Covid-19 -virus, maallikkotermein koronavirus, on maailmalla pandemiaksi asti levinnyt ensisijaisesti pisaratartuntana leviävä virus. Suomessa tartuntoja 9.10.2020 todettiin olevan yhteensä 11 580 (THL 2020a.) Iäkkäille yli 70-vuotiaille koronavirus aiheuttaa suuremmalla todennäköisyydellä vakavan taudin kuin nuoremmille ja suurin osa koronavirukseen menehtyneistä onkin juuri yli 70-vuotiaita (THL 2020b).
Jotta iäkkäitä voidaan suojella koronavirustartunnalta, on koronapandemian aikana omaisten vierailuja pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä jouduttu rajoittamaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi (THL 2020c). Samalla kuitenkin tulee taata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden saavuttaminen. (Valvira 2020.)
Osana YAMK-opintoihin kuuluvan Toiminta akuuttihoitotyön kehittäjänä -kurssin tehtävää selvitimme eri vanhusten hoivakodeissa asuvien vanhusten läheisten kokemuksia koronarajoituksista teemahaastattelun avulla. Yksilöteemahaastatteluihin osallistui neljä läheistä, joiden omainen asui hoivakodissa maaliskuu-lokakuu 2020 välisenä aikana.
Yhteydenpito pitkälti puhelimen varassa
Haastatteluista kävi ilmi, että läheiset haluavat olla tietoisia omaisen voinnista. Yhteydenpito omaiseen tapahtui lähinnä puhelimen välityksellä. Puhelimen koettiin helpottaneen pahimpaan ikävään. Osa läheisistä on ollut aktiivisia muunlaisissakin yhteydenpitotavoissa, esimerkiksi korttien lähettämisessä ja ikkunan takana vierailuissa.
Osa läheisistä totesi puhelimen käytön olevan haasteellista vanhukselle. Vanhukset eivät välttämättä enää osaa tai pysty käyttämään itse puhelinta, joten puhelimen käyttöön kaivattiin enemmän apua hoitajilta. Kaikilla ei myöskään välttämättä ole omaa puhelinta, jonka kautta voisi ottaa yhteyttä läheiseen.
Hoitajien yhteydenpito ja tiedottaminen uusista asioista vajaata
Hoitajat ottivat itse harvoin yhteyttä läheisiin. Yhteydenpitoa hoitajiin pidettiin hankalana ja vaivalloisena. Soittopyyntöihin vastaaminen on kestänyt ja hoitajien kiinni saaminen on saattanut mennä seuraavaan päivään. Hoitajat saivat kiitosta, kun ottivat itse yhteyttä läheiseen ja kertoivat arkipäiväisistä asioista, esimerkiksi lähettämällä valokuvia omaisesta.
Toisinaan hoitajien käytös koettiin tylynä, kun heihin oltiin yhteydessä ja kysyttiin omaisen vointia. Pirhosen (2020) haastattelemien läheisten mukaan osa läheisistä kokee, että heitä pidetään hankalina, jos he ovat aktiivisesti hoitajiin yhteydessä. Selvityksemme mukaan uusista koronarajoituksista ei tiedotettu hoitajien toimesta. Läheiset joutuivat itse selvittämään, mitä on mahdollista tehdä rajoitusten puitteissa. Myös Pirhosen ym. (2020, 253) mukaan läheiset kaipasivat hoitajilta aktiivista yhteydenpitoa ja tietoa arjen sujumisesta.
Vierailut hoivakodeissa koronarajoitusten aikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on antanut ohjeistuksen pitkäaikaishoidon toimintayksiköiden vierailujen toteuttamiseksi. Ohjeistuksessa sanotaan esimerkiksi, että vierailuille saa kerrallaan osallistua enintään kolme läheistä. Vierailuista on sovittava etukäteen ja niiden aikana noudatetaan turvaväliä. Hoivakodin johtajan vastuulla on, että vierailut toteutuvat turvallisesti. (THL 2020c.)
