Johdanto
Hoitotyöntekijät kuvaavat työtään sen nykyisessä muodossa vaativaksi ja kuormittavaksi, mikä on lisännyt työntekijöiden eettistä stressiä ja johtanut joillakin työuupumukseen. Eettiset jännitteet ovat kuitenkin olennainen osa hoitotyön toteuttamista, eikä niiltä voi välttyä. (Puumala & Kangasniemi 2021, 2.)
Suhtautuminen aivoterveyteen on Suomessa muuttunut muun muassa uutisoinnin ja tunnettujen henkilöiden omakohtaisten kertomusten myötä. Myös tietoisuus aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt ja terveyden edistämisen tärkeyteen on herätty. (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 14.) WHO (n.d.) määrittelee aivoterveyden laajaksi kokonaisuudeksi, joka kattaa hermoston kehittymisen, aivojen muovautuvuuden ja toimintakyvyn, johon sisältyy toiminnanohjaus.
Aivot tekevät toiminnanohjausta säätelemällä käyttäytymistä, tunteita ja tiedonkäsittelyä. Korkeampien kognitiivisten toimintojen säätelyä hallitsevat aivoalueet saavuttavat kehityksellisen huippunsa noin 35-vuotiaana, mutta aivojen toimintakykyä voi ylläpitää terveellisillä elämäntavoilla ja itsensä älyllisellä haastamisella. Aivoterveyteen vaikuttavat lisäksi elinympäristö sekä biologiset, psykologiset, sosiaaliset tekijät. Toisaalta myös ihmisen oma kokemus hyvinvoinnistaan vaikuttaa aivoterveyteen. (WHO n.d.; Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 11; Strittmatter, Sunde & Zegners 2020, 27258; Aivoliitto 2022, 13.)
Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Hoitotyön eettisen kuormituksen vaikutus sairaanhoitajan aivoterveyteen (Flink, Forsgren & Kaarlela 2022). Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena osana sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmaa.
Riittämättömät työpaikan resurssit kuormittavat sairaanhoitajia eettisesti
Kirjallisuuskatsauksessa löytyi monia eettistä kuormitusta aikuisten hoitotyössä aiheuttavia tekijöitä. Joihinkin niistä yksilö pystyi itse vaikuttamaan ja osaan taas ei. Esimerkiksi työympäristö ei välttämättä mahdollistanut hyvän hoidon toteuttamista riittämättömien tai epätasaisesti jakautuneiden resurssien vuoksi. Esimiehiltä saadut ohjeet olivat ristiriidassa keskenään tai työtehtäviä oli liikaa annettuun aikaan nähden. Myös merkittävät turvallisuuskysymykset, esimerkiksi vajaasti mitoitetun henkilöstömäärän, riittämättömän ajan sekä kustannustehokkuuden vuoksi, nousivat esiin kuormitusta aiheuttavina tekijöinä. Huono hoidon jatkuvuuden varmistaminen oli myös yksi eettisen kuormituksen kokemista lisäävä tekijä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan myös eettisesti haastavien tilanteiden jatkuva toistuminen lisäsi kuormitusta. Tällaiset tilanteet liittyivät muun muassa potilaan oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen, omaisten ristiriitaisiin vaatimuksiin hoidosta sekä kuolemaa lähellä tehtäviin valintoihin. Mielenterveys- ja päihdepotilaat aiheuttivat enemmän kuormitusta kuin muut potilasryhmät.
Toisaalta kuormitusta saattoivat lisätä kunkin sairaanhoitajan yksilölliset tekijät, kuten terveydentila, elämäntilanne ja emotionaaliset luonteenpiirteet. Sairaanhoitajan tasapainoinen mielenterveys auttoi ehkäisemään kuormituksen syntymistä. Myös kollegiaalisuuden puute, kollegoiden epäasiallinen käytös potilaita kohtaan ja hoitovirheet vaikuttivat eettisen kuormituksen kokemiseen. Lisäksi työkokemuksella ja erikoisalalla, jolla sairaanhoitaja työskenteli, oli vaikutusta eettisen kuormituksen kokemiseen. Esimerkiksi teho-osastolla työskentelevät ja sisäisinä sijaisina toimivat hoitajat kokivat eniten eettistä kuormitusta.
Vaikuttaako eettinen kuormitus sairaanhoitajan toimintakykyyn?
Opinnäytetyöstä selviää, että aikuisten hoitotyön eettisen kuormituksen vaikutukset sairaanhoitajan aivoterveyteen ovat moninaiset. Kuormittuneella ilmenee terveydelle haitallisia fyysisiä oireita, esimerkiksi korkeaa verenpainetta ja väsymystä. Tutkimuksissa on havaittu myös aivojen kemiallisia ja fysiologisia muutoksia, kuten mantelitumakkeen suurentumista ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä, mikä voi näkyä heikentyneenä suorituskykynä. Lisäksi hoitajien eettinen kuormitus ilmenee emotionaalisina ja sosiaalisina vaikutuksina, kuten tunnetaitojen ja sosiaalisten suhteiden heikentymisenä.
