Tekniikan alan osaajapula ja muutokset yhteiskunnassa
Teknologiateollisuus tarvitsee lähivuosina 53 000 osaajaa (Teknologiateollisuus 2018, 3). Löytyvätkö he Suomen koulutusjärjestelmästä? Puolet uusien osaajien tarpeesta aiheutuu teknologiateollisuuden kasvusta ja toinen puoli eläköitymisen vuoksi vapautuvista työpaikoista. Tämän muutoksen merkittävyys korostuu entisestään, kun sen suhteuttaa yhteiskunnassa ja työelämän rakenteissa tapahtuvaan muutokseen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä on eläkeläisiä ja syntyvyys puolestaan on matalimmalla tasolla koskaan.
Osaajia, niin operaattoreita kuin insinöörejäkin, tarvitaan kaikenlaisiin teollisuuden tehtäviin, jotka soveltuvat sukupuolesta riippumatta kaikille. Tekniikka digitalisoituu ja työtehtävät muuttuvat kovaa vauhtia. Naisten kiinnostus tekniikkaa, esimerkiksi konepajatekniikkaa, kohtaan on koko ajan kasvanut, mutta hitaasti. Erilaisissa hankkeissa on kiinnitetty huomiota myös sukupuolten tasa-arvoon ja siihen, miten tytöt saadaan kiinnostumaan tekniikasta ja erityisesti kone- ja tuotantotekniikasta.
Myös opiskelijavalinnat ovat muutoksessa. AMK-opiskelijavalinnat -hankkeessa on kehitetty ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin uudenlaisia käytäntöjä ja valintamalleja (AMK-opiskelijavalinnat 2019). Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa otetaan käyttöön todistusvalinnat vuoteen 2020 mennessä. Todistusvalinnan rinnalla tulee säilymään valintakoe. Monella koulutusalalla tulee käyttöön uusi valtakunnallinen valintakoe, joka huomioi myös eri koulutusalojen tarpeet. (Opintopolku 2019; Ammattikorkeakouluun 2019.) Lisäksi muitakin osaamisperustaisia valintaväyliä on kehitetty (ks. esim. NOPSA-opas 2019).
AO-AMK -yhteistyölaji sujuvan siirtymän mallina Taitaja-toiminnassa
Vuonna 2018 perusteellisesti uudistuneen ammatillisen koulutuksen keskeiset periaatteet kuten osaamisperusteisuus, yksilölliset opintopolut, tiivis työelämäyhteistyö, monipuoliset oppimisympäristöt ovat olleet jo pitkään tuttuja ammattitaitokilpailujen parissa toimiville. Nuorille suunnatut kansalliset Taitaja-kilpailut sekä kansainväliset ammattitaitokilpailut tarjoavat kehittymispolun tulevaisuuden osaajille ja välineen myös opettajille kehittää omaa osaamistaan.
Taitaja-kilpailut ovat merkittävin vuosittain järjestettävä ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma. Kilpailuista semifinaaleineen ja finaaleineen on kehittynyt merkittävä ammatillisen koulutuksen kehittämisen väline sekä huippuosaajan polku. Ammattitaitokilpailuja koordinoi Suomessa Skills Finland ry. (Ks. Skills Finland 2019.)
NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään -hankkeessa (NOPSA-hanke 2019) on tuotettu ratkaisuja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen ja työelämään johtavan opintopolun nopeuttamiseen tekniikan ja liikenteen aloilla. NOPSA-hankkeen toimintamallina on ollut edetä alueellisesti kehitetyistä ja käytännössä testatuista malleista kohti valtakunnallisesti hyödynnettäväksi suositeltavia malleja. Kehittämistyö on perustunut alueellisiin kumppanuuksiin ja hankkeen päätoteuttajan, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), koordinaatioon. HAMKin ja TAMKin ammatilliset opettajankoulutukset ovat toimineet alueellisten kumppanien pedagogisena tukena.
NOPSA Pirkanmaa -aluetiimin kumppanit TAMK ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat yhteistyössä suunnitelleet ja pilotoineet useita sujuvan siirtymän malleja (ks. NOPSA-opas 2019). Taitaja-toiminnan hyödyntäminen sujuvassa siirtymässä on yksi kehitetyistä ja käytännössä testatuista malleista (ks. myös Arjen arkki 2019). Toimintamallin suunnitteluun, sen testaukseen ja mallintamiseen osallistuivat TAMK ja Tredu yhteistyössä HAMKin, Taitaja-tapahtuman järjestäjän Skills Finland ry:n sekä yhteistyöyritysten kanssa. Yhteisen kehittelyn tuloksena Taitaja2018-kilpailuun luotiin kokonaan uusi konepajatekniikan yhteistyölaji, joka näytöslajina sai viralliseksi nimekseen “N2 Konepajatekniikka” (ks. Taitaja 2018). Kilpailun joukkueiden jäsenten ikäraja nostettiin 32 vuoteen, jotta sekä AO- että AMK -opiskelijat kykenivät osallistumaan näytöslajiin. Näytöslajissa kilpailleet AO-AMK-joukkueet koottiin valtakunnallisesti NOPSA-aluetiimeistä. (Kuva 1)
Kuva 1 AO-AMK -yhteistyölaji Taitaja2018-kilpailussa
Yhteistyölajin suunnittelu ja testaus
Yhteistyölajin suunnitteluvaiheessa Tredu ja TAMK tekivät tiivistä yhteistyötä, ja mukana yhteistyössä olivat myös kilpailua tukemaan tulleet yritykset sekä HAMK. Suunnitteluvaiheessa kokoonnuttiin useita kertoja tarkastelemaan toimintamallin kehittämiseen liittyviä asioita. Kilpailuun osallistui yhteensä neljä AO-AMK-joukkuetta. Ensimmäistä kertaa Taitaja-kilpailun ohjelmassa ollut AO-AMK-joukkuekilpailu toteutettiin kutsukilpailuna eikä siinä ollut semifinaalia.
