Verkostoitumista uudessa asiantuntijaroolissa
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat profiililtaan työelämän kehittämiseen tähtääviä tutkintoja, jotka lähtevät työelämän tarpeista ja niitä toteutetaan läheisessä yhteydessä työelämään. Tämä on ollut tavoitteena tutkintojen perustamisesta asti (ensimmäiset tutkinnot käynnistyivät v. 2002 kokeilulain myötä). Aluksi työelämän kehittäminen rajautui lähinnä työssä olevien opiskelijoiden omille työpaikoille, mutta vuodesta 2015 alkaen tätä työelämäkytköstä on pyritty vahvistamaan OKM:n rahoittaman kaikkia ammattikorkeakouluja koskevan YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -tavoitteen myötä (Lampinen & Turunen 2015). On hyvä, että YAMK-opiskelijat, jotka on aiemmin nähty osin hyödyntämättömänä voimavarana, on tämän myötä pyritty saamaan opintojensa aikana aidosti mukaan työelämän kehittämistehtäviin.
Jo vuonna 2016 Tampereen ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat näkivät YAMK-tutkinnon tuovan heille verkostoja, vahvistavan osaamista ja luovan uusia vaikuttamismahdollisuuksia (Sinkkonen 2016). Tästä verkostoitumisesta – nyt oman opiskelijaryhmän ulkopuolelle – ja osaamisen vahvistamisesta ja vaikuttamisesta on edelleen kyse, kun ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintoja integroidaan entistä vahvemmin työelämän ajankohtaisiin haasteisiin ja ilmiöihin.
Työelämäosaamiseen liittyen (Tapani & Sinkkonen 2017, 106–107) on huomioitavaa, että opetuksen toteutustapoja määrittävät mm. opiskelijoiden taustat ja mahdollisuudet kehittää tulevaisuuden työelämää. Opiskelijat ovat nostaneet tärkeänä esiin oman aiemman osaamisen huomioimisen työn tutkimuksellisen kehittämisen rinnalla. Vaikka opiskelijoiden tavoittelemat asiantuntijaprofiilit ja tavoitteet ovat yksilöllisiä, pedagogiikassa on koettu merkittäväksi myös yhdessä ja muilta oppiminen. (Sinkkonen & Tapani 2019.)
Työelämäyhteistyön ja tutkimuksellisen kehittämisen yhdistäminen tukee tulevaisuuden osaamistarpeita.
Nykyisissä ja tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuvat mm. teknologian kehityksen myötä moniulotteisissa verkostoissa toimimisen taidot. Näissä toimimiseen (Heiskanen 2019, 376) tarvitaan hyviä ongelmanratkaisutaitoja, järkeilyä, tiimi- ja asiakastyön taitoja sekä mukautumiskykyä. Työelämäyhteistyön ja tutkimuksellisen kehittämisen yhdistäminen tukee tulevaisuuden osaamistarpeita ja mahdollistaa opiskelijoille tutustumisen uudenlaiseen verkostoissa toimimisen rooliin asiantuntijana. Samalla se kohdistuu pitkäaikaisiin työelämäkorkeakoulun ylemmän tutkinnon tavoitteisiin.
Kumppanuus tuotti tutkimuksellista kehittämistä
Syksyllä 2023 TAMKin sosiaalialan erityisasiantuntija -YAMK-koulutuksen opintojakso nimeltään Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta pilotoitiin uudenlaisella toteutuksella. Opintojakson sisältö liitettiin konkreettisesti työelämän kehittämistarpeeseen tutkimuksellisen lähestymistavan tukemana. Toimeksianto sekä Elämänpolut kiireellisissä sijoituksissa -teemoitus suunniteltiin etukäteen tutkinto-ohjelman sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteistyössä. Tämän jälkeen opiskelijatiimit toteuttivat tutkimuksellista taustakartoitusta ja suunnittelivat haastattelumateriaalin keräämisen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstöltä. Syksyn aikana kokoonnuimme arvioimaan pilotin kulkua ja suunnittelimme syntyneen materiaalin hyödyntämisen tapoja. Yhteistyötä suunniteltiin myös jatkettavaksi tarkastelemalla samaa materiaalia uusista näkökulmista Muuttuva toimintaympäristö ja palvelujärjestelmä- sekä Sosiaalialan palveluiden laatu ja vaikuttavuus -opintojaksoilla.
Litteroitua materiaalia henkilöstön haastatteluista kertyi yhteensä lähes 200 sivua. Niiden käsittelyn ja tutkimuksellisen taustakartoituksen tuloksena opiskelijat kirjoittivat syksyn aikana kuusi ammatillista blogia, joihin voi tutustua tämän artikkelin lopussa olevista linkeistä. Opiskelijat puolestaan motivoituivat siitä, että heidän tekemiään haastatteluja ja kirjoittamiaan blogeja hyödynnettiin välittömästi työelämässä, ja opintojakso saikin opiskelijoilta hyvää palautetta. Opiskelijat luonnehtivat kokemuksiaan mm. seuraavasti:
Yhteistyö Pirhan tutkimushankkeessa oli mielenkiintoista ja todella ajatuksia herättävää.
Yhteistyötehtävä Pirhan kanssa on mielenkiintoinen prosessi, ja hienoa, että olemme päässeet siihen mukaan.
Oikean työelämän ottaminen mukaan tehtäviin toi niiden tekemiseen lisää mielekkyyttä (tuotetaan oikeaa hyötyä jollekin muullekin kuin vain itselle).
