Tausta
Mielenterveyden häiriöt ovat kasvava ja ajankohtainen terveysongelma niin Suomen kuin monien muidenkin EU-maiden terveyspalveluissa. 20–25% nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä ja ne ovat yleisin terveysongelma nuorilla aikuisilla ja koululaisilla (Nuorten mielenterveyshäiriöt 2021). Mielenterveyspalveluilla edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään, lievitetään sekä hoidetaan mielenterveyden häiriöitä (Mielenterveyspalvelut 2020). Uusia hoitomalleja on kehitteillä. Toipumisorientaatiomalli (recovery orientated model) on yksi Suomeenkin levinneistä uusista toimintamalleista mielenterveystyössä.
Mielenterveyspalveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää mielenterveysongelmista johtuvan stigman vähentämiseen (esim. Viertiö ym. 2017), koska mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on yksi este hoitoon hakeutumiselle. Viimeisen vuoden aikana itsemurha-ajatuksista kärsineistä naisista hieman yli puolet oli hakeutunut hoitoon. Miehistä sama luku oli hieman alle puolet. Tämä kertoo siitä, että stigman vähentämiseksi tarvitaan paljon ponnisteluja. Palveluja tulisi kehittää helpommin saataviksi. (Viertiö ym. 2017.)
Suomen ongelmat ja korjaustoimenpiteitä
Psykiatrisen sairaalahoidon tarpeen vähetessä avohoidon tarve kasvaa. Enimmillään sairaaloissa on ollut 20 000 paikkaa, kun tällä hetkellä niitä on noin 3 500. Suurimmalle osalle mielenterveyspalveluiden asiakkaista riittää avohoito. Eri asteisesti tuetuilla mielenterveyskuntoutujien asumispalveluilla on paljon kysyntää. Palvelujen piirissä on ollut tyypillisesti noin 8 000 avohoidon potilasta. Asumispalveluja tarjoavat erityisesti kolmas sektori ja yksityiset toimijat. (Mielenterveyspalvelut 2020.)
Vuosina 2012–2015 toteutetun Alueellinen terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan naisista 11–12 % ja miehistä 7–8 % käytti jotakin mielenterveyspalvelua tutkittavana ajanjaksona. Perusterveydenhuollon palveluja käytti tutkimuksen kohteena olleista yli 20-vuotiaista suomalaisista yhteensä 5,6–6,1 % ja erikoissairaanhoidon palveluja 3,7–4,2 % vuosittain. Tutkimuksessa kartoitettiin mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa palvelujen käyttöä sekä mielenterveysoireita ja alkoholin liikakäyttöä. Tutkimusaikana nuorin ikäryhmä (20–34 -vuotiaat) raportoi merkittävästi enemmän mielenterveysoireita kuin vanhemmat tutkittavat. Nuorimmat myös kävivät enemmän hoidossa masennuksen vuoksi kuin vanhemmat ikäryhmät. (Viertiö ym. 2017.)
Toipumisorientaatiomalli
Toipumisorientaatiomalli on yksi mielenterveyspalvelujen uusista hoitomalleista. Sen tarkoituksena on juuri vähentää sairauden aiheuttamaa stigmaa. Tavoitteena on, että ihminen voisi elää merkityksellistä arkea, käydä töissä ja nauttia elämästään sairaudestaan huolimatta. Toipuminen nähdään henkilökohtaisena prosessina, joka muuttaa ajatuksia, tunteita ja tavoitteita elämässä. Toipumisorientaatiossa toipuminen ei tarkoita oireiden häviämistä tai toimintakyvyn kokonaisvaltaista palautumista, vaan henkilön omaa kokemusta siitä, että hän pystyy elämään tyydyttävää elämää sairaudesta huolimatta. (Riski & Vuorinen 2019.)
Suomessa on parhaillaan käynnissä vuosina 2018–2021 toteutettava kansallinen Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke, joka kehittää toipumisorientaatioon perustuvia ratkaisuja suomalaisiin mielenterveyspalveluihin. Recovery-toipumisorientaatio ajattelumalli korostaa toivon ylläpitoa ja mahdollisuutta toipua mielenterveysongelmista ja mahdollisuutta elää täyspainoista elämää. Myös mielenterveysstrategia 2020–2030 (Vorma ym. 2020) korostaa mielenterveyttä voimavarana sekä mielenterveyden ongelmien ehkäisyä.
Hankkeen tavoitteena on toipumisorientaation käsitteellistäminen mielenterveyspalveluihin sekä arviointimittareiden ja toipumisorientaatioon soveltuvien palveluprosessien kehittäminen ja toipumisorientoituneiden palvelukokonaisuuksien luominen. Hankkeen hallinnoijana toimii Lapin yliopisto ja mukana on useita osatoteuttajia. Hanke on rahoitettu ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. (Lapin yliopisto n.d.). Rahoittajina toimivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Recovery-hanke on innovatiivinen suomalainen tapa kehittää palveluja eurooppalaisiin ja kansallisiin mielenterveysongelmiin.
Hankkeen jälkeen on mm. Taysin psykiatrian toimipisteisiin perustettu MIELIpt- eli mielen personal trainer -palveluja, jotka tarjoavat hoitotyön tueksi henkilökohtaista apua voimavarojen ja omien mahdollisuuksien löytämiseen ja recovery-toipumisorientaatioajattelun levittämiseksi. Palvelu on suunnattu ihmisille, jotka ovat selviytymässä haastavasta elämäntilanteesta, psykiatrian asiakkaita tai jotka haluavat osallistua oman hyvinvointinsa parantamiseen. (Tampereen yliopistollinen sairaala 2019.)
Mielenterveysjohtamisen avulla pyritään tulevaisuudessa vaikuttamaan valtakunnallisella, alueellisella, kunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, koska mielenterveyden johtaminen ylittää kaikki hallinnonalan rajat. Kaikkien tavoitteena on tuottaa mielenterveyttä ja hyvinvointia meille kaikille.
EU:n toiminta
TAMKin sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön YAMK-opinnoissa opiskelijat tutkivat osana opintojaan eurooppalaista EU-tasoista päätöksentekoa, johon haettiin vastauksia syksyllä 2018 useilta Brysselissä toimivilta tahoilta. Vierailumme yhteydessä tapasimme europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen, joka kertoi teemasta terveys- ja sosiaalipalvelut sekä väestön hyvinvointi. Hän kuvasi EU:n vaikutusta sosiaali- ja terveyspalveluihin seuraavasti: “Kattorakenteita, isoja juttuja, joihin yksi jäsenmaa, saati sitten kunta tai toimija ei voi puuttua, ja sen takia ne ovat kysymyksiä, joita meidän pitää yhdessä ratkoa. Niitä on ennen kaikkea tietysti tämä “eletään ihmisiksi”, perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Talous ja ympäristö ovat nyt varmaan isoimpia. On niitä täällä sosiaali- ja terveyspuolellakin.” (Pietikäinen 2018.)
Monelle on epäselvää, millä tavoin EU vaikuttaa terveys- ja sosiaalipalveluihimme. EU:lla on oma terveysstrategia, jonka tarkoituksena on suojella ja parantaa EU:n kansalaisten terveyttä, tukea terveydenhuoltoinfrastruktuurin uudistamisessa ja tehostaa jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä. Kansalliset viranomaiset ja Euroopan komission edustajat keskustelevat näistä strategisista kysymyksistä kansanterveystyöryhmässä. Päävastuu terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä on EU-mailla itsellään. (Terveysstrategia n.d.)
EU vaikuttaa moniin jäsenmaiden asioihin perussopimusten pohjalta. Yhdessä sovituista asioista tehdään direktiivejä. EU:n historia on lähtöisin puhtaasti taloudellisesta yhteistyöstä, josta se on kehittynyt ja se koskee nykyään laajasti muitakin politiikan aloja. (Euroopan unionin toiminta-alat n.d; Euroopan Unioni… 2021). Euroopan komissio voi tukea EU-maita muun muassa antamalla lainsäädäntöehdotuksia tai taloudellista tukea. Komissio myös helpottaa kommunikointia ja hyvien käytäntöjen jakamista EU-maiden ja terveysalan asiantuntijoiden välillä. EU voi antaa jäsenmaille suosituksia kansanterveyskysymyksistä terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien. Säädöksiä on annettu muun muassa rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvistä potilaiden oikeuksista ja terveysuhista. (Terveysstrategia n.d.)
Euroopan komission määrittelemät sosiaaliset oikeudet (The European Pillar of Social Rights n.d.) pyrkivät turvaamaan kansalaisten oikeudet varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsyn työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalisen suojelun ja osallisuuden. EU-rahoituksella autetaan julkisia ja yksityisiä organisaatioita toteuttamaan ja parantamaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa sekä rahoittamaan hankkeita, joilla tuetaan tämän päivän ja huomisen eurooppalaisia. (Työllisyys- ja sosiaaliasiat. n.d.) EU täydentää toimillaan jäsenmaiden terveyspolitiikkaa ja auttaa niitä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita, yhdistämään voimavarojaan ja ratkaisemaan yhteisiä ongelmia.
EU säätelee terveydenhoitotuotteita ja -palveluja säädöksin ja standardein, joita sovelletaan kaikkialla EU:ssa ja rahoittaa terveysalan hankkeita eri puolilla Eurooppaa. EU:n terveystoimilla suojataan ja parannetaan kansalaisten terveyttä, edistetään ajanmukaisen ja tehokkaan terveydenhoidon tasapuolista saatavuutta sekä koordinoidaan vakavien terveysuhkien torjuntaa, kun uhka koskee useampaa kuin yhtä EU-maata. EU:n kansanterveystyössä keskeisellä sijalla on sairauksien ehkäisy, joka kattaa mm. rokotukset, mikrobilääkeresistenssin torjunnan, syövän torjunnan ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. (Tukea EU-maiden kansanterveystyölle. n.d.)