Ennakko- ja kilpailutehtävät suunnittelivat yhdessä Tredu, TAMK ja yhteisyritykset. Ennakkotehtävänä oli suunnitella ja mallintaa kokonaisuus, jonka lähtötiedot ovat erilaiset kuin lopullisen kilpailutehtävän (Guttorm 2018). Kilpailujoukkueille jaettiin 6.4.2018 ennakkotehtävä, mihin liittyvät suunnitelmat palautettiin 7.5.2018 mennessä.
Kilpailutehtävä sisälsi tuotantokappaleiden siirtämiseen tarkoitetun robottitarttujan suunnittelun ja 3D-valmistuksen sekä kokoonpanotaulun suunnittelun ja valmistuksen. Kilpailutilanteessa joukkueille annettiin käyttöön mm. valmis tuotantokappale (8 kpl), robotti, sylinteri, tietokone, työstökone, 3D-tulostin ja käsityökaluja. Kilpailutehtävässä oli tarkoituksena hyödyntää robottia laaja-alaisesti kappaleiden siirtämisessä. Tehtävä käsitti mallintamista, 3D-tulostusta, perinteisiä konepajatyövaiheita, robotin ohjelmointia ja arviointia. Kilpailujoukkueiden piti itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ratkaisu varsinaisten Taitaja-kilpailupäivien aikana eli 15.-17.5.2018. Joukkueiden arviointi kohdistui osa-alueiden osaamisiin, nopeuteen sekä myös yhteistyöskentelyyn. Osaamisissa tarkasteltiin mm. perinteisiä valmistusmenetelmiä, robotin ohjelmointia, 3D-mallinnusta ja -tulostamista sekä tehtävän kokonaisuuden hallintaa.
Yhteistyölajin kokemukset ja syntyneet kehittämisajatukset
Saatujen kokemusten mukaan Taitaja-toiminta edisti AO-AMK -yhteistyötä sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja myös opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK). Joukkueiden jäsenet pääsivät näkemään toistensa osaamisia sekä saivat opintojaan eteenpäin. Esimerkiksi Tredu-TAMK -joukkueiden Tredun opiskelijat suorittivat TAMKin opintojaksoa avoimen AMKin kautta ja edistivät näin omia opintojaan Tredussa. Myös TAMKin opiskelijat saivat tehtyä opintosuorituksia.
AO-AMK-opiskelijat tekevät yhteistyötä kilpaillen ja opiskellen.
Opettajille ja myös Taitaja2018-kilpailua seuranneille muodostui käsitys joukkueiden ja niiden jäsenten osaamisista. Työelämän mukainen yhteistyölaji antoi konepajatekniikalle näkyvyyttä kuten myös AO- ja AMK-opiskelijoiden osaamiselle. Lisäksi yhteistyötä syntyi myös kehittämistyöhön osallistuneille organisaatioille kuin myös joukkueiden taustalla olevien AO-AMK-organisaatioiden kesken.
Hyvät kokemukset yhteistyölajin onnistumisesta puoltavat sitä, että jatkossakin Taitaja-kilpailussa olisi mukana myös AO-AMK-yhteistyölajikilpailu. Yhteistyömalli vaatii panostuksia Taitaja-kilpailun pääjärjestäjältä kuten myös mahdollisesti alueen ammattikorkeakoululta ja ammatilliselta toiselta asteelta sekä yhteistyöyrityksiltä. Lisäksi myös osallistuvien AO-AMK -joukkueiden taustaorganisaatioissa pitää olla valmiutta ja aikaa ohjaukseen. Myös joukkueeseen osallistuvien opiskelijoiden tulee varata aikaa ennakkotehtävään ja kilpailuun sekä myös muuhun yhteistyöskentelyyn ja tarvittavaan opiskeluun.
Toimintamallin kehittämisen näkökulmasta nähtiin, että arviointia voisi vielä selkeyttää ja virallisen kilpailulajin vaatimuksiin sekä ohjeistuksiin tulisi paneutua. Lisäksi nähtiin, että yrityksiä voisi ottaa mukaan palkitsemaan ja myös mahdollisesti etsimään itselleen parasta tiimiä. Tekniikan kannalta nähtiin tärkeänä, että Teknologiateollisuus olisi vielä paremmin mukana toiminnassa. (Guttorm 2018.)
Yhteistyölajista tukea siirtymiin, apua osaamisen tunnistamiseen ja tekniikan alan osaajapulaan
Taitaja-finaaliin edenneet opiskelijat ovat potentiaalisia hakijoita AMK-opintoihin. AO-AMK-yhteistyölajin tavoitteena oli tukea opiskelijoiden siirtymää ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun sekä edesauttaa osaamisen tunnistamisessa. AO-AMK-joukkueessa opiskelijat pääsivät näkemään toistensa osaamisia jo ennen työelämää, saivat opintojaan eteenpäin sekä kehittivät omia yhteistyötaitojaan työelämää varten. Lisäksi AO-opiskelijat saivat suoritettua samalla myös AMK-opintojakson. Niin ikään opettajat ja yrityskumppanit pääsivät näkemään opiskelijoiden osaamisia ja tunnistamaan niitä.
Tämän kehitetyn toimintamallin ja siitä saatujen kokemusten perusteella yhteistyölajista olisi tulevien vuosien kilpailuihin, mikä tosin edellyttää arviointirakenteen kehittämistä Taitaja-kilpailuissa käytettävän CIS-järjestelmän (Skills Finland 2018, 16–17) mukaiseksi. Toimintamallia on levitetty jo Taitaja-verkostoon ja mallia voisi levittää myös muille tekniikan aloille.
Tavoitteena oli myös tekniikan alan vetovoimaisuuden nostaminen. Yhteistyölajin avulla oli mahdollisuus tuoda konepajatekniikkaa esille ja lisätä näin kiinnostusta alaa kohtaan.
Lähteet
AMK-opiskelijavalinnat. 2019. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017–2019. Verkkosivut. Luettu 25.5.2019. http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/#hanke
Ammattikorkeakouluun. 2019. Opiskelijavalintauudistus: Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat muuttuvat vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakouluun.fi-verkkosivut. Luettu 25.5.2019. https://www.ammattikorkeakouluun.fi/opiskelijavalintauudistus/
Arjen arkki. 2019. Taitaja-toiminnan (konepajatekniikka) hyödyntäminen AO-AMK sujuvissa siirtymissä. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry. Luettu 24.5.2019. http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1755
Guttorm, P. 2018. Taitaja2018 näytöslaji. Konepajatekniikka. Yhteistyölaji – 2. aste ja AMK kilpailun yhteenveto; NOPSA-hanke mukana. Powerpoint-esitys.
NOPSA-hanke. 2019. NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään. Perustiedot. Verkkosivut. Luettu 24.5.2019. https://www.hamk.fi/projektit/nopsa-nopea-ammatillinen-vayla-tyoelamaan/#perustiedot
NOPSA-opas. 2019. NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään -opas. Hämeenlinna: HAMK. Luettu 24.5.2019.www.hamk.fi/nopsa/opas
Opintopolku. 2019. Mikä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa muuttuu vuoteen 2020 mennessä? Opintopolku.fi-verkkosivut. Luettu 25.5.2019. https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/
Skills Finland. 2018. Taitaja-kilpailun säännöt. 1.6.2018. Skills Finland ry. Luettu 31.5.2019. https://skillsfinland.fi/ajankohtaista/julkaisutmateriaalipankki/saannot
Skills Finland. 2019. Ammattiosaamisen asialla. Skillsfinland.fi-verkkosivut. Skills Finland ry. Luettu 20.4.2019. https://skillsfinland.fi/
Taitaja. 2018. N2 Konepajatekniikka. Taitaja2018 Tampere -verkkosivut. Skills Finland ry. Taitaja2018-kilpailutoimisto, Tredu. Luettu 24.5.2019. http://taitaja2018.fi/n2-konepajatekniikka/
Teknologiateollisuus. 2018. Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaukset 2018: 9 ratkaisua Suomelle. 5/2018. Helsinki: Teknologiateollisuus ry. Luettu 27.5.2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/teknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018.pdf
Kirjoittajat
Tuomas Eerola, projektipäällikkö, yliopettaja, HAMK Edu, Hämeen ammattikorkeakoulu, tuomas.eerola (at)hamk.fi
Lasse Hillman, lehtori, Konetekniikka, Tampereen ammattikorkeakoulu, lasse.hillman(at)tuni.fi
Olavi Kopponen, koulutuspäällikkö, yliopettaja, Konetekniikka, Tampereen ammattikorkeakoulu, olavi.kopponen(at)tuni.fi
Kyösti Lehtonen, Taitaja2018 kilpailujohtaja, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, kyosti.lehtonen(at)tampere.fi
Sirpa Levo-Aaltonen, yliopettaja, Ammatillinen opettajankoulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu, sirpa.levo-aaltonen(at)tuni.fi
Timo Saari, koulutuspäällikkö, Kone- ja tuotantotekniikka, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, timo.saari(at)tampere.fi
Mikko Ukonaho, lehtori, Konetekniikka, Tampereen ammattikorkeakoulu, mikko.ukonaho(at)tuni.fi
Kuvituskuva: Skills Finland/Laura Jetten
Kommentit