Eettisesti kuormittuneella sairaanhoitajalla ilmenee terveydelle haitallisia fyysisiä oireita.
Kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan sairaanhoitajat kokevat henkistä kasvua kuormituksen myötä. Voimakas eettinen kuormitus voi kuitenkin vaikuttaa sairaanhoitajan ammatti-identiteettiin heikentävästi, aiheuttaa sairauspoissaoloja ja esimerkiksi työpaikan vaihdon.
Voidaanko eettistä kuormitusta ehkäistä sairaanhoitajan työssä?
Hoitotyön eettisen kuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää eettisesti haastavien tilanteiden käsittelyllä ja kuormitusta aiheuttavien tilanteiden ennaltaehkäisyllä, selviää tehdystä kirjallisuuskatsauksesta. Kuormittavien tilanteiden käsittelyssä auttavat sairaanhoitajan terveelliset elämäntavat sekä yksilölliset selviytymiskeinot.
Tutkimusten mukaan hyviä selviytymiskeinoja kuormituksen käsittelyyn olivat työn suunnittelu, huumori sekä hyväksyminen. Oman rehellisyyden säilyttäminen, aktiivinen toimiminen sekä oman eettisen herkkyyden tiedostaminen auttoivat sairaanhoitajia käsittelemään eettisiä ongelmatilanteita. Sairaanhoitajien selviytymiskeinoissa voidaan nähdä kuitenkin myös haitallisia keinoja, kuten päihteiden käyttö ja tilanteen kieltäminen. Tilanteiden käsittelyssä auttoi myös tiedonhankinta, kohdistui se joko itse potilaaseen tai laajemmin eettiseen kirjallisuuteen. Syvemmän etiikan osaamisen omaava ulkopuolinen tukihenkilö tai eettiset ohjeet toimivat tukena eettisen ongelmatilanteen ratkaisussa.
Hyvä johtaminen, työvälineiden saatavuus ja eettiset koulutukset olivat esimerkkejä kuormittavien tilanteiden ennaltaehkäisystä. Hyvän johtamisen katsottiin pitävän sisällään onnistuneen viestinnän, ongelmakohtiin ja epäoikeudenmukaisuuteen puuttumisen sekä riittävän tuen takaamisen henkilökunnalle. Työvälineiden hyvällä saatavuudella, erityisesti henkilösuojaimien saatavuudella koronapotilaiden hoidossa, oli vaikutus kuormituksen ennaltaehkäisyyn.
Vaikutukset voivat näkyä hoitoalan vetovoimassa
Jokainen sairaanhoitaja kokee työssään eettisiä ongelma- ja ristiriitatilanteita, joten niiltä ei voi välttyä. Runsas eettinen kuormitus voi kuitenkin haitata jopa alan työntekijöiden veto- ja pitovoimaa. Kuormitus vaikuttaa myös sairaanhoitajan empaattisiin taitoihin, jotka ovat yksi sairaanhoitajan merkittävimmistä ominaisuuksista hoitotyön toteuttamisessa. Toisaalta ammattilaisen tulee hallita riittävästi etiikan käsitteitä, jotta hän kykenee tunnistamaan eettisiä ongelmia (Puumala & Kangasniemi 2021, 2).
Kuormituksen vaikutuksista sairaanhoitajan aivoterveyteen tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää nykyisten ja tulevien sairaanhoitajien aivoterveyden edistämisessä. Valmistuvien sairaanhoitajien tulee osata tunnistaa paitsi potilastyöhön, mutta myös työympäristöön liittyviä kuormitustekijöitä. Toisaalta saadut tulokset soveltuvat myös työkentälle esimerkiksi johtamisen arviointiin ja suunnitteluun.
Opinnäytetyössä esitettiin jatkotutkimusehdotuksiksi kysymyksiä, kuten muokkaako voimakas eettinen kuormitus sairaanhoitajan käsitystä oikeasta ja väärästä, kuinka tehokkaita eettistä kuormitusta vähentävät keinot ovat ja voiko voimakas eettinen kuormitus haitata nuoren sairaanhoitajan aivojen kehitystä pysyvästi. Näihin etsitään vielä vastauksia.
Kestävä aivoterveys -hanke
Opinnäytetyö tehtiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimaa Kestävä aivoterveys -hanketta. Hankkeen tavoitteena on perehtyä aivokuormitukseen työelämässä, kognitiivisen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisätietoja: https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/
Lähteet
Aivoliitto. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä edistävä yhteiskunta. Pdf. Julkaistu 23.11.2022. aivoliitto.fi/kansallinen-aivoterveysohjelma
Duodecim & Suomen Akatemia. 2020. Konsensuslausuma 2020. Aivot ja mieli. Pdf. https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6-3.pdf
Flink, M., Forsgren, A. & Kaarlela, M. 2022. Hoitotyön eettisen kuormituksen vaikutus sairaanhoitajan aivoterveyteen. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/handle/10024/782784
Kestävä aivoterveys. n.d. Verkkosivut. Viitattu 14.12.2022. https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/
Puumala, L. & Kangasniemi, M. 2021. Moraalinen stressi – viesti eettisestä osaamisesta ja lähtökohta toiminnan kehittämiseksi. Tutkiva hoitotyö 19 (3), 2.