Läheisten mukaan vierailut piti varata etukäteen ja useimmissa tapauksissa vierailemaan sai tulla kerran viikossa. Vierailuaikoja oli hankala järjestää, esimerkiksi läheisen töiden vuoksi, tietyiksi päiviksi ja tiettyyn kellonaikaan. Vierailut järjestettiin pääasiassa ulkona tai erillisessä tapaamishuoneessa. Vierailujen aikana vanhusta ei saanut koskettaa, turvaväli piti säilyttää ja vieraiden piti käyttää maskia sekä hansikkaita. Osa läheisistä koki, ettei heihin luotettu hygienian suhteen, suojavarusteista huolimatta.
Läheisten kokemukset vierailujen onnistumisista olivat vaihtelevia. Toisinaan vierailut onnistuivat hyvin, toisinaan taas eivät. Aiemmista poikkeavia vierailuolosuhteita ei koettu luontevina. Suojavarusteet sekä hoitajan läsnäolo vierailun aikana koettiin ahdistaviksi. Osa vierailuista järjestettiin tilassa, jossa liikkui myös muita ihmisiä, mikä koettiin häiritsevänä sekä hygieniaa heikentävänä tekijänä. Vierailujen tunnelma koettiin kiireiseksi eikä läheisten toivomuksia pystytty kiireeseen vedoten useinkaan toteuttamaan.
Vierailuihin kaivattiin vapautta
Koronarajoitusten myötä vierailut vanhusten luona ovat vähentyneet. Rajoituksia on pidetty epäselvinä ja vierailujen suhteen on kaivattu selkeitä ohjeita. Hoitajien on koettu myös tulkitsevan rajoituksia eri tavoin.
Läheiset ovat kokeneet hoivakotien vierailurajoitukset stressaavina. Vierailurajoituksia pidettiin epäinhimillisinä ja vierailuja toivottiin sallittavan useammin. Hoivakodissa asuvien vanhusten kohdalla on usein kyse elämän viimeisistä vuosista tai hetkistä, jotka vanhukset viettävät nyt koronarajoitusten vuoksi ilman läheisten säännöllisiä ja luonnollisia tapaamisia. Vierailut hoivakodeissa ovat olleet liian rajoitettuja, eikä tiukoille rajoituksille koettu olevan tarvetta. Selvityksessämme kävi ilmi, että osa läheisistä päätti itse olla vierailematta vanhuksen luona sairauden levittämisen pelossa, vaikka rajoitusten puitteissa vierailu olisi ollut mahdollista. Läheisen omaa arviota pidettiin tärkeänä mittarina vierailun turvallisuudesta.
Vierailut hoivakodeissa ovat olleet liian rajoitettuja, eikä tiukoille rajoituksille koettu olevan tarvetta.
Läheiset ovat kokeneet, että hoivakodissa asuvaa puolisoa pitäisi saada tavata rajoituksetta. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista vierailurajoitusten vuoksi. Pihlavan (2020) artikkelissa epäillään liiallisten rajoitustoimien mahdollisesti heikentävän iäkkäiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Osa läheisistä on kokenut, että puolisoa tavatessa suojakäsineet olisivat olleet riittävä suojaus. Ihokosketusta pidettiin myös tärkeänä, ja erityisesti muistisairaiden kohdalla ihokosketus nähtiin tärkeänä kommunikoinnin välineenä ja sen puuttumista pidettiin epäinhimillisenä.
Pirhosen ym. (2020, 252) tutkimuksen mukaan läheiset pelkäsivät omaisen toimintakyvyn heikkenevän virikkeiden ja tapahtumien vähyyden vuoksi. Selvityksessämme tuli esiin samankaltaisia kokemuksia. Läheiset kokivat heidän vierailunsa vanhuksen luona tärkeänä virikkeenä vanhuksen päivään. Vierailurajoitusten myötä läheiset ovat olleet huolissaan omaisten toimintakyvyn ylläpysymisestä sekä korvaavien virikkeiden tarjoamisesta ajankulun ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Vierailurajoituksien on koettu vaikuttavan vanhuksiin yksilöllisesti. Osaan vanhuksista rajoituksilla ei ole nähty olevan vaikutusta ja vanhus on nauttinut rajoitusten myötä omasta rauhastaan. Vierailujen vähentyessä kuitenkin vanhusten yksinäisyys on lisääntynyt, minkä on koettu myös heikentävän heidän toimintakykyään.
Rajoitusten kehittäminen vanhusten hyvinvointi huomioiden
Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä hoitajien ja läheisten välille. Huoli omaisesta heikensi läheisen ymmärrystä hoitohenkilökuntaa kohtaan ja lisäsi hoitajiin kohdistuvaa kritiikkiä. Osa läheisistä kuitenkin tuntui ymmärtävän tilanteen olevan hankala myös hoitajille. Pirhosen (2020) haastatteluista nousee esiin, että hoitajien hankala tilanne ymmärretään ja kritiikki kohdistetaan ennemminkin organisaatiotasolle ja politiikkaan. Selvityksemme perusteella rajoituksista johtuvan hoitajiin kohdistuvan kritiikin vuoksi organisaatiotasolta tulevia ohjeistuksia tulisi selkiyttää ja yhtenäistää.
Vanhusten arvostuksesta ja arvokkaan ikääntymisen puolesta ollaan yleisesti ottaen huolissaan (Pirhonen 2020). Läheisten kokemusten mukaan koronarajoitustoimia pitäisi kehittää sallivampaan suuntaan. Hoivakotien koronarajoitusten toteuttamisessa pitäisi ottaa paremmin huomioon, kuinka tärkeää läheisen tapaaminen on vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.
Lähteet
Pihlava, M. 2020. Geriatrit: Liialliset rajoitustoimet voivat kääntyä itseään vastaan. Päivitetty 16.4.2020. Luettu 27.10.2020. https://www-laakarilehti-fi.libproxy.tuni.fi/ajassa/ajankohtaista/geriatrit-liialliset-rajoitustoimet-voivat-kaantya-itseaan-vastaan/
Pirhonen, J., Blomqvist, K., Harju, M., Laakkonen, R. ja Lemivaara, M. 2020. Etäläheiset – hoivakotien koronaeristys asukkaiden läheisten kokemana. Gerontologia 34(3), 245-259.
Pirhonen, J. 2020. Korona- Hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulma. Päivitetty 10.06.2020. Luettu 23.10.2020 https://alusta.uta.fi/2020/06/10/korona-hoivakotiasukkaiden-laheisten-nakokulma/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2020a. Tilannekatsaus koronaviruksesta. Päivitetty 9.10.2020. Luettu 9.10.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2020b. Ikääntyneet ja muut riskiryhmät – ohjeita koronavirusepidemian aikana. Päivitetty 24.6.2020. Luettu 9.10.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat/ikaantyneet-ja-muut-riskiryhmat-ohjeita-koronavirusepidemian-aikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2020c. Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana. Päivitetty 15.9.2020. Luettu 4.10.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/koronavirustartuntojen-torjunta-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-toimintayksikoissa/vierailut-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-toimintayksikoissa_koronavirusaikana
Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 2020. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikäihmisten hyvinvoinnista on huolehdittava ja perusteetonta rajoittamista vältettävä. Päivitetty 20.5.2020. Luettu 9.10.2020. https://www.valvira.fi/-/ymparivuorokautisessa-hoivassa-olevien-ikaihmisten-hyvinvoinnista-on-huolehdittava-ja-perusteetonta-rajoittamista-valtettava-1
Kirjoittajat
Karoliina Ruutinen, sairaanhoitaja (amk), kliininen asiantuntija YAMK –opiskelija,
tiiminvetäjä-sairaanhoitaja yksityisessä vanhusten hoivakodissa, karoliina.makitalo@tuni.fi
Minna Salmesvuori, sairaanhoitaja (amk), kliininen asiantuntija YAMK –opiskelija, minna.salmesvuori@tuni.fi
Marjo Räsänen, yliopettaja, HL, ThM, Esh, akuuttihoitotyön vastuuopettaja, TAMK, marjo.rasanen@tuni.fi
Kuvituskuva:Unsplash/Alex Boyd
Kommentit