Lukiolaisten ruotsin kielen taitoa on mitattu viime vuosina (mm. Juurakko-Paavola & Sauli Takala 2013) ja tulokset osoittavat selvästi, että korkeakouluissa aloittavat opiskelijat osaavat ruotsia yhä huonommin.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa ohjaavien lakien ja asetusten (424/2003), mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneelta opiskelijalta vaaditaan kuitenkin varsin hyvää, B1-tason käytännön ruotsin kielen taitoa:
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.”
Tilanne on korkeakoulujen kannalta hyvin ongelmallinen, sillä opiskelijoiden yhä heikkenevä ruotsin kielen lähtötaitotaso ja korkeakoulujen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset ajautuvat erilleen vääjäämättömästi. Koska ruotsin kielen taitoa ei yleensä mitata korkeakoulujen pääsykokeissa, on päädytty tilanteeseen, jossa opiskelijoiksi hyväksytään hyvin heterogeeninen joukko ruotsin kielen osaajia. Korkeakoulujen onkin näin ollen keksittävä yhä uusia, mielellään edullisia, keinoja paikata tätä osaamisvajetta aikana jolloin, maamme kärsii pitkäaikaisesta taloudellisesta laskusuhdanteesta ja opetukseen kohdistetut resurssit pienenevät.
Edellä mainituista syistä TAMKissa ryhdyttiinkinryhdyttiin syksyllä 2013 suunnittelemaan ruotsin kielen valmentavaa verkkokurssia opiskelijoille, joiden kielitaito ei ole riittävä, jotta he voisivat osallistua pakollisellekorkeakoulututkintoon kuuluvalle ruotsin kielen virkamieskielikurssille.
Verkkokurssille laadittiin yksityiskohtainen sisältö- ja resursointisuunnitelma, jota ryhdyttiin toteuttamaan helmikuussa 2014. Lähtökohtana oli suunnitella ohjattuun, itsenäiseen verkko-opiskeluun soveltuva kurssi, jossa ainoastaan tentti pidetään valvotusti. Verkkokurssin suunnittelutyötä varten perustettiin viiden ruotsin opettajan muodostama monialainen tiimi, jossa oli kokeneita opettajia kaikilta TAMKin koulutusaloilta. Neuvonantajina suunnittelutyössä toimivat TAMKin omat verkko-opetusasiantuntijat toimivat neuvonantajina suunnittelutyössä. Opiskelualustaksi valittiin Tabula. Ruotsin kielen valmentavan Nätsvenska-kurssin toteuttaminen voidaan suunnitteluvaiheen jälkeen jakaa kolmeen osaan:
- Valmisteleva vaihe: kevätlukukausi 2014, jolloin kirjoitettiin tekstien ja kielioppipakettien ensimmäiset versiot.
- Tarkasti organisoitu ja aikataulutettu tuotantovaihe syksyllä 2014, jolloin. Tässä vaiheessa viimeisteltiin tekstit ja kielioppipaketit, laadittiin harjoitukset ja tehtiin äänitykset Tukholmassa sekä otettiin verkkokurssin valokuvat Göteborgissa ja Tukholmassa. Tämän lisäksi testattiin kaikki tuotettu oppiaines.
- Nätsvenska-pilottitoteutus: kevätlukukausi 2015.
Opiskelu alkaa Nätsvenska-kurssin sisältöihin perustuvalla tasotestillä, joka analysoi opiskelijan ruotsin kielen taitoa kurssin alkaessa ja ohjaa häntä tavoitteelliseen opiskeluun. Taulukossa yksi on kuvattu Nätsvenska-kurssin rakenne. Kurssi sisältää viisi kahden A4-sivun pituista tekstikappaletta, jotka kaikki kurssilaiset opiskelevat koulutusalasta riippumatta. Kurssin kuudennet tekstikappaleet ovat koulutusalakohtaisia (tekniikka, liiketalous, sote-ala ja kulttuuriala) ja näistä opiskelijat valitsevat yhden. Kaikkiin tekstikappaleisiin kirjoitettiin sanastot ja käännökset. Niihin tehtiin myös äänite, jotta itseopiskelu ilman opettajan läsnäoloa olisi helpompaa. Kappalekohtaiset sanastot laadittiin heikoimmatkin opiskelijat huomioon ottaen ja ne sisältävät n. 120–240 sanaa per teksti.
Kolmen opintopisteen Nätsvenska-kurssiin sisältyy myös kuusi kielioppipakettia, jotka on jaoteltu tekstikappaleittain. Kuhunkin tekstikappaleeseen ja kielioppipakettiin kuuluu noin viisi itsekorjaavaa nettiharjoitusta. Tästä seuraa, että yksittäinen opiskelija opiskelee kuusi tekstikappaletta (á 2 A4-sivua) ja kuusi kielioppipakettia sekä tekee yhteensä n. 60 teksteihin ja kielioppipaketteihin liittyvää nettiharjoitusta. Tämän lisäksi opiskelijat palauttavat opettajalle jokaisen tekstikappaleen yhteydessä yhden tekstituotoksen eli kirjallisen läksyn.
TAULUKKO 1. Nätsvenska-kurssin rakenne
Kurssin suunnittelussa pyrittiin siihen, että tekstit ja harjoitukset toimisivat mahdollisimman monilla teknisillä alustoilla, jolloin opiskelijan käytössä voisi olla esim. hieman vanhempikin kotikone, laptop, tabletti tai älypuhelin. Kurssilla päätettiin ottaa käyttöön ilmaisohjelma Hot Potatoes (https://hotpot.uvic.ca/), itseopiskelusivusto Quizlet (https://quizlet.com/) sekä Office Word, jolla tehtiin opetukseen sopivia, oppimista tukevia Pdf-dokumentteja.
Kehittämisprojektin aikana työryhmä piti palavereja säännöllisesti. Yhteisistä palaveriajoista oli välillä vaikea sopia, koska opettajien lukujärjestykset jakautuivat pitkin viikkoa aamusta iltaan. Tästä syystä olikin hyvin tärkeää valmistella palaverit huolellisesti ja tehdä niistä tarkat muistiinpanot. Jotta palaverit pysyisivät ytimekkäinä, projektin vetäjä laati ennen jokaista palaveria asialistan ja lähetti sen tiimille. Palaverista kirjoitettiin aina myös muistio, joka lähetettiin viipymättä tiimin jäsenille, jotta muistettaisiin, mitä tehtäviä kullekin opettajalle jaettiin palaverissa. Lisäksi oltiin säännöllisesti sähköpostiyhteydessä ja käytiin spontaaneja ”käytäväkeskusteluja”.
Nätsvenska-kurssi opetettiin kahdentoista viikon aikaikkunassa jakautuen kuuteen kahden viikon jaksoon; siis kaksi viikkoa opiskelua per tekstikappale. Nätsvenska-pilottikurssin viisi ruotsin opettajaa muodostivat kurssille ns. help desk -päivystysryhmän, joka valvoi kurssin päivittäisrutiineita jakaen päivystysvuorot ja vastuualueet keskenään. Päivystysvuorossa oleva opettaja kävi Tabulan kurssisivulla muutaman kerran päivässä tarkistamassa, että opiskelijat ovat aktiivisia ja että opiskelu etenee sujuvasti. Lisäksi päivystävä opettaja vastasi Tabulassa esitettyihin, kurssia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Myös henkilökohtaisia kysymyksiä saatettiin esittää opettajalle sähköpostitse.
Opiskelijoiden yhä heikkenevä ruotsin kielen lähtötaitotaso ja korkeakoulujen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset ajautuvat erilleen.
Koska opiskelijoiden on ilmeisen vaikeaa pitää kiinni aikatauluista, piti palautettavista tehtävistä muistuttaa aika ajoin ”paimenkirjeillä”. Kurssin alussa piti lisäksi neuvotella ”mattimyöhäisten” kanssa mahdollisuudesta päästä kurssille mukaan. Lisäksi opiskelijoilta saattoi tulla viestejä, joiden mukaan esim. jokin tehtävä ei toiminut tai auennut. Ongelmakohdat korjattiin tietenkin kuntoon pikimmiten.