EU:n rakennerahastoilla tarkoitetaan EU:n Suomelle antamaa tukea. Suomi saa EU:lta tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Molemmat rahastot tukevat työllisyyttä ja niillä on omat tavoitteensa. EAKR tukee työllisyyden lisäksi esimerkiksi palvelualojen uusia, luovia hankkeita, alueiden saavutettavuuden parantamista ja pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää ohjelmien mukaiset erityistavoitteet. (Rakennerahastot.fi. n.d.)
Suomalainen järjestelmä
Mielenterveyspalveluja ohjaavasta lainsäädännöstä Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Pääsääntöisesti kunnat vastaavat omien mielenterveyspalveluidensa järjestämisestä. Palveluiden tarjonnassa on kuntien välillä isoja eroja. Isommat kunnat pystyvät tarjoamaan monipuolisempia palveluja kuin pienet kunnat. (Suomen mielenterveys n.d.) Sairaanhoitopiirit, kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palveluntuottajat voivat myös tarjota mielenterveyspalveluita. Yleisesti asiakkaat voivat hakeutua hoitoon terveyskeskukseen, yksityiselle lääkäriasemalle, työterveyshuoltoon tai mielenterveyspalveluita tarjoavaan järjestöön. (Mielenterveyspalvelut 2020.)
Lähteet
Euroopan unioni – Mikä se on ja mitä se tekee. 2021. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. Verkkosivu. Viitattu 11.6.2021 https://op.europa.eu/webpub/com/eu-what-it-is/fi/
The European Pillar of Social Rights in 20 principles. N.d. European Commission. Verkkosivu. Viitattu 11.6.2021. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_en
Euroopan unionin toiminta-alat. N.d. Euroopan Unioni. Verkkosivu. Viitattu 25.10.2020. https://europa.eu/european-union/topics_fi
Lapin yliopisto. N.d. Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa. Verkkosivu. Viitattu 05.03.2021. https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/Recovery-toimintaorientaatio-mielenterveyspalveluissa
Mielenterveyspalvelut. 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 16.12.2020. Verkkosivu. Viitattu 10.03.2021. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyspalvelut
Nuorten mielenterveyshäiriöt. N.d. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 31.5.2021. Verkkosivu. Viitattu 11.6.2021 https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot
Pietikäinen, S. Henkilökohtainen tiedonanto Brysselissä 21.11.2018.
Rakennerahastot.fi. N.d. Mitä rakennerahastot ovat? Työ- ja elinkeinoministeriö. Verkkosivu. Viitattu 21.10.2020. https://www.rakennerahastot.fi/mita-rakennerahastot-ovat
Riski, M. & Vuorinen, M. 2019. Toipumisorientaatiomalli johtamisessa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821482
Suomen mielenterveys ry. N.d. Mielenterveyspalvelut. Verkkosivu. Viitattu 20.10.2020. https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/apua-mielenterveyden-ongelmiin/mielenterveyspalvelut
Tampereen yliopistollinen sairaala (tays.fi). 2019. Mieli pt edistää palveluiden käyttäjien osallisuutta ja arjen sujuvuutta. Verkkouutinen. Viitattu 06.03.2021. https://www.tays.fi/fi-FI/Mieli_pt_edistaa_palveluiden_kayttajien_(97923)
Terveysstrategia. N.d. Euroopan komissio. Verkkosivu. Viitattu 25.9.2020. https://ec.europa.eu/health/policies/overview_fi
Tukea EU-maiden kansanterveystyölle. N.d. Euroopan unioni. Verkkosivu. Viitattu 25.10.2019. https://europa.eu/european-union/topics/health_fi
Työllisyys- ja sosiaaliasiat. N.d. Euroopan unioni. Verkkosivu. Viitattu 25.10.2019. https://europa.eu/european-union/topics/employment-social-affairs_fi
Viertiö, S., Partanen, A., Kaikkonen, R., Härkänen, T., Marttunen, M. & Suvisaari, J. 2017. Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012–2015. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2017;133(3):292-300. E-artikkeli. Viitattu 15.10.2019. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/3/duo13545
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030. PDF-dokumentti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
Kirjoittajat
Kolonen Mirva, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen YAMK, TAMK
mirva.kolonen@tuni.fi
Riski Maria, terveydenhoitaja YAMK
Vuorinen Maija, terveydenhoitaja YAMK
Kuvituskuva: Tampereen yliopisto/Jonne Renvall
Kommentit