Suomalaisen hevostalouden edellytys on kotimainen hevoskasvatus, joka hyödyttää maaseutua ja suomalaista maataloutta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Maassamme on runsaat 11 000 maatilaa, joiden toiminta liittyy hevosiin. (Palukka ym. 2014.) Hevoskasvatuksen tärkeä tehtävä on paitsi tuottaa käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia myös ylläpitää hevostaitoja ja siirtää niitä sukupolvilta toiselle. Hevosala on suhdanneherkkä, joten talouden taantuma näkyy myös kasvatuksen määrän vähenemisessä viimeisten vuosien aikana. (Hippolis 2018.)
Kasvatukseen liittyy usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimintaa sekä ratsastuskouluja ja hoitotalleja. Vuonna 2018 Suomessa oli 74 400 hevosta ja 16 000 hevostallia. Hevoset työllistivät koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000–16 000 alan osaajaa, yrittäjää sekä alaan liittyvää toimijaa. (Hippolis 2018.) Hevostalouden harjoittajat työskentelevät enimmäkseen taajamien liepeillä ja niiden läheisellä maaseudulla. Hevostalousyrittäjät toimivat monella tavoin. He toimivat paitsi hevostenhoitajina, kasvattajina, ratsastus- ja ravivalmentajina, ratsastuksen opettajina, kengittäjinä, myös terapeutteina tarjoamalla hevosavusteista terapiaa muutamalla hevosella. (Saastamonen 2018.)
Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke ja Hippolis toteuttivat keväällä 2017 valtakunnallisen Hevosyrittäjyys 2017 -kyselyn hevosyritystoiminnan kehitysnäkymistä. Kyselyssä tuli esille, että suurin osa (68%) hevosalan yrittäjistä oli yksinyrittäjiä. Noin kolmannes työllisti itsensä lisäksi vähintään yhden palkatun työntekijän. Harjoittelijoita käytti runsas neljäsosa (28 %) yrityksistä. Eniten työnantajayrittäjiä (57 %) oli matkailua harjoittavissa yrityksissä ja seuraavaksi eniten ratsastuspalvelu- ja hevosten hoitopalveluyrityksissä (46 %). Vähiten työnantajayrittäjiä oli kasvattajissa ja ravivalmennusyrityksissä (16 % ja 30 %). (Saastamoinen 2018.)
Maaseuturahaston rahoittaman Potkua Pirkanmaalle -hankkeen tavoitteena on edistää hevostalousyrittäjien hyvinvointia ja liiketoimintaa sekä laajentaa heidän keskinäisiä verkostojaan. Hanke toteutetaan kolmivaiheisena kehittämishankkeena, jonka ensimmäisessä vaiheessa yrittäjille tarjottiin hyvinvointia edistävää koulutusta. Hankkeen toisessa vaiheessa pyritään vahvistamaan yrittäjien liiketoimintaosaamista ja kolmannessa vaiheessa kehitetään keinoja hevostallien toimintojen tehostamiseksi ja uudistamiseksi.
Yrittäjän ilon- ja huolenaiheet
Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen aloitettiin selvittämällä yksilöhaastattelujen avulla yrittäjien hyvinvoinnin tilaa. Haastattelujen perusteella voi todeta, että yrittäjän on tehtävä paljon työtä, jos aikoo menestyä ratsastuskoulutoiminnalla. Usein raskaskin työnteko nähdään itsestään selvänä osana yritystoimintaa eikä sitä koeta hyvinvointia heikentävänä tekijänä. Hevostalousyrittäjien hyvinvointia sen sijaan heikentävät hevosten sairastumiset, hankalat asiakkaat ja osaamattomat alaiset, puute rahasta tai liian suuret vaatimukset itseä kohtaan. (Brandt 2019.)
Yrittäjät pitivät hankkeessa tarjottua mahdollisuutta jakaa vertaistukea toisilleen erittäin tarpeellisena.
Hevostalouden yrittäjän on hyvä olla, kun hevoset ovat terveitä, alaiset ahkeria ja osaavia sekä asiakkaat ovat tyytyväisiä. Erityisesti hevoslauman katselu tuottaa mielihyvää hevostalousyrittäjälle. On ymmärrettävää, että mahdollisuus työskennellä hevosten kanssa tuottaa hyvinvointia yrittäjille, koska yhteistyö hevosten kanssa on tärkein syy yrittämiselle ja ratsastuskoulutoiminnan harjoittamiselle.
Potkua Pirkanmaalle -hankkeen tulokset hevostalousyrittäjien itseymmärryksestä eivät eroa muiden yrittäjien itseymmärrystä selvittäneiden tutkimusten tuloksista. Esimerkiksi Baronin ja kumppaneiden (2013) tutkimuksessa tuli esille, että yrittäjillä on korkeampi stressinsietokyky kuin työntekijöillä. Cardon ja Patel (2015) puolestaan esittävät, että stressillä on positiivinen vaikutus yrittäjinä toimiville henkilöille.
Toisaalta taas on todettu, että yrittäjyys on yksi stressaavimpia ammatillisia valintoja, mitä yksilö voi tehdä (Uy et al. 2013). Resurssien puute, yksintyöskentely, kollegoiden tuen puute ja yksinäisyys on nähty yrittäjien hyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi. Yrittäjien stressi ei johdu välttämättä siitä, että he tekisivät enemmän töitä kuin muut, vaan se liittyy usein pakkoon tehdä yksin päätöksiä sekä kantaa yksin vastuuta. (Buttner, 1992.)
Koulutus antoi välineitä omien rajojen tunnistamiseen
Potkua Pirkanmaalle -hankkeessa toteutettujen haastattelujen tuloksia hyödynnettiin hankkeen koulutustoiminnan sisältöjen suunnittelussa. Koulutus järjestettiin luentoina, keskusteluina ja mahdollisuutena jakaa vertaistukea. Yrittäjät pitivät hankkeessa tarjottua mahdollisuutta jakaa vertaistukea toisilleen erittäin tarpeellisena hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. On hyvä huomata, että muutkin hevostalousyrittäjät kokevat työnsä haasteet samanlaiseksi kuin itse kokee. Vertaistuen avulla yrittäjät kehittävät hankkeessa erilaisia keinoja, jotka auttavat heitä selviytymään arjen haasteista. Tähän mennessä yrittäjät ovat kehittäneet selviytymiskeinoiksi kehotietoisuuden vahvistamisen, ylisuorittamisen vähentämisen sekä omien vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen edistämisen.
Keskustelujen ja vertaistuen jakamisen tuloksena yrittäjät tunnistavat omat voimavaransa ja sen, että heidän on itse asetettava rajat työnteolleen ja ymmärrettävä ottaa aika ajoin vapaata työstään. Lisäksi yrittäjät ymmärtävät, että heidän tulee huolehtia riittävästä palautumisesta, koska on todettu, että työuupumus on todennäköisempää ylisuorittajilla kuin muilla (Van Houdenhove et al. 2013).
Keskustelujen ja vertaistuen lisäksi koulutus sisälsi luentoja persoonallisuustyypeistä ja siitä, miten persoonallisuuden piirteet ohjaavat ihmisten toimintaa. Luennot auttoivat yrittäjiä tunnistamaan omat persoonallisuustyyppinsä ja miten ne ohjaavat ajattelua sekä toimintaa. Omien piirteiden tunnistaminen auttoi yrittäjiä heidän työssään niin kumppanien, valmennettavien kuin alaisten kanssa. Yrittäjät totesivat: ”Kun tunnistaa oman tapansa toimia, on helpompi työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.”
Lähteet
Baron, R.A., Franklin, R.J. & Hmieleski, K.M. 2013. Why entrepreneurs often experience low, not high levels of stress. Journal of Management, 42 (3), 742-768.
Brandt, T. 2019. Hevosyrittäjän henkinen hyvinvointi. Tamkjournal 16.4.2019. Luettu 30.10.2019. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/hevosyrittajan-henkinen-hyvinvointi/
Buttner, E. 1992. Entrepreneurial stress: Is it hazardous to your health? Journal of Managerial Issues, 4(2), 223-240.
Cardon, M.S. & Patel, P.C. 2015. Is stress worth it? Stress-related health and wealth trade-offs for entrepreneurs. Applied Psychology: An International Review, 64 (2), 379-420.
Palukka, H., Auvinen, P. & Mahlamäki, M. 2014. Maaseutu, raviurheilu ja rahapelaaminen. Miten maaseutua käytetään puheen tulkinnallisena voimavarana? Maaseudun uusi aika, 1 (22), 21-33.
Hippolis. 2018. Hevostalous lukuina 2018. Hippolis ry. Luettu 30.10.2019. https://www.hippos.fi/files/24634/Hevostalous_lukuina_2018.pdf
Saastamoinen, M. 2018. Hevosala työllistää yhtä paljon kuin Lapin matkailu. Artikkelikokoelmassa S. Pussinen (toim.) Uudistuva hevostalous. Unlimited Professional 29.3.2018, 24-29. Luettu 30.10.2019. https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvaraala/vaikuttava-hevosala/
Uy, M.A., Foo, M.D. & Song, Z. 2013. Joint effects of prior start-up experience and coping strategies on entrepreneurs’ psychological well-being. Journal of Business Venturing, 28, 583-597.
Van Houdenhove, B., Luyten, P. & Kempke, S. (2013). Chronic Fatigue Syndrome/Fibromyalgia: A “Stress – Adaptation” Model. Fatigue: Biomedicine, Health & Behavior, 1(3), 137-147. doi:10.1080/21641846.2013.795085.
Kirjoittajat
Hannele Palukka, YTT, dosentti, TKI-asiantuntija, TKI-palvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu,
hannele.palukka@tuni.fi
Asiantuntemusalueet: politiikkaohjaus, työelämän tutkimus, vuorovaikutuskäytänteet
Tiina Brandt, KTT, dosentti, tutkija, Liiketalous, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu,
tiina.brandt@haaga-helia.fi
Asiantuntemusalueet: hyvinvointi, persoonallisuus, yrittäjyys
Kuvituskuva: Hannele Palukka
Kommentit