehtoa Mediapoliksen toiminnan eteenpäin viemiseksi: osuuskunnan perustaminen, yhdistysmuotoinen toiminta tai jatkaa entisellään eli erillisenä projektina. Lopulta päätettiin lähteä valmistelemaan osuuskuntamallia. Koska päätös tulevaan osuuskuntaan mukaan lähtemisestä oli osalle suurista toimijoista haastava, piti asia viedä yritysten hallitusten käsittelyyn. Ylen, TAMKin ja Technopoliksen hallitusten hyväksynnän jälkeen tuli mahdolliseksi osuuskunnan perustaminen. Aito Median ja Aito Tehtaan osalta päätös oli helpompi, koska ne olivat joustavia yrittäjävetoisia toimijoita. Mediapolis Osuuskunta perustettiin 25.1.2016.

Mediapoliksen haasteet tulevaisuudessa

Mediapoliksessa on tehty runsaasti työtä yhteisen toimintamallin löytämiseksi, mutta vieläkään ei ole löytynyt yhteistä toimintatapaa, joka aukotta sopisi kaikille. Saadun palautteen perusteella parhaiten on onnistuttu henkilöstön johtamisessa ja yhteisten tapahtumien järjestämisessä. Yhden luukun periaate palveluissa ei ole vielä toteutunut. Oppilaitokset ja Yle ovat tässä hankalassa välikädessä, kun toisaalta toiminnan pitäisi olla markkinalähtöistä ja -hintaista, mutta samalla ollaan julkisen rahoituksen piirissä. Julkinen toimija ei voi polkea hintoja, kun tavoitellaan aitoon kysyntään perustuvaa uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Yhteisen viestinnän toteutuksessa on onnistuttu paremmin. Mediapoliksen verkkosivut ja sieltä löytyvät palvelut ovat toimivat ja haluttu tieto löytyy helposti. Palveluhinnastojen osalta työ on edelleen kesken, koska julkisille toimijoille on osoittautunut vaikeaksi määritellä erilaisille palveluille kaupallista hintaa. Ilman selkeää hinnastoa, palveluiden myyminen on lähes mahdotonta. Tulevaisuudessa palveluja pitää pystyä paketoimaan ja myymään entistä tehokkaammin, jotta brändillä olisi todellista markkina-arvoa.

Nyt on aika antaa tilaa yksityisille yrityksille, joita julkisten toimijoiden tulee tukea omassa roolissaan mm. opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen saralla. Myös Tampereen kaupungin on otettava suurempi rooli Mediapoliksen kampuksen kehittämisessä. TAMKin näkökulmasta on tärkeää, että tamperelaisten korkeakoulujen Tampere3-yhteistyö mahdollistaa lisää TKI-toimintaa myös Mediapoliksessa. Alkuvuoden 2017 aikana Mediapoliksessa aloittaa toimintansa yrityskiihdyttämö, jonka tehtävänä on tukea alan kasvuyritysten mahdollisuuksia menestyä entistä paremmin.


Lähteet

Argillander, Martikainen & Muikku. (2014) Kuva muuttuu murroksesta. Mitä käy kasvulle ja työpaikoikoille? TEM raportteja 25/2014

Mediapolis. 2017. Mediapolis-kokonaisuuden verkkosivut. Noudettu 2.1.2017 osoitteesta: www.mediapolis.fi

Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulujen hallinto, ohjaus ja rahoitus. Noudettu 2.1.2017 osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=f

Yle.fi (2009/2012) Yle.fi-verkkosivusto. Näkökulma. M. Junger. Strategia, tarina ja paljon intohimoista tekemistä. Julkaistu 25.11.2009 ja päivitetty 15.02.2012. Noudettu 2.1.2017 osoitteesta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/25/mikael-jungner-strategia-tarina-ja-paljon-intohimoista-tekemista


Kirjoittaja

Kai Salonen

Kai Salonen
Johtaja
Taide, musiikki ja media, TAMK

Asiantuntijuusalueet: mediajohtaminen, mediatuotanto

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *