Laadun ja vaikuttavuuden tarkastelu sekä tiedolla johtaminen sosiaalialan työn kehityskohteena
Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja arviointiin sekä pyritty siihen, että toimintaa toteutetaan ja palveluita kehitetään tietoperustaisesti. Suomeen on muun muassa perustettu EU-hankerahoituksella Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus tukemaan tätä työtä erityisesti hyvinvointialueilla (Vaikuttavuuskeskus n.d.). Yksityisten ja järjestötoimijoiden lisäksi myös julkisia palveluita koskevat omavalvontasuunnitelmat sekä niiden seuraaminen (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023). Julkiset, yksityiset ja järjestötoimijat sekä korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan vahvistamaan laadun ja vaikuttavuuden osaamista. Ne pyrkivät tuottamaan sote-alalle hyödyllistä tietoa johtamisen ja käytännön työn tueksi. Nähtävissä on erilaisia kehityshankkeita ja strategista painopisteen asettamista sekä yhteistyön lisäämistä vaikuttavuusosaamisen ja vaikuttavuuden arviointimenetelmien juurruttamiseksi. Vahvempaa vaikuttavuutta haetaan myös erilaisella yhteistyöllä ja palveluiden integroimisella.
Hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa esiin se, että Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiassa 2023–2025 kärkiteemana ovat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut (Pirkanmaan hyvinvointialue n.d.). Vaikuttavuuden ymmärtäminen ja seuraaminen ulottuu jokaisen työntekijän työhön. Integraatiota vauhditetaan myös lainsäädännön avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on monialaisen yhteistyön lisääminen. Hyvinvointialueiden on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain (612/2021) mukaan huolehdittava hyvinvointialueella olevien muiden palveluiden ja sote-palveluiden yhteensovittamisesta. Yhteistyön ja integraation hyötyinä voidaan tavoitella vaikuttavampia palveluita sekä taloudellista kestävyyttä.
Keskeistä on lisätä tietoa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä (Pikassos n.d.).
Myös Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA ovat yhteistyössä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa mukana vaikuttavuuden edistämisessä SULAVA-tutkimushankkeella. Hankkeen tutkimus kohdentuu sosiaalihuollon sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen työikäisten, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluissa (Pikassos n.d.). SULAVA-hankkeen yhteistyöhön on kutsuttu mukaan myös edellä mainituilla hyvinvointialueilla toimivia ammattikorkeakouluja (HAMK, SeAMK ja TAMK) ja niiden YAMK-opinnäytetyöntekijöitä. Erityisenä toiveena on ollut, että opinnäytetyöt kohdentuvat palvelujen käytännöstä nousevaan tutkimus- tai kehittämistarpeeseen ja että aihe koskee ko. palvelun laatua ja/tai vaikutuksia. Keskeistä on lisätä tietoa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä (Pikassos n.d.).
YAMK-opinnäytetyössä yhdistyvät työelämän ja opiskelijoiden kehittymistarpeet
Ylemmissä AMK-tutkinnoissa keskeistä sisältöä työelämän kehittämisen ja asiantuntijuuden syventämisen rinnalla on tutkimuksellinen osaaminen (Moisanen & Rantanen 2024). SULAVA-hankkeessa toteutuva vaikuttavuuden edistämisen opinnäyteyhteistyö tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan ja toimia kehittäjä-asiantuntijana hankkeen tueksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat osallistuvat SULAVA-hankkeen käytäntötutkimuksen osioon, jossa pilotoidaan sosiaalityön uramalliohjelmaa Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Uramallikokeilun tavoitteena on sosiaalityöntekijän tutkimuksellisen ammattikäytännön mallintaminen osana asiakastyötä sosiaalihuollon peruspalveluissa yhteistyössä oman työorganisaation kanssa. Samoin kuin hankkeen uramallityöntekijöiden käytäntötutkimuksissa, myös opiskelijoiden opinnäytetyötoimeksiannoissa on keskeistä, että ne toteutetaan alueen työelämän kehittämistarpeita huomioiden ja yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa. Molemmat perustuvat SULAVA-hankkeesta ja Sisä-Suomen hyvinvointialueilta nouseviin, sosiaalihuoltoa koskeviin tiedon tuottamisen tarpeisiin ja yhdistyvät oman tutkimusosaamisen vahvistamiseen.
Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana SULAVA-hankkeen yhteistyössä ja näkee tämänkaltaisen työelämän ja korkeakoulujen yhteistyön tärkeänä monestakin syystä. Esimerkiksi sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnossa keskeisiä tavoitteita ovat sosiaalialan asiantuntijuuden, johtamisen ja kehittämisosaamisen syventäminen. Vaikuttavuuden tarkastelun kokonaisuus ulottuu näiden kaikkien tavoiteltujen kompetenssien alueille. (Moisanen & Rantanen 2024.) Teemaan liittyvä opinnäyteyhteistyö palvelee myös ajankohtaisia ja tulevaisuuden osaamistarpeita.
Tampereen ammattikorkeakoulun Sosiaalialan erityisasiantuntijan (ylempi AMK) tutkinto-ohjelman opiskelijoista kuusi tekee opinnäytetyön parityönä (kolme opinnäytetyötä), ja Hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelman opiskelijoista yksi yksilötyönä SULAVA-hankkeen yhteistyössä. Aiheita näissä opinnäytetöissä ovat mm. moniammatillinen yhteistyö, huoli-ilmoitukset ja omavalvonta. Opinnäytetöitä toteutetaan niin kirjallisuuskatsauksena, määrällisenä, laadullisena kuin myös toimintatutkimuksellisena toteutuksena. Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tukevatkin sekä tutkimuksen tekemiseen liittyvä menetelmällinen oppiminen että työn ilmiöön ja käsitteisiin liittyvä tietotaidon ja erityisasiantuntijuuden karttuminen. Opiskelijat kertoivat omista tavoitteistaan mm. seuraavasti:
Anna-Mari Haavisto ja Noora Korkeamäki: Ymmärryksemme tutkimustuloksien ja tilastojen kriittisestä ajattelusta syventyy. Opinnäytteen myötä ymmärrämme paremmin, mitkä asiat liittyvät palveluiden vaikuttavuuteen ja osaamme työelämässä jatkossakin tarkastella palvelujen sekä toiminnan vaikuttavuutta luotettavammin.
Johanna Kalakoski: Opinnäytetyöni ja siihen liittyvän tutkimusprosessin kautta opin kehittelemään integroivan työtavan menetelmiä eri organisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välillä. Opin myös tunnistamaan integroivaa työtapaa haastavat tekijät ja reagoimaan niihin.
Opinnäytetöitä ohjaa TAMKin yliopettaja Päivi Heimonen ja Pikassoksesta SULAVA-hankkeen yhteistyöstä ja opinnäytetöiden ohjauksellisesta tuesta vastaa tutkimuspäällikkö Anne Puuronen. Molemmat pitävät erittäin suositeltavana sitä, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöitä integroidaan työelämän ja yhteiskunnan ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin ja ilmiöihin. YAMK-koulutusta onkin pyritty vahvistamaan osaksi kansallista TKI-toimintaa jo pian kymmenen vuoden ajan (Lampinen & Turunen 2015). Heimonen ja Puuronen toteavatkin, että työelämän sekä alueellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kannattaisi entistä rohkeammin tarjota yhteistyötä korkeakouluille. Näin saataisiin hyödynnettyä opiskelijoiden resurssia tiedontarpeiden täyttämiseen ja tarjottua opiskelijoille mielekkäitä, verkostoja luovia ja uutta osaamista vahvistavia mahdollisuuksia. SULAVA-hankkeessa opiskelijoilla on esimerkiksi mahdollisuus osallistua hanketyöpajoihin, joissa tavoitteena on hankkeen uramalliohjelman käytäntötutkijoiden ja opiskelijoiden vertaistyöskentely ja jaettu pääsy hankkeen ohjausmateriaaleihin.
Yhteistyö tuottaa tulevaisuuden osaamista
TKIO-yhteistyö voi avata uusia urapolkuja opiskelijalle sekä tarjota työelämän organisaatioille hyväksi havaittuja uusia osaajia. Samalla opinnäyteyhteistyö mahdollistaa opiskelijan näkökulmasta tarvittaessa yksilöllisenkin tavoitteiston ja lähestymistavan. Kaikilla YAMK-opiskelijoilla on taustalla myös aiempaa työkokemusta, asiantuntijuutta sekä verkostoja, joista on hyötyä sekä opintojen aikaisissa toimeksiannoissa että opintojen jälkeen uusissa asiantuntijaverkostoissa.
Tarvitaan hankkeiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan integrointia eri alojen opetukseen ja oppimiseen ja toisinpäin.
Kysymys on myös TKIO-yhteistyön kehittämisestä (Tampereen korkeakouluyhteisö 2024). Puurosen mukaan kehittämisen kohteeksi tulisi tulevaisuudessa nähdä myös tavat mallintaa vahvemmin hanketoimijoiden ja korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilökunnan välistä käytännön yhteistyötä. Alueellisten hankkeiden kesto on usein lyhyt, ja ne on myös käynnistettävä nopealla aikataululla. TKIO-yhteistyön vahvistamiseksi korkeakoulusektorin eri alojen opetus ja oppiminen olisi hyvä rakentaa siten, että hankeyhteistyö mahdollistuu sekä hankkeen elinkaaren että opinnäytteiden toteuttamiseen sopeutetussa aikataulussa. Aluekehittämisen näkökulmasta tarvitaan hankkeiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan integrointia eri alojen opetukseen ja oppimiseen ja toisinpäin.
Nyt toteutuvassa opinnäytetyöyhteistyössä tutkimuksellinen kehittäminen ja opetus ovat yhdistyneet kokemusten mukaan tarkoituksenmukaisesti. Soveltavan tutkimuksen sekä TKIO-hankkeiden opiskelijayhteistyötä onkin hyvä kehittää ja laajentaa näiden pohjalta. Yhteistyössä mahdollistuva vastavuoroinen toimintatapa tukee opiskelijalähtöisesti myös osaamistarpeiden seuraamista sekä opetuksen uudistamista uudistuvissa ja monipuolistuvissa toimintaympäristöissä (Ojala 2017, 195).
Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat SULAVA-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Tutkimus on osa Euroopan unionin rahoittamaa (Next Generation EU) Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. SULAVA-hanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 – 31.12.2025 ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.
Lähteet
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230741
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
Lampinen, M. & Turunen, H. 2015. (toim.) YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi. E-kirja. HAMK. https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_yamk_tki_2015_ekirja
Moisanen, K. & Rantanen, T. 2024. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen kompetenssit: tutkimusosaaminen, johtamisosaaminen ja asiantuntijaosaaminen. Julkaisussa Viinamäki, L., Helminen, J. & Kinos, S. (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomitutkinnon (AMK ja ylempi AMK) kompetensseista ja yhteiskunnallisista taustoista. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 14/2024, luku 13. Viitattu 10.1.2025. https://lapinamk.fi/e-kirja/14-puheenvuoroa-sosionomitutkinnon-amk-ja-ylempi-amk-kompetensseista-ja-yhteiskunnallisista-taustoista/
Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Kasvatustieteiden tiedekunta. Turun yliopisto. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C. 437. Viitattu 23.1.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6823-7
Pikassos. n.d. Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla (SULAVA). Viitattu 15.1.2025. https://pikassos.fi/sulava
Pirkanmaan hyvinvointialue. n.d. Strategia – Tärkeintä on ihminen. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia 2023–2025. Viitattu 15.1.2025. https://www.pirha.fi/strategia
Tampereen korkeakouluyhteisö. 2024. Tampereen korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan hyvinvointialueen puitesopimus vahvistaa vankkaa yhteistyötä. Viitattu 21.1.2025. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tampereen-korkeakouluyhteison-ja-pirkanmaan-hyvinvointialueen-puitesopimus-vahvistaa
Vaikuttavuuskeskus. n.d. Tietoa meistä. Viitattu 15.1.2025. https://vaikuttavuuskeskus.fi/tietoa-meista/
Kirjoittajat
Päivi Heimonen
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
Tampereen ammattikorkeakoulu
paivi.heimonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-8460-1836
Anne Puuronen
Tutkimuspäällikkö, SULAVA-hanke
Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos
anne.puuronen@pikassos.fi
Niina Koskela
Lehtori, tiimi- ja tutkintovastaava, sosiaaliala YAMK
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
niina.koskela@tuni.fi
ORCID: 0009-0002-5637-5066
Kuvituskuva: