Merkityksellinen työntekijäkokemus puhututtaa
Lukuisat viime vuosina julkaistut raportit, tutkimukset ja puheenvuorot ovat nostaneet merkityksellisyyden työelämän yhdeksi keskeisimmistä rakennuspalikoista. Olemme panostaneet vuosikymmeniä eri aloilla ja eri tavoin asiakkaiden kokemuksiin, mikä on toki tärkeää. Kuitenkin tällä hetkellä on nähtävissä huomattava käänne työntekijän aikakauteen, joka korostuu erityisesti muutostilanteessa olevilla aloilla, kuten kovan kasvuvauhdin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloilla. Työntekijä on alettu nähdä ”uutena asiakkaana” (Itä-Suomen yliopisto, 2025). Toisaalta koronapandemia teki osaltaan näkyväksi alan haasteita ja epäkohtia tuoden esille myös merkittäviä uusia veto- ja pitovoimakysymyksiä. Esimerkiksi Henri Alénin (2024) mukaan pelkästään ravintola-alalta poistui korona-aikana 14 000 osaajaa. Tuhansien ammattilaisten aivovuoto nähtiin myös tapahtuma- (Tapahtumateollisuus ry, 2025) ja matkailualoilla (Itä-Suomen yliopisto, 2025).
Merkityksellisyys työelämässä korostuu osin myös työntekijäsukupolven muutoksen vuoksi. Kuten Pellisen (2025) pro gradu -tutkielmassa nähdään, työn merkityksellisyys muodostuu Z-sukupolven työntekijöiden keskuudessa erityisesti neljästä osa-alueesta: oman työn vaikuttavuudesta, tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä, mahdollisuudesta toteuttaa itseään työssään sekä vuorovaikutuksellisen tuen merkityksestä. Tämä edellyttää työelämältä joustavuutta, erilaista johtamista ja yhä parempia keinoja sovittaa yhteen työntekijöiden ja työnantajien tavoitteet.
Merkityksellisyys työelämässä korostuu myös sukupolven muutoksen vuoksi.
Merkityksellinen työntekijäkokemus ja työelämän erilaiset kohtaantohaasteet ovat keskiössä myös MERIT-hankkeessa. Siinä keskitytään vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alojen veto- ja pitovoiman kehittämiseen. Erityisenä kohderyhmänä ovat Y- ja Z-sukupolven edustajat. Euroopan osarahoittama hanke on osa laajempaa Työmarkkinoiden kohtaanto -teemaa, jota koordinoi Uudenmaan elinvoimakeskuksen Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohanke. (MERIT, 2025.)
MERITissä työn merkityksellisyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin työntekijä kokee työnsä yleensä merkityksellisenä, arvokkaana ja kannattavana. Työntekijäkokemus vertautuu kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen. Se rakentuu siitä, mitä työntekijä sisäisenä asiakkaana kokee, havaitsee ja tuntee koko työsuhteensa ajan, työn hakemisesta aina työnantajalta lähtemiseen saakka.
Kokemus koostuu työntekijän ajatuksista ja tunteista työtä, työympäristöä, työnantajaa, toimintatapoja, työyhteisöä ja kollegoita sekä asiakkaita kohtaan. Työntekijäkokemusta voidaan johtaa luomalla puitteita, mutta se ei ole ainoastaan esihenkilötehtävissä työskentelevien vastuulla, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut palvelu- ja työympäristön osapuolet ja elementit sekä toimintaympäristössä vallitsevat mielikuvat työstä, toimialasta ja sen tekijöistä.
Merkityksellisen työntekijäkokemuksen lähteet
Merkityksellisen työntekijäkokemuksen tarkastelu pohjautuu Rantasen ym. (2022) esittämään nelikenttään (kuva 1). Näin tarkasteltuna yksilö sekä kytkeytyy että toteuttaa toimijuuttaan suhteessa itseensä ja yhteisöönsä (Rantanen ym., 2022, s. 392). MERIT-hankkeen puitteissa tehdyn taustaselvityksen (Ruokoski, 2025) pohjalta nelikenttään on lisätty uusi elementti, uramotivaatio, joka yhtäältä liittyy yksilölliseen kehittymiseen ja osaamiseen sekä toisaalta yhteisölliseen sitoutumiseen ja alan kehittämiseen laajemminkin.
