Mikä ihmeen NTM?
Näyttötutkintomestarin (jatkossa NTM) opintokokonaisuus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja sen toteuttamisessa noudatetaan Opetushallituksen hyväksymää koulutusohjelmaa. Koulukseen osallistujat ovat pääasiassa opettajia, mutta myös työelämän edustajat voivat ottaa osaa koulutukseen. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja koulutusta järjestävät ammatilliset opettajakorkeakoulut.
TAMK:n NTM-koulutuksessa noudatetaan näyttötutkintojen periaatteita ja painopisteenä on opintokokonaisuuteen osallistuvien opiskelun henkilökohtaistaminen. Näyttötutkinto-oppaan (OPH 2016) mukaan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa tarkoittaa tutkinnonsuorittajan tai valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta (OPH 2016, 26).
Henkilökohtaistamisen merkitystä on vahvistettu 1.8.2015 annetussa asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A794/2015). Henkilökohtaistaminen voidaan jakaa kolmeen osaan: näyttötutkintoon tai siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumiseen, tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Merkittävässä asemassa ovat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, yksilölliset ratkaisut koulutuksen eri vaiheissa ja tarvittavat ohjaus- sekä tukitoimet. NTM-koulutuksessa henkilökohtaistaminen toteutuu opiskelijan ja opettajan välisessä viestinnässä, ohjauskeskustelussa, opintojen aikataulun suunnittelussa ja ohjaavan opettajan saatavilla olemisessa.
Ohjauksella tarkoitetaan tässä artikkelissa prosessia tai toimintaa, jossa ohjattavan etenemistä kohti ammatillisen kehittymisen tavoitetta tuetaan eri tavoin (Ojanen 2009). Tavoitteenamme oli selvittää mitä ohjauksen tapoja koulutukseen osallistujat odottivat ja mikä tai mitkä niistä olivat heille parhaiten soveltuvia. Pyrimme vastaamaan kysymykseen: Miten NTM-koulutukseen osallistujat ymmärtävät ohjauksen ja miten heidän odotuksiinsa ohjauksesta onnistuttiin vastaamaan?
Selvityksen aineisto
Kokemuksia ja kuvauksia ohjauksesta kerättiin ohjauskeskustelun lopuksi toteutetuilla teemahaastatteluilla (N=22) ja palautteen muodossa saaduilla kirjallisilla vastauksilla (N=19). Aineistoa tulkittiin yhdistelemällä lähilukua ja aineisto-ohjaavaa sisällönanalyysiä (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Tarkoituksena oli saada mahdollisimman autenttinen kuva opiskelijoiden ohjauskokemuksista sekä ohjauksen saamista merkityksistä.
NTM-koulutuksen alkuvaiheessa toteutettiin ohjauskeskusteluja, joita hyödynnettiin tutkimusaineistona. Ohjauskeskusteluiden loppuun liitetyillä kysymyksillä selvitettiin, miten opiskelijat olivat kokeneet siihen mennessä saamansa ohjauksen. Ohjauskeskustelut olivat ajassa mitattuna suurin opintokokonaisuuden aikana toteutunut yksilötasoinen ohjaustilanne. Aineiston toinen osa muodostui koulutuksen päättymisen yhteydessä kerätystä kirjallisesta palautteesta. Alkuhaastatteluun osallistujia oli 22 ja loppukyselyllä tavoitettiin yhteensä 19 koulutukseen osallistunutta. Koko koulutuksen suoritti lopulta 21 opiskelijaa.
Ohjauksen ja opiskelun haasteet NTM-koulutuksen aikana
Ajankäyttö on aikuisopiskelijoille konkreettinen haaste. Joustavan koulutuskokonaisuuden ansiosta he kuitenkin kokivat pystyvänsä synkronoimaan työn ja arjen kiirehuiput sekä työssä ilmenevät muutokset opiskeluiden kanssa. Erityisesti lähipäivien ajankohtien tietämistä pitkällä aikavälillä pidettiin arjen suunnittelemista helpottavana tekijänä. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa omien opintojensa aikatauluihin, mitä voidaan pitää yhtenä henkilökohtaisen opintopolun rakennusosana.
Opintokokonaisuus nähtiin aluksi hieman sekavana ja vaikeasti jäsentyvänä. Koulutuksen edetessä epäselvyyden koettiin kuitenkin hälvenevän. Vertaistuki, selkeästi koostetut lähiopetuspäivät sekä henkilökohtainen ohjauskeskustelu edistivät opiskelijoiden kokemuksen mukaan eniten koulutuksen rakenteen ymmärtämistä. Haastatteluista poimitussa aineistolainauksessa opiskelija tiivistää hyvin NTM-koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa esiintyvän käsityksen opintojen rakenteesta ja niiden etenemisestä.