Nätsvenska-pilottitoteutus alkoi maanantaina helmikuussa 2015. Kurssilla oli ensimmäisen viikon jälkeen 88 opiskelijaa ja neljän viikon jälkeen 92 opiskelijaa. Noin 10 opiskelijaa poistettiin heidän omasta pyynnöstään kurssilta ensimmäisten neljän viikon aikana. Kahdeksan viikkoa kurssin aloituksesta oli jäljellä 77 opiskelijaa. Lopulta noin 60 opiskelijaa osallistui kirjalliseen kokeeseen.
Jokaisesta kuudesta kappaleesta annettiin erikseen opiskelijapalautetta nimettömästi. Kappaleiden opiskelijapalautteen yleisarvosanat olivat varsin hyviä keskiarvon ollessa noin 4 arvosteluasteikolla 0–5. Myös opettajien toimintaa arvioitiin kurssin aikana jokaisesta kuudesta kappaleesta erikseen. Arvosanat olivat jälleen varsin hyviä keskiarvon ollessa hieman 4:n yläpuolella arvosteluasteikolla 0–5.
Kurssin osallistujilta kysyttiin verkko-opiskeluun käytettyä opiskeluaikaa. Tuntimäärät vaihtelivat suuresti, koska opiskelijoiden lähtötaitotaso oli varsin heterogeeninen. Osa opiskelijoista tarvitsi aidosti tätä kertauskurssia, kun taas toiset, edistyneemmät opiskelijat, halusivat lähinnä kerrata aiemmin oppimiaan asioita. Yhteen kappaleeseen käytettiin yleensä noin 1,5–8 tuntia aikaa riippuen opiskelijan lähtötasosta. Oman käsitykseni mukaan edistyneemmiltäkin opiskelijoilta menee vähintään 1,5 tuntia 2-sivuisen tekstin ja kielioppiteoriaosuuden ymmärtävään lukemiseen ja opiskeluun. Näin lyhyessä ajassa opiskelija ei nähdäksenioletettavasti ehdi tehdä tekstiin ja kielioppiin liitettyjä nettiharjoituksia.
Nätsvenska-tiimi teki kurssiin liittyvän itsearvioinnin kurssin päättymisen jälkeen kesäkuussa 2015. Vahvuuksina pidettiin sitä, että tiimi toimi erittäin hyvin ja että tekstit ja tehtävät olivat onnistuneita. Kurssin opettajat olivat lisäksi innostuneita työskentelystä ja oppivat ryhmätyöskentelyn aikana toisiltaan paljon uusia asioita. Tiimi piti myös mahdollisena, että verkkokurssi hioutuu lopulta niin hyväksi, että sitä voisi myydä muille korkeakouluille, mutta se edellyttää, että käyttöön otetaan uusia nettityökaluja. Yhtenä etuna pidettiin myös mahdollisuutta opettaa suuria opiskelijamääriä yhdellä opintojaksototeutuksella (ns. massaopetuksessa). Syksyllä 2015 alkaneessa, uudessa Nätsvenska-toteutuksessa aloitti yli 160 opiskelijaa!
Kuten Nätsvenska-tiimin itsearvioinnista voi päätellä, jäätiin projektissa vahvasti plussan puolelle. Opimme paljon uutta itsestämme ja toisistamme, tutustuimme uusiin verkkopedagogisiin ratkaisuihin ja osaamme jatkossa hyödyntää verkkopedagogiikkaa ammattimaisemmin opintojaksojemme toteutuksissa. Vastaavanlaista yhteistyöprojektia suosittelemme kaikille opettajille!
Lähde
Juurakko-Paavola, T. & Takala, S. 2013. Ylioppilastutkinnon kielikokeiden tulosten sijoittaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasolle. Hankeraportti. Ylioppilastutkintolautakunta. Luettu 25.11.2015. https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Raportit_tutkimukset/FI_2013_kielikokeet_taitotasot.pdf
Kirjoittaja
Joni Sallila toimii TAMKin Kielipalveluissa kielten ja
viestinnän lehtorina. Lisäksi hän on kielten vastuuopettaja Rakentaminen ja teknologia -yksikössä sekä Teollisuusteknologia -yksikössä. Sallila toimii Nätsvenska-projektin vetäjänä.
Kommentit