Kuva 1 Merkityksellisen työntekijäkokemuksen lähteet (Rantanen ym., 2022; Ruokoski, 2025, muokattu)
Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma alan ammattilaisille suunnatuissa MERIT-työpajoissa (8 kpl keväällä ja syksyllä 2025) ja niiden materiaalien analyysissä tunnistettiin lisäksi vielä kaksi työntekijäkokemuksen merkityksellisyyden lähdettä: johtaminen sekä työnhaku ja rekrytointi. Kaiken kaikkiaan päädyttiin siten seitsemään merkityksellisyyden lähteeseen matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla:
- Mahdollisuus toteuttaa työssä omien arvojen mukaisia asioita ja tehdä itse keskeisiä työtä koskevia valintoja.
- Mahdollisuus tehdä työtä, joka tarjoaa työtä ohjaavan yhteisen arvopohjan ja yhteisön, johon kuulua.
- Mahdollisuus tehdä työtä, jossa on mahdollista hyödyntää omia taitoja ja luovuutta.
- Mahdollisuus tehdä työtä, jolla on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin.
- Mahdollisuus tehdä työtä, joka sitouttaa työhön ja mahdollistaa työssä kehittymisen ja etenemisen.
- Mahdollisuus tehdä työtä, jossa johtaminen on läsnä olevaa, ohjaavaa ja ihmislähtöistä.
- Mahdollisuus pyrkiä sellaiseen työhön, jossa jo työhön hakeutumisvaiheessa hakijan ja työnantajan tärkeinä pitämät asiat kohtaavat.
Nämä ammattilaisten keskuudessa ja monenkeskisissä keskusteluissa todennetut merkityksellisyyden lähteet osuvat vahvasti ajankohtaiseen keskusteluun, jota on viime vuosina käyty matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan johtamisesta, veto- ja pitovoimasta sekä merkityksellisestä työntekijäkokemuksesta. Nelimarkka (2022) nostaa muutamien ravintola-alan esimerkkien perusteella jalustalle muun muassa työntekijöiden kuuntelemisen, vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisen, kohdennetun viestinnän sekä panostamisen työntekijöille ja kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin asioihin.
Branderin (2024) haastattelema tapahtuma-alan johtaja Timo Aalto alleviivaa ihmisläheistä, inhimillistä ja vastuullista johtamista eli sitä, että on ihminen ihmiselle. Ihmiset – nimenomaan henkilökunta – pyritään laittamaan edelle myös Great Place to Work© -mainetta niittäneessä Snowhotel Familyssa, jossa ihmisten aito arvostaminen on luonteva osa yrityskulttuuria (Peltonen, 2025).
Työntekijäkokemusta voidaan johtaa luomalla puitteita, mutta se ei ole ainoastaan esihenkilötehtävissä työskentelevien vastuulla.
Useat näistä merkityksellisyyden lähteistä tulevat esille myös hiljattain julkaistussa Ravintolabarometrissä (Ohtonen & Heikkinen, 2025). Siinä on 807 vastaajan näkemysten pohjalta koottu kokonaiskuvaa ravintola-alan tulevaisuudesta ja työntekijöitä innostavista asioista sekä parannettavista seikoista. Barometrin tuloksista voidaan nostaa esille esimerkiksi juuri merkityksellisyys, joka kumpuaa ravintolatyön tärkeydestä, asiakaskohtaamisista ja työyhteisöstä. Samaan aikaan kehittämistarpeet liittyvät lähiesihenkilötyöhön, johtamiseen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteen sovittamiseen. Lisäksi alan yhteiskunnallisen arvostuksen toivottaisiin olevan parempaa ja julkisessa keskustelussa nähtäisiin tärkeänä tuoda alan moninaisuus esille. (Ohtonen & Heikkinen, 2025.)
Työntekijän ääni vahvemmin kuuluviin – myös tulevaisuudessa
Työmarkkinoiden rakenteellisten seikkojen ja työvoimapoliittistenkin kysymysten tarkastelemisen rinnalla on tärkeää pitää mukana myös työntekijöiden näkökulma. Ainakin ammattiryhmittäin tulisi pyrkiä nykyistä monipuolisemmin ja syvällisemmin ymmärtämään työhön hakeutumisen ja työssä olemisen ja pysymisen ehtoja. MERIT-hankkeessa pidettyjen työpajojen erityinen arvo on paitsi niiden sisällöllisessä annissa myös siinä, että niissä on saatu työntekijän ääni aiempaa vahvemmin ja suoremmin esille.