”Elikä se on niin sekasta vielä, mutta joka kerta niin se aina selkiytyy selkiytymistään ja mun mielestä näillä todella konkreettisilla tekemisillä mitä me siellä tehdään ja ihan sitten tuota keskustelua, kun vertaishenkilönä ollaan siellä keskenämme niin aina ne vahvistaa sitä toinen toisen osaamista.” (WS750349)
Merkitykselliset ohjaustilanteet koulutuksen aikana
Koulutuksen aikainen ohjaus voidaan jakaa NTM-koulutuksen yhteydessä kahteen vaiheeseen. Ensimmäisenä ohjauksen vaiheena voidaan pitää viestintää eli tulevista tapahtumista tiedottamista. Alkuvaiheen tiedottamisessa onnistuttiin vastausten perusteella hyvin. Valtaosassa haastatteluja ilmeni tyytyväisyyttä haku- ja valintaprosessin aikaiseen tiedonsaantiin. Jos lisätietoa koulutuksesta tarvittiin, sitä koettiin olleen mahdollista saada.
Toisessa vaiheessa toteutettiin henkilökohtainen ohjaamistapaaminen. Tämä tilanne mainittiin yli puolessa vastauksista ja sitä pidettiin tärkeänä. Tapaamisen mainittiin helpottaneen opintojen aloittamista sekä niissä etenemistä. Tapaamiselle näyttää tulkintamme mukaan olevan tilausta aivan opintojen alussa, sillä se
”…selkeytti omaa ajattelua ja sitä kautta sai konkreettisia ohjeita.” (Vastaaja 11)
”Heti alkuun todella hyvä ohjaustilanne, jolloin opettaja tuli työpaikalleni ja kävimme läpi, kuinka etenen opinnoissani. Selkiytti hyvin koulutuksen tarkoituksen.” (Vastaaja 14)
Ohjauksen näkökulmasta tarkasteltuna useassa vastauksessa käsiteltiin tavalla tai toisella opettajan tai ohjausta antavan tahon saatavilla olemista. Varsinkin opintojen edetessä ajasta ja tilasta riippumaton ohjaus koettiin erityisen hyödylliseksi.
Saadun ohjauksen ja henkilökohtaisten odotusten harmonia
Määrällisesti arvioituna ohjauksen katsottiin vastanneen odotuksia. Lisäksi vastaajat kokivat, että ohjausta on ollut saatavilla, kun sitä on tarvittu. Tieto- ja mobiiliteknologian mahdollistama saatavilla oleminen näyttää vaikuttaneen positiivisella tavalla kokemukseen NTM-koulutuksen yhteydessä saadusta ohjauksesta.
Useimmissa vastauksissa kerrottiin ohjauksen tarpeellisuudesta. Opiskelijat yksilöivät ohjauksen tarpeellisuutta muun muassa suunnan saamisena, omien ajattelumallien kyseenalaistamisena sekä kannustamisena niin opettajien kuin muiden vertaisten toimesta.
”Ilman ohjausta olisin ollut kuin laiva tyrskyissä. Punaisen langan löytyminen ohjauksen avulla kannusti itseä.” (Vastaaja 8)
Henkilökohtaisen ohjauskeskustelun rinnalla toinen merkityksellinen ohjaustilanne vaikuttaa olleen oman osaamisen näyttäminen. Siinä opiskelijoiden tuli itse suunnitella ja toteuttaa tapa miten he osoittavat NTM-koulutuksen aikana hankkimansa osaamisen. Seuraava aineistositaatti kuvastaa hyvin tapaa, jolla opiskelijat kertoivat osaamisen osoittamistehtävään saamastaan ohjauksesta.
”Kenties ratkaisevin ohjaustilanne oli ennen ensimmäistä tutkintotilaisuuttani. Ohjaaja kommentoi osaamisen osoittamisen suunnitelmaani erinomaiseksi, joten tiesin olevani oikealla tiellä ja loppuosa koulutuksessa sujui kuin itsestään. Tein kyllä valtavasti töitä koulutuksen eteen.” (Vastaaja 16)
Ohjausymmärryksen kehittyminen
Opiskelijoiden käsitys ohjauksesta vaikuttaa kehittyneen koulutuksen edetessä, vaikka se ei ollut koulutuksen keskeisin tavoite. Alussa ohjausta pidettiin ennen kaikkea mahdollisuutena keskustella ja saada vastauksia kysymyksiin. Opintojen loppuvaiheessa ohjaus miellettiin paremminkin vinkkien tai huomioiden esittämiseksi, kuin vastausten saamiseksi. Ohjauskäsityksen lisäksi tapa hyödyntää ohjausta näyttää muuttuneen. Yksilöllisen keskustelun korostaminen vaihtui ohjaavan opettajan tavoitettavuuden arvostamiseen.
Havainto on merkittävä, sillä se kuvastaa opiskelijoiden ohjauksen tarpeen muuttumista. Näyttää siltä, että koulutuksen alussa on tärkeää saada henkilökohtaisempaa ohjausta ja opintojen edetessä lähes kaikille riittää etänä tapahtuva asioista keskusteleminen. Tietoa voidaan hyödyntää kaikilla koulutusaloilla, kun suunnitellaan ohjauksen integroimista osaksi koulutuskokonaisuuksia.
Ohjaus osana oppimiskokemusta
Opiskelijat lähtivät koulutukseen erilaisin tavoittein ja odotuksin. Toisilla oli selkeät päämäärät, kun taas osa tyytyi ainoastaan seuraamaan kiinnostuneena mitä tuleman pitää. Ero tavoitteissa saattaa selittää, miksi osa opiskelijoista korosti henkilökohtaista ohjauskeskustelua. Koulutuksesta innostuneille opiskelijoille se oli mahdollisuus entisestään syventää asian ymmärrystä ja saada sellaista tietoa, jota ei muutoin olisi mahdollista saada. Sen sijaan itseohjautuvammat opiskelijat saattoivat pitää ohjauksen määrää jopa tarpeettoman suurena. Ohjaustarpeessa ilmenneistä yksilöllisistä eroista huolimatta, jokainen opiskelija kuvaili saamaansa ohjausta merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi.
Asioiden pohtiminen ja mahdollisuuksien arvioiminen luovat ohjaukselle tarttumapinnan.
Tulokset linkittyvät Harri Kukkosen ja Liisa Marttilan (2017) havaintoihin opiskelun peruskivistä. He esittävät viittä oppilaitoskontekstissa konkretisoituvaa peruskiveä: henkilökohtaisuus, ohjauksellisuus, autenttisuus, yhteistoiminnallisuus ja muovautuvuus. NTM-koulutuksessa henkilökohtaisuus, ohjauksellisuus ja muovautuvuus nivoutuivat yhteen niin henkilökohtaisen ohjauskeskustelun kuin aikataulujen suunnittelemisen muodossa. Autenttisuutta toteutettiin tavassa, jolla opiskelijat osoittivat töissään oman osaamisensa. Yhteistoiminnallisuutta puolestaan edustivat pienryhmissä toimiminen ja vertaistuen sekä palautteen saaminen. Kukkosen ja Marttilan havaintoihin peilattuna oppimiskokemuksen kannalta keskeiset tekijät tulevat huomioiduksi NTM-koulutuksessa.
Näyttää siltä, että opiskelijat tarvitsevat ohjausta etenkin opintojensa alkuvaiheessa. Ohjauksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että opiskelijoilla olisi hyvä olla käsiteltävästä asiasta alustava ymmärrys ennen kuin ohjausta tarjotaan. Opiskelijoille tulee siis antaa mahdollisuus pohtia aihetta ja joutua hämilleen, ennen kuin heille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella asiasta.
Lähteet
Kukkonen, H. & Marttila, L. 2017. Kuviteltua todellisuutta – ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Sarja A. Tutkimuksia 19.
Ojanen, S. 2009. Ohjauksesta oivallukseen – Ohjausteorian käsittelyä. Helsinki: Gaudeamus.
Opetushallitus (OPH). 2016. Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma (25 op). Määräykset ja ohjeet 2016:16. Helsinki.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Valtioneuvoston asetus ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 794/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150794. Luettu 24.5.2017.
Kirjoittajat
Ari Jussila
Lehtori
Ammattipedagoginen TKI, Ammatillinen opettajan koulutus
TAMK
Lauri Virtanen
Suunnittelija
Ammattipedagoginen TKI, Ammatillinen opettajan koulutus
TAMK
Annina Kipponen,
Asiantuntija, kouluttaja, KM
Maija Joensuu
Erikoissuunnittelija, KM
Ammattipedagoginen TKI, Ammatillinen opettajan koulutus
TAMK
Kommentit