Pienten osaamiskokonaisuuksien mallin kehittäminen korkeakouluissa | Jukka-Pekka Pirhonen, Hannu Järvinen ja Ilkka Piiroinen

Kuvituskuva.

TAMKjournal | Pienet osaamiskokonaisuudet ovat nousseet keskeiseksi keinoksi vastata nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ja tukea jatkuvaa oppimista. Tässä artikkelissa kuvataan, miten EU:n osarahoittamassa POIJU-hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen yhteinen malli pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Malli perustuu eurooppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin sekä laajaan kysely-, haastattelu- ja yhteiskehittämisaineistoon, jossa työelämälähtöisyys nousi keskeiseksi teemaksi.


Pienet osaamiskokonaisuudet (eng. micro-credentials) ymmärretään eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa lyhyisiin oppimiskokonaisuuksiin perustuvina, arvioituina ja dokumentoituina oppimistuloksina, jotka täydentävät perinteisiä tutkintoja (Council of the European Union, 2022; European Commission, 2024). Suomessa pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen on kytkeytynyt laajempaan jatkuvan oppimisen uudistamiseen, jossa tavoitteena on lisätä koulutuksen joustavuutta ja työelämärelevanssia (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024). Tässä kontekstissa POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! -hanke edustaa korkeakoulujen yhteistä kehittämistyötä, jossa vahvistetaan korkeakoulujen henkilöstön kyvykkyyttä suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida pieniä osaamiskokonaisuuksia. Hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. (POIJU, 2026.)

POIJU-malli on vaiheittainen prosessi, jossa yhdistyvät pedagoginen suunnittelu, työelämäyhteistyö ja organisatoriset rakenteet.

POIJU-hankkeessa rakennetaan yhteistä mallia pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2025; POIJU, 2026). Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on korkeakoulujen henkilöstö. Tässä artikkelissa kuvataan, miten kyseinen malli on tuotettu yhdistämällä empiirinen aineisto, yhteiskehittämisen menetelmät sekä eurooppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin pohjautuva teoreettinen tarkastelu.

EU:n viitekehys

Euroopan unionin neuvoston vuonna 2022 hyväksymä suositus määrittelee pienten osaamiskokonaisuuksien keskeiset periaatteet ja rakenneosat. Suosituksen mukaan pieni osaamiskokonaisuus dokumentoi oppijan saavuttamat oppimistulokset, jotka perustuvat lyhytaikaiseen oppimiseen ja jotka on arvioitu läpinäkyvien kriteerien mukaisesti. (Council of the European Union, 2022.)

EU:n lähestymistapa korostaa erityisesti laatua, läpinäkyvyyttä, siirrettävyyttä ja vertailtavuutta, jotka mahdollistavat osaamisen tunnistamisen eri maissa ja organisaatioissa (European Commission, 2024). Lisäksi suosituksessa määritellään standardielementit, kuten oppimistulokset, työmäärä, arviointitavat ja mahdollinen sijoittuminen tutkintojen viitekehykseen. Keskeistä on myös ajatus pinoutuvuudesta (eng. stackability), jossa pienet osaamiskokonaisuudet voivat muodostaa suurempia kokonaisuuksia, sekä oppijalähtöisyys, joka mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. (Council of the European Union, 2022.)

Kansallinen kehys Suomessa

Suomessa kehitystyö perustuu EU:n suosituksiin, mutta sitä on täydennetty kansallisilla linjauksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2024) valmistelema viitekehys pyrkii yhtenäistämään pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua, toteutusta ja esittämistä. Kansallisessa tarkastelussa pienet osaamiskokonaisuudet määritellään tutkintoa suppeammiksi kokonaisuuksiksi, joilla on selkeästi kuvattu laajuus, oppimistavoitteet ja arviointi. Niiden keskeinen tehtävä on mahdollistaa nopea ja kohdennettu osaamisen päivittäminen työelämän tarpeisiin (Karvi, 2025). Samanaikaisesti laadunhallinnan merkitys korostuu, sillä pienten osaamiskokonaisuuksien uskottavuus perustuu niiden arvioinnin luotettavuuteen ja läpinäkyvyyteen (Karvi, 2025). Arvioinnin tärkeyttä on käsitelty myös hankkeen blogijulkaisussa (Järvinen ym., 2026).