Miltä merkityksellisen työntekijäkokemuksen tulevaisuus voisi näyttää? Näitä tunnistettuja merkityksellisyyden lähteitä käytettiin tulevaisuutta käsittelevässä MERIT-hankkeen skenaariotyöpajassa. Vaikka alan työntekijät laativatkin erilaisia vuoteen 2035 kohdistuvia skenaarioita, kaikissa niissä työntekijät näkivät kasvavan mahdollisuuden toteuttaa työssään omien arvojensa mukaisia tärkeitä asioita ja tehdä itse keskeisiä työtä koskevia valintoja. Skenaariopajan tuloksiin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Boedekerin ym. (2026) artikkelissa.
Lähteet
Alèn, H. (2024). Ravintola-alalla tapahtui valtava muutos – menestyjiä yhdistää tiimin palveluasenne. Avec Media. Haettu 11.12.2025. https://avecmedia.fi/bisnes/henri-alen-puheenvuoro-ravintola-hospitality/
Boedeker, M., Kylänen, M. & Tanner, K. (2026). Merkityksellisen työntekijäkokemuksen mahdollisia tulevaisuuksia. TAMKjournal (julkaisuprosessissa/forthcoming).
Brander, J. (2024). Nuoren skeittarin starttiraha aiheutti lumipalloefektin – Nyt Timo Aalto johtaa Pohjoismaiden suurinta tapahtumatoimistojen konsernia. Avec Media. Haettu 11.12.2025. https://avecmedia.fi/evento/timo-aallon-johtama-liwlig-on-suurin-mutta-myos-vastuullisin/
Itä-Suomen yliopisto (2025). Matkailualan vetovoima kriisissä – brändiuudistus ainoa tie eteenpäin. Haettu 11.12.2025. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/matkailualan-vetovoima-kriisissa-brandiuudistus-ainoa-tie-eteenpain
MERIT (2025). Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla. Haettu 11.12.2025. https://www.merkityksellinentyo.fi
Nelimarkka, M. (2022). 6 tapaa kohdella työntekijää paremmin – ratkaisuja ravintoloiden tekijäpulaan. Avec Media. Haettu 11.12.2025. https://avecmedia.fi/bisnes/6-tapaa-kohdella-tyontekijaa-paremmin-ratkaisu-ravintoloiden-tekijapulaan-on-tassa/
Ohtonen, P. & Heikkinen, V. A. (2025). Ravintolabarometri. Wihuri Metro-tukku, Haaga-Helia ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry. Haettu 11.12.2025. https://wihuri.metrotukku.fi/hubfs/Metro-tukku_Ravintolabarometri_2025.pdf
Pellinen, H. (2025). Työn merkityksellisyyden rakentuminen z-sukupolven työntekijöillä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Haettu 11.12.2025. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/99571/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202501171343.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Peltonen, S. (2025). Koko porukka työnantajan rahoilla reissuun – paras työpaikka syntyy yrityskulttuurista, mutta miten sitä rakennetaan? Avec Media. Haettu 11.12.2025. https://avecmedia.fi/bisnes/paras-tyopaikka-syntyy-yrityskulttuurista-mutta-miten-sita-rakennetaan/
Rantanen, J., Martela, F., Auvinen, E., Hyvönen, K. & Feldt, T. (2022). Vocational Meaning Survey (VMS) – kyselyn rakenne- ja sisällön validiteetti suomalaisen työelämä- ja uraohjauksen näkökulmasta. Psykologia. Vol. 57(5–6), 391–407. https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i5-6.101476
Ruokoski, E. (2025). Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan työntekijöillä myönteisiä työntekijäkokemuksia. LAB Pro. Haettu 11.12.2025. https://www.labopen.fi/lab-pro/matkailu-ravintola-ja-tapahtuma-alan-tyontekijoilla-myonteisia-tyontekijakokemuksia/
Tapahtumateollisuus ry (2025). Mitä on tapahtumateollisuus? Haettu 11.12.2025. https://tapahtumateollisuus.fi/mita-on-tapahtumateollisuus/
Kirjoittajat
Mika Kylänen
Lehtori, HTL
Liiketalous ja media
TAMK
mika.kylanen@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/mika-kylanen
Asiantuntija-alueina mm. matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan kehittäminen, liiketoiminnan ja palveluiden kehittäminen, elämystalous
Mika Boedeker
Lehtori, KTT
Liiketalous ja media
TAMK
mika.boedeker@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-1924-9319
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/mika-boedeker
Asiantuntija-alueina mm. tulevaisuuksien tutkimus, arvonluonti ja tunnekokemukset
Kirsi Tanner
Lehtori, KTM
Liiketalous ja media
TAMK
kirsi.tanner@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/kirsi-tanner
Asiantuntija-alueina mm. asiakkuuksien sekä asiakas- ja työntekijäkokemuksen johtaminen
Kuvituskuva: Adobe Stock