Haastattelumateriaalia hyödynnettiin myös lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalla laatimalla selvitys rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Tässä yhteydessä materiaalissa tuotettu tieto luokiteltiin ilmiölähtöisesti ja arvioitiin laatunäkökulmasta. Sen käsittelyssä huomioitiin järjestäjän toiminnan lisäksi asiakkaan ja työntekijän näkökulmat, joita pyrittiin analysoimaan systemaattisesti. Selvitys sisältää palvelulinjan toiminnan ja tavoitteiden arvioinnin näkökulmasta keskeisiä asioita kuten palveluvajeita ja resurssien uudelleen kohdentamisen tarpeita. Sitä on esitelty henkilöstölle, Pirhan poliittisille päättäjille ja lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan johdolle.
Yhteistyö kantaa tulevaisuuden osaamistarpeissa
Tuula Heiskanen (2019, 368) kuvaa uutta työtä ja koulutusta esitellen ’uuden työn oloja’. Niitä hän kuvaa olosuhteiksi, joissa mm. innovaatiokyky on lisääntyvissä määrin riippuvainen henkilöstön uudistumiskyvystä. Tästä syntyy johtopäätös pilottimme kaltaisista koulutuksen projekteista, joita voi kuvata jatkuvana oppimaan oppimisena. Sosiaalialan asiantuntijoiden aiemmin kuvaamia haasteita ovat mm. muutokset asiakkuuksissa, työyhteisöjen rakenne- ja johtamisteemat, työn ja vaikuttavuuden jatkuva kehittämistarve, vuorovaikutukselliset asiat sekä verkostoissa toimiminen. Näihin sekä palveluohjaukseen liittyvä osaaminen koetaan merkittäviksi. Kun tähän liitetään toimintaympäristön digitalisaatio ja moninaisuus, muodostuu kuvaa asiantuntijoiden osaamisen tavoitteista. (Kinos 2017, 92.)
Pilotti mahdollisti opiskelijoille tutustumisen uudenlaiseen verkostoissa toimimisen rooliin.
Pilotista saaduilla kokemuksilla työelämän, TAMKin soveltavan tutkimuksen ja tutkinto-ohjelman yhteistyö on tarkoituksenmukaista ja soveltuu hyvin työelämäkorkeakoulun rooliin. Nyt toteutetun pilotin taustalla on myös jo aiemmin aloitettu Praksis-yhteistyö. Kukaan ei pärjää työelämässä yksin ja ylempien tutkinnon opiskelijoiden on aika laajentaa verkostoitumista ja oppimista omista tiimeistä ja ryhmästä aitoon työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Tämä ei tarkoita teoriataustan unohtamista tai yksin toimimista, päinvastoin.
Tutkimuksellinen kehittäminen sekä työelämäyhteistyö onkin hyvä nähdä yhteisenä tavoitteena ja myös opettajuuden monipuolistajana: toteutukseen tarvitaan paitsi hyvää asiantuntijuutta, myös kehittämis- ja pedagogista osaamista. (Sinkkonen, Tapani, Aho, Lipponen, Wallin, Saarni & Cumini 2015, 28.) Tiivis yhteistyö toteutetussa pilotissa vahvisti samaan aikaan tutkinto-ohjelman sekä työelämälähtöisyyden, että tutkimuksellisen kehittämisen kulmakiviä. Toimintatapa ja saadut kokemukset auttavat jatkokehittämään koulutusta opiskelijalähtöisesti työelämän osaamistarpeisiin.
Lähteet
Heiskanen, T. 2019. Lopuksi. Tutkimustieto työelämän käytännöiksi. Teoksessa Heiskanen, T., Syvänen, S. & Rissanen, T. (toim.) Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere: Puna-Musta Oy. 363–376.
Lampinen, M. & Turunen, H. 2015. (toim.) YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi. HAMK. https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_yamk_tki_2015_ekirja
Sinkkonen, M. 2016. YAMK-tutkinto – osaamisen vahvistamista, verkostoitumista ja vaikuttamista. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/muu-teema/yamk-tutkinto-osaamisen-vahvistamista-verkostoitumista-ja-vaikuttamista/
Sinkkonen, M. & Tapani, A. 2019. ”Itsenäinen työ oli tärkeää” – Työelämästä oppiminen vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta. Yliopistopedagogiikka. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/02/01/itsenainen-tyo-tyoelamasta-oppinen/
Sinkkonen, M., Tapani, A., Aho, M., Lipponen, V., Wallin, O., Saarni L. & Cumini, A. 2015. Ylempi AMK -koulutus työelämän kumppanina -moniammatillinen asiantuntijuus hyötykäyttöön. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5903-73-7
Tapani, A. & Sinkkonen, M. 2017. Kokemuksesta teoriaan: työelämäkytkös AMK-maisteripedagogiikan ytimessä. AMK-MAISTERI – Työelämän moniosaaja, 103–110. Haaga-Helian julkaisut. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101916106
Kinos, S. 2020. Sosionomit (Ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla: tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään, osaaminen ja toimintaympäristön haasteet. Väitöskirja. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Koulutussosiologian tutkimuskeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8014-7
Kirjoittajat
Niina Koskela
Tiimi- ja tutkintovastaava sosiaaliala YAMK, päätoiminen tuntiopettaja
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
niina.koskela@tuni.fi
Marianne Aalto-Siiro
Suunnittelupäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja
Pirkanmaan hyvinvointialue
Merja Sinkkonen
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
TAMK
merja.sinkkonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-7514-4901
Kuvituskuva: Pixabay
Kiinnostuitko opiskelijoiden kirjoittamista blogeista?
Ne löytyvät alla olevista linkeistä:
Tavoittaako tuki nepsy-perheitä ajoissa? | TAMK-blogi | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
Koulusosionomi kuulee nuorten hädän | TAMK-blogi | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)