Hankkeen kehittämistyötä

POIJU-hankkeen kehittämistyö perustuu monimenetelmälliseen aineistonkeruuseen, jossa yhdistyvät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset lähestymistavat. Ne voidaan tiivistää kolmeen tiedonkeruutapaan.

Ensinnäkin hankkeessa on toteutettu kyselyitä korkeakouluhenkilöstölle ja työelämän edustajille. Kyselyaineistojen tarkoituksena on ollut kartoittaa osaamistarpeita, nykyisiä käytäntöjä ja kehittämisen haasteita. Kyselyvastauksia kertyi 695, ja niitä on analysoitu sekä tekoälyn että asiantuntija-arvioinnin avulla, jotta aineistosta saadaan mahdollisimman monipuolinen kuva.

Toiseksi aineistoa on syvennetty haastatteluilla, jotka kohdistuvat erityisesti pilottihankkeisiin ja työelämäkumppaneihin. Haastattelujen avulla on pyritty ymmärtämään työelämäyhteistyön käytännön toteutusta sekä tunnistamaan toimivia ratkaisuja ja kehittämiskohteita.

Kolmanneksi kehittämistyö on edennyt iteratiivisesti työpajojen kautta. Työpajoissa aineistoa on analysoitu yhdessä, ja mallia on rakennettu vaiheittain. Prosessissa on hyödynnetty osallistavia menetelmiä, joissa eri toimijat arvioivat mallia ja tekevät siihen muutosehdotuksia.

Kokonaisuutena lähestymistapaa voidaan kuvata aineistolähtöisen ja teoriaohjatun kehittämisen yhdistelmänä. Tämä loi hyvän pohjan POIJU-hankkeen seuraavalle vaiheelle, joka oli pienten osaamiskokonaisuuksien mallin rakentaminen.

Mallin rakentumisesta

POIJU-hankkeessa kehitetty malli on rakentunut vaiheittaiseksi prosessiksi, jossa yhdistyvät pedagoginen suunnittelu, työelämäyhteistyö ja organisatoriset rakenteet. Kehittämistyössä on korostunut vaiheajattelu, jossa mallin eri osat muodostavat loogisen kokonaisuuden suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Keskeinen havainto on, että mallissa on tarpeen erottaa eri toimijoiden näkökulmat. Keskusteluissa on todettu, että oppijan, opettajan ja kehittäjän roolit eivät alkuvaiheessa erottuneet riittävästi, minkä vuoksi mallia on täsmennetty tuomalla nämä näkökulmat näkyviksi.

Toinen keskeinen tulos liittyy pedagogisten ratkaisujen rooliin. Malliin on pyritty liittämään digipedagogisia työkaluja sekä arvioinnin mekanismeja, jotka tukevat oppimista ja osaamisen todentamista. Samalla on tunnistettu tarve kehittää arviointia, esimerkiksi diagnostisen arvioinnin ja automatisoitujen ratkaisujen suuntaan.

Malliin on pyritty liittämään digipedagogisia työkaluja sekä arvioinnin mekanismeja, jotka tukevat oppimista ja osaamisen todentamista.

Työelämäyhteistyö on muodostunut mallin keskeiseksi periaatteeksi. Aineiston perusteella yhteistyö voi vaihdella kevyestä osallistamisesta syvään yhteiskehittämiseen. Samalla on tunnistettu jännitteitä esimerkiksi työelämän tarpeiden ja korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän välillä. Lisäksi kehittämistyössä on todettu, että pienten osaamiskokonaisuuksien ei tarvitse aina olla täysin uusia, vaan niitä voidaan myös rakentaa jo tuotettujen opintojaksojen pohjalta, kunhan työelämärelevanssi toteutuu.

Jatkuva-aikaista kehittämistä

POIJU-hankkeen perusteella pienten osaamiskokonaisuuksien mallin kehittäminen on moniulotteinen prosessi, joka edellyttää sekä teoreettista että empiiristä tarkastelua. EU:n viitekehys ja kansalliset viitekehykset tarjoavat rakenteen ja periaatteet, mutta varsinainen malli syntyy paikallisessa kehittämistyössä, jossa hyödynnetään erilaisia aineistoja ja osallistavia menetelmiä.

Erityisesti työelämälähtöisyys nousee läpileikkaavaksi teemaksi, joka vaikuttaa sekä sisältöihin, pedagogiikkaan että toteutustapoihin. Samalla mallin rakentaminen edellyttää pedagogisten ratkaisujen näkyväksi tekemistä ja arvioinnin systematisointia. Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan jatkuva oppimis- ja kehittämisprosessi, joka perustuu yhteistyöhön, palautteeseen ja iteratiiviseen mallintamiseen.

POIJU-hanke hyödynsi verkkosovellusta toimintamallin havainnollistamiseen ja palautteen keräämiseen. Sovelluksen avulla mallia voitiin tarkastella käytännönläheisesti eri toimijoiden näkökulmista. Kuvassa 1 on esitetty sovelluksen etusivu, joka havainnollistaa mallin rakennetta.

POIJU-hankkeen kolmivaiheinen toimintamalli.

Kuva 1 POIJU-hankkeen toimintamallin havainnekuva

Korkeakoulujen henkilöstöltä, työelämän edustajilta ja muilta sidosryhmiltä kerättiin palautetta mallin ymmärrettävyydestä, käytettävyydestä ja sovellettavuudesta erilaisissa korkeakoulukonteksteissa. Saatua palautetta on hyödynnetty mallin jatkokehittämisessä, jotta siitä muodostuisi mahdollisimman selkeä ja käyttökelpoinen tuki pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimintamallin lopullinen versio julkaistaan vuoden 2026 lopussa.


Tekoälyä on käytetty apuna ingressin tiivistämisessä ja kuvan tuottamisessa.


Tutustu tarkemmin EU:n osarahoittamaan POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja onnistu -hankkeeseen nettisivuilla: POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu!


Lähteet

Council of the European Union. (2022). Recommendation on micro-credentials for lifelong learning and employability. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32022H0627(02)

European Commission. (2024). A European approach to micro-credentials. Haettu 27.10.2026. https://education.ec.europa.eu/education-levels/higher-education/micro-credentials

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2025). Pienet Osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! Haettu 27.10.2026. https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/pienet-osaamiskokonaisuudet-innostu-ja-uudistu

Järvinen, H., Pirhonen, J-P. & Piiroinen, I. (25.1.2026). Arviointi osana todistusta pienissä osaamiskokonaisuuksissa. POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! (POIJU). https://projects.tuni.fi/poiju/blogi/arviointi-osana-todistusta-pienissa-osaamiskokonaisuuksissa/

Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto (Karvi). (2025). Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta. Haettu 27.10.2026. https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus/pienten-osaamiskokonaisuuksien-laadunhallinta

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (12.4.2024). Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen hankehaut käynnissä. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/pienten-osaamiskokonaisuuksien-kehittamisen-hankehaut-kaynnissa

POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! (POIJU). (2026). Projektin tavoitteet. Haettu 27.10.2026. https://projects.tuni.fi/poiju/


Kirjoittajat

Jukka-Pekka Pirhonen
Lehtori
Sosiaali- ja terveysala
TAMK

Hannu Järvinen
Lehtori
Sosiaali- ja terveysala
TAMK

Ilkka Piiroinen
Lehtori
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
ORCID: 0000-0002-9470-3385

Kuvituskuva: POIJU-hanke