Strittmatter, A., Sunde, U. & Zegners, D. 2020. Life cycle patterns of cognitive performance overthe long run. Economics Sciences 117 (44), 27255–27261.
WHO. n.d. Brain health. Viitattu 4.12.2021. https://www.who.int/health-topics/brain-health#tab=tab_1
Opinnäytetyön aineisto
Betke, K., Basińska, M-A. & Andruszkiewicz, A. 2021. Sense of coherence and strategies for coping with stress among nurses. BMC Nursing 20 (1), 1–107.
Christodoulou-Fella, M., Middleton, N., Papathanassoglou, E. & Karanikola, M. 2017. Exploration of the Association between Nurses’ Moral Distress and Secondary Traumatic Stress Syndrome: Implications for Patient Safety in Mental Health Services. BioMed Research International 2017, 1908712–1908719.
Ericson-Lidman, E. & Strandberg, G. 2015. Learning to deal constructively with troubled conscience related to care providers’ perceptions of deficient teamwork in residential care of older people – a participatory action research study. Scandinavian Journal of Caring Sciences 29, 215–224.
Golkar, A., Johansson, E., Kasahara, M., Osika, W., Perski, A. & Savic, I. 2014. The influence of work-related chronic stress on the regulation of emotion and on functional connectivity in the brain. PLoS ONE 9 (9), e104550.
Gustafsson, T. & Hemberg, J. 2022. Compassion fatigue as bruises in the soul: A qualitative study on nurses. Nursing Ethics 29 (1), 157–170.
Hamaideh, S. 2014. Moral distress and its correlates among mental health nurses in Jordan. International Journal of Mental Health Nursing 23 (1), 33-41.
Kim, Y., Kang, Y., Ok, J. & Choe, K. 2021. Expert nurses’ coping strategies in ethically challenging situations: a qualitative study. BMC Nursing 20 (1), 1–8.
Lake, E., Narva, A., Holland, S., Smith, J., Cramer, E., Rosenbaum, K., French, R., Clark, R. & Rogowski, J. 2022. Hospital nurses’ moral distress and mental health during COVID-19. Journal of Advanced Nursing 78 (3), 799–809.
Opsahl, A., Nelson, T., Madeira, J. & Wonder, A. 2020. Evidence‐Based, Ethical Decision‐Making: Using Simulation to Teach the Application of Evidence and Ethics in Practice. Worldviews on Evidence-Based Nursing 17 (6), 412–417.
Rushton, C., Swoboda, S., Reller, N., Skarupski, K., Prizzi, M., Young, P. & Hanson, G. 2021. Mindful Ethical Practice and Resilience Academy: Equipping Nurses to Address Ethical Challenges. American Journal of Critical Care 30 (1), 1–11.
Savic, I. 2013. Structural Changes of the Brain in Relation to Occupational Stress. Cerebral cortex 2015 (25) 6, 1554–1564.
Sorta-Bilajac, I., Baždarić, K., Brkljačić Žagrović, M., Jančić, E., Brozović, B., Čengić, T., Ćorluka, S. & Agich, G. 2011. How Nurses and physicians face ethical dilemmas – the Croatian experience. Nursing Ethics 18 (3), 341–355.
Whitehead, P., Herbertson, R., Hamric, A., Epstein, E. & Fisher, J. 2014. Moral Distress Among Healthcare Professionals: Report of an Institution-Wide Survey. Journal of Nursing Scholarship 2015, 47 (2), 117–125.
Wolf, L., Perhats, C., Delao, A., Moon, M., Clark, P. & Zavotsky, K. 2016. “It’s a Burden You Carry”: Describing Moral Distress in Emergency Nursing. Journal of Emergency Nursing 42 (1), 37–46.
Kirjoittajat
Merja Flink
Sairaanhoitaja (AMK)
Soite, Kokkolan terveyskeskus
merja.fli@gmail.com
Aino Forsgren
Sairaanhoitaja (AMK)
TAYS keskussairaala
aino.forsgren@gmail.com
Mirja Kaarlela
Sairaanhoitaja (AMK)
TAYS keskussairaala
mirja.kaarlela@hotmail.com
Mirva Kolonen
Lehtori, projektipäällikkö
SOTE-yksikkö, YAMK
TAMK
mirva.kolonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-5858-8543
Minna Talvitie
Lehtori
SOTE-yksikkö
TAMK
minna.talvitie@tuni.fi
ORDID: 0000-0001-9163-2000
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto