Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays Ensiapu Acuta on yhteispäivystys, joka tarjoaa ympärivuorokautisia päivystyspalveluita äkillisesti sairastuneille ja loukkaantuneille pirkanmaalaisille (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2017). Lisäksi palveluita tarjotaan ympäri Suomea tuleville potilaille osalle erikoisairaanhoidon erikoisaloista, esimerkkinä käsikirurgiset potilaat. Acutan vuosittainen käyntimäärä on noin 100 000 ja kävijöitä on päivittäin yli 300.
Potilaiden hidas siirtyminen eteenpäin (eli läpimenoaika) jatkohoitoon Acutasta on herättänyt huomiota viime vuosina. Läpimenoajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu potilaan hoidon tarpeen arvioon saapumisesta jatkohoitoon siirtymiseen tai kotiutumiseen. (Pitkänen 2010, 25.) Potilaiden siirtyminen Acutasta osastohoitoon jatkohoitopaikkojen puuttuessa on hidasta ja ruuhkauttaa toimintaa (Kuva 1). Potilaiden jatkohoidon odotusajat ovat pitkiä ja aiheuttavat tyytymättömyyttä. Jatkohoitopaikan puute koskee sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkoja.
Kuva 1 Hoitoketju (Miettinen 2019)
Kotisairaala on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays Hatanpään sairaalan yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista erikoissairaanhoitoa potilaan kotona Tampereen ja Pirkkalan alueella. Vuoden 2018 alusta Kotisairaala siirtyi osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2017.)
Erikoissairaanhoito kotona on potilaalle vapaaehtoista ja se perustuu potilaan ja omaisten toiveeseen sekä motivaatioon kotona tapahtuvasta hoidosta. Kotisairaalahoito ei sovellu potilaille, jotka eivät pysty soittamaan apua puhelimella, ovat eri syistä johtuen sekavia, muistisairaita tai heillä on päihdeongelmia. (Kotisairaalan esite yhteistyökumppaneille 2018.) Potilaalla tulee olla Kotisairaalan siirtyessä diagnoosi, johon hoito perustuu. Potilaan tulee selviytyä päivittäisistä toiminnoista joko itsenäisesti tai kotipalvelun ja läheisten turvin. Kotisairaala ei tarjoa potilaalle kodinhoitoon liittyvää apua.
Siirtyminen Acutasta Kotisairaalaan on epäselvää
Acuta lähettää Kotisairaalaan useita potilaita kuukaudessa. Kotisairaalan hoitohenkilökunnan resursseja lisättiin kesällä 2018, joten infektiopotilaiden hoidon määrää olisi mahdollisuus lisätä Kotisairaalan toiminnassa. Ongelmana on, ettei Acutassa tiedetä Kotisairaalan toiminnasta riittävästi ja selkeä toimintamalli sekä protokolla Kotisairaalaan siirtyvien potilaiden kohdalla puuttuvat.
Ongelmana ovat myös lääkärien vaihtuvuus ja se, etteivät esimerkiksi kaikki vuokralääkärit tunne täysin pirkanmaalaisia jatkohoitopaikkoja. Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että osa lääkäreistä saattaa vastuukysymysten vuoksi siirtää potilaan mieluummin osastohoitoon kuin kotisairaalaan (Laine 2017, 23).
Selvitysten mukaan kotisairaalatoiminnasta tarvittaisiin useissa paikoissa lisää tietoa, koska kotisairaalan yhteistyökumppaneille ja potilaille ei ole täysin selvää, miten kotisairaala toimii (Halonen 2012, 57). Tays Hatanpään tiedotustilaisuudessa syksyllä 2018 tuli esille, että potilaan hoitopolku diagnoosin toteamisesta potilaan kotiutumiseen tapahtuu pahimmillaan viiden eri hoitoyksikön kautta.
Infektiopotilaan jatkohoitoon siirtymisen nykytila
Toiminnan tarkempaa kartoitusta varten haastateltiin Tays Hatanpään Kotisairaalan erikoislääkäri Lea Aaltoa ja Kotisairaalan erikoislääkäri Emmi Erikssonia. Acutassa teetettiin Webpropol-kysely hoitohenkilöstölle. Kysely lähetettiin 20 hoitajalle ja siihen vastasi 10 hoitajaa.
Tays Hatanpään kotisairaalan erikoislääkäri Eriksson tuo ongelmakohtana esille sen, ettei päivystyksessä tunnisteta kotisairaalahoitoon sopivia potilaita. Ongelma liittyy pitkälti vaihtuvaan lääkärikuntaan, jolla ei ole kokonaiskuvaa mahdollisista jatkohoitopaikoista Pirkanmaalla. Lääkärien tehtävä on hankkia jatkohoitopaikat päivystysaikana, jolloin Hatanpään koordinaattori ei ole käytettävissä. Tällöin Kotisairaala hoidon toteuttajana jää helposti huomiotta jatkohoitopaikan valinnassa. Näin ollen osa potilaista ohjautuu Kotisairaalaan kulkemalla aluksi joko Hatanpään osastojen tai PTO:n kautta, vaikka kotisairaalahoidon kriteerit ovat täyttyneet jo jatkohoitopaikkaa miettiessä. (Eriksson 2018.)
Erikoislääkäri Aalto korostaa, että jokaisen Acutassa olevan suonensisäistä antibioottihoitoa tarvitsevan potilaan kohdalla tulisi pohtia, soveltuuko potilas Kotisairaalan asiakkaaksi. Tutkimustiedon mukaan potilaat paranevat paremmin kotona. (Aalto 2018.)
Acutan hoitajat kokivat haastavana hahmottaa, minkälaiset potilaat soveltuvat hoitoon Kotisairaalaan. Kotisairaalan toimintaa ei myöskään tunneta tarpeeksi hyvin. Lisäksi kaivattiin selkeämpää kuvaa siitä, kuka potilaat Kotisairaalaan ilmoittaa ja kenelle. Todettiin myös, että potilaat joutuvat Acutassa odottelemaan Kotisairaalan henkilökunnan tapaamista ennen kuin pääsevät kotiutumaan.
Ehdotukset infektiopotilaan jatkohoidon järjestämiseen: avainasemassa selkeä toimintamalli
Infektiopotilaan siirtymistä Acutasta Kotisairaalaan voidaan sujuvoittaa tekemällä selkeät ohjeet siitä, ketkä sopivat potilaiksi Kotisairaalaan. Tämän lisäksi on luotava selkeä, yksinkertainen ja helposti saatavilla oleva toimintaohje tilanteeseen, jossa päivystävä lääkäri miettii potilaan jatkohoitoa Kotisairaalassa. Toimintaohjeen välittyminen päivystäjille sähköisessä muodossa on haastavaa, kun työtahti on nopea ja henkilöstö vaihtuvaa (Eriksson 2018). Tähän olisi löydettävä muu ratkaisu. Esimerkiksi erilaisten tarkistuslistojen avulla voitaisiin sujuvoittaa potilaan siirtymistä kotisairaalaan (Aalto 2018).
Hoitohenkilöstö toivoi kyselyssä lääkärien tapaan selkeää toimintaohjetta. Lisäksi esitettiin toive siitä, että potilaita voitaisiin tarjota kotisairaalaan myös muilla keinoin kuin puhelinsoitolla. Tällä tavoin toiminta voisi tehostua. Yhdeksi tavaksi ehdotettiin jo käytössä olevaa Uoma-ohjelmistoa. Uoma on sähköinen alusta, jota käytetään potilaiden jatkohoitopaikkojen koordinointiin.
Kasvotusten tapahtuvan Kotisairaalan henkilökunnan tapaamisen tilalle ehdotettiin puhelimitse tapahtuvaa kontaktia Kotisairaalan ja Acutassa olevan potilaan välillä, jotta potilas voisi kotiutua nopeammin.
Hatanpään koordinaattorin roolia ehdotettiin vahvistettavaksi niin, että hän voisi useammin tarjota hoitavalle lääkärille kotisairaalavaihtoehtoa yhtenä jatkohoidon muotona.
Kotisairaalan tunnettavuuden lisäämisestä Acutassa
Kotisairaalan lääkäri–hoitaja -työpari voisi päivittäin käydä Acutassa kartoittamassa kotisairaalaan soveltuvia potilaita, aivan kuten esimerkiksi palliatiivinen konsultti käy “etsimässä” potilaita vuodeosastoilla (Aalto 2018). Kotisairaalan hoitajan ja lääkärin muodostama työpari olisivat apuna arvioimassa, mitkä potilaat ovat soveltuvia kotisairaalahoitoon. Kotisairaalan siirtyminen voitaisiin käydä läpi välittömästi sekä potilaan näkökulmasta että hoitoprosessin kannalta. Tämä voisi tehostaa Acutan potilaspaikan käyttöä, kun paikka on uuden potilaan käytettävissä nopeammin. Kotisairaalan toiminta tulisi näkyväksi Acutan potilaille ja koko henkilöstölle. Samalla potilaiden olisi helppo kysyä kotisairaalatoiminnasta.
Kotisairaalatoimintaa voitaisiin tehdä näkyvämmäksi myös siten, että henkilökunta Kotisairaalasta tulisi arvioimaan potilaita Acutaan. Samalla he toimisivat toiminnan käyntikorttina. (Laine 2017, 23.) Osastotunneilla kerran viikossa Acutassa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja keskustellaan tulevista uudistuksista. Kotisairaalaa voitaisiin tehdä tunnetummaksi Kotisairaalan edustajan pitämällä infotilaisuudella osastotunnin yhteydessä. Infotilaisuus tavoittaisi jälkeenpäin myös ne henkilökunnasta, jotka eivät osastotunnilla ole, koska koko hoitohenkilöstö saa aina sähköpostiinsa osastotuntimuistion.
Acutassa vakinaisen henkilökunnan osuus työntekijöistä on suhteessa kotisairaanhoitoa suurempi. Kotisairaalasta kertovia tiedotustilaisuuksia voidaan pitää Acutassa osastotuntien aikana. Nämä kaksi asiaa voivat vaikuttaa siihen, että hoitajat saavat tietoa kotisairaalasta, eli tietoa liikkuu Acutan ja Kotisairaalan henkilöstön välillä. Lääkärien vaihtuvuuden vuoksi olisi jokaisessa hoitoryhmässä hyvä olla kirjallinen ohje kotisairaalaan sopivista potilaista sekä puhelinnumerot virka- ja päivystysaikaan. (Eriksson 2018).
Infektiopotilaan siirtymistä jatkohoitoon voidaan sujuvoittaa tekemällä selkeät ohjeet siitä, ketkä sopivat potilaiksi kotisairaalaan.
Acutan hoitohenkilöstö ehdotti yhtenäistä tietopakettia kotisairaalatoiminnasta intranet-sivustolle sekä osastotunnilla tapahtuvaa toiminnan ja henkilökunnan esittelemistä. Toivottiin selkeää ohjetta siitä, millaiset potilaat soveltuvat kotisairaalaan. Monet hoitajat näyttäisivät tuntevan kotisairaalan toiminnan hyvin, mutta tämän tiedon siirtämistä päivystäville lääkäreille tulisi tehostaa.
Jatkohoidon tehostamisen keinot Kotisairaalan toimintaa hyödyntäen
Kotisairaalan hyödyntämistä jatkohoitopaikkana voidaan tehostaa tuomalla kotisairaalatoiminta tutuksi Acutan henkilöstölle. Potilaan siirtymisestä Acutasta Kotisairaalaan tulisi luoda vakioitu toimintamalli, joka olisi kaikkien tiedossa. Osana toimintamallia olisi kuvattu selkeästi ne potilasryhmät, jotka soveltuvat kotisairaalan potilaiksi.
Tärkein perusasia on saada Kotisairaalan ajantasaiset yhteystiedot helposti saataville. Numeroiden tulisi löytyä yhteisestä puhelinluettelosta ja lääkäreiden työpisteiden informaatiotauluilta sekä jatkohoitopaikoista vastaavan päivystävän lääkärin yhteistietojen vierestä.
Käyttöön voitaisiin ottaa myös tarkistuslistat, joiden on tutkimuksissa todettu lisäävän potilasturvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Niiden avulla voidaan vähentää kommunikaatio-ongelmia ja parantaa tiedonkulkua. Tarkistuslistan tulee soveltua yksikön toimintaan ja olla tarkoituksenmukainen, jotta se otettaisiin käyttöön. (Mertanen & Pitkänen 2013, 40,43.)
Kotisairaalatoiminta säästää kustannuksia ja lisää potilaan hyvinvointia
Kotisairaalatoiminta on taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa toimintaa. Hoitopäiväkustannus on sairaalapäivää edullisempi. Hoitopäivämaksu on myös potilaalle halvempi vaihtoehto. (Tays 2018.)
Kansallisten tutkimusten mukaan potilaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä siihen, että voivat saada hoitoa kotiin. (Halonen 2012, 66). Kotisairaalan henkilöstö koetaan ammattitaitoiseksi ja hoito voidaan toteuttaa turvallisesti (Halonen 2012, 51,56).
Kotisairaalahoidon on todettu myös vähentävän erilaisten sairaalainfektioiden määrää ja ylläpitävän potilaan toimintakykyä (Jeskanen, 2018). Lisäämällä Kotisairaalaan siirtyvien potilaiden määrää, vapautuu vuodeosastopaikkoja ja voidaan entistä paremmin taata jatkohoitopaikka niille potilaille, jotka tarvitsevat jatkuvaa sairaalaseurantaa. Kotisairaalasta on myös helppo siirtyä osastohoitoon, jos vointi huononee niin, ettei hoitoa ole turvallista jatkaa kotona. (Sariola, 2001.)
Lisäämällä Kotisairaalan käyttöä suorana jatkohoitopaikkana Pirkanmaalla infektiopotilaan jatkohoidossa vuodeosastojen kuormitus vähenee. Lisäksi potilaan suora siirtyminen Acutasta Kotisairaalaan nopeuttaa potilaan läpimenoaikaa Acutassa. (Kuva 2)
Kuva 2 Yhteistyö (Miettinen 2019)
Lähteet
Aalto, L. Erikoislääkäri. 2018. Haastattelu 14.12.2018. Haastattelija Miettinen, J. Tampere.
Eriksson, E. Erikoislääkäri. 2018. Haastattelu 14.12.2018. Haastattelija Miettinen, J. Tampere
Halonen, M. 2012. Kotisairaalatyyppinen hoito –asiakkaan kokemuksia tehostetusta kotisairaanhoidosta. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Luettu 28.10.2018. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120447/urn_nbn_fi_uef-20120447.pdf
Jeskanen, P. 2018. Kotisairaalan tyypillisimpien infektiopotilaiden hoitopolku. Dia-esitys. HUS/Hyvinkään sairaala. Luettu 10.11.2018. http://www.hus.fi/ammattilaiselle/koulutus/koulutusmateriaalit/Alueellinen%20sairaalahygieniakoulutuspiv%20Hyvinkn%20sa/Kotisairaalan%20tyypillisimpien%20infektiopotilaiden%20hoitopolku%20%2026.4.2018.%20JESKANEN.pdf
Kotisairaalan esite potilaille 2018
Kotisairaalan esite yhteistyökumppaneille 2018
Laine, J. 2017. Kotisairaalan hoitajien kokemuksia hoidosta. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Luettu 17.12.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134191/laine.jonna.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Mertanen, M. & Pitkänen, P. Tarkistuslista hoitotyössä -Hoitonetti. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Luettu 6.11.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68040/Mirja.Mertanen.Piia.Pitkanen.pdf?sequence=1
Pitkänen, L. 2010. Läpimenoajat lasten päivystyspoliklinikalla – mitkä tekijät vaikuttavat? Case Lastenklinikka. Pro gradu -tutkielma. Helsingin kauppakorkeakoulu. Luettu 28.10.2018. http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12437/hse_ethesis_12437.pdf
Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri. TAYS Ensiapu Acuta. 2017. Luettu 30.8.2018 http://www.pshp.fi/acuta
Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri. Tays-Hatanpää Kotisairaala (ei vuosilukua).https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Hatanpaa/Hoitoyksikot/Kotisairaala”>https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Hatanpaa/Hoitoyksikot/Kotisairaala
Sariola, S. 2001. Kotisairaalatoiminta laajenee nopeasti. Lääkärilehti 56(17), 1874. Luettu 10.11.2018. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/kotisairaalatoiminta-laajenee-nopeasti/
Tays 2018. Asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen. Luettu 28.10.2018. https://www.tays.fi/fi-fi/ohjeet/Potilaana_Taysissa/Asiakasmaksut#merkki2
Tiedotustilaisuus henkilökunnalle, 9/2018.Tays. Ranta. A. Hatanpään sairaalajohtaja
Kirjoittajat
Jonna Miettinen, sairaanhoitaja (AMK), lähihoitaja, kliininen asiantuntija, sairaanhoitaja YAMK -opiskelija työskentelee Tays Hatanpään Kotisairaalassa sairaanhoitajana. Asiantuntijuusalueet: infektio-, kipu-, avanne- ja haavanhoitopotilaat, saattohoito, jonna.miettinen@pshp.fi
Mari Kononen, kliininen asiantuntija, ensihoitaja (AMK), ensihoitaja YAMK -opiskelija työskentelee Tays ensiapu Acutassa sairaanhoitajana. Asiantuntijuusalueet: lääkehoito, uusien työntekijöiden perehdytys, mari.kononen@pshp.fi
Marjo Räsänen, yliopettaja, HL, ThM, Esh toimii akuuttihoitotyön vastuuopettajana TAMKissa, marjo.rasanen@tuni.fi
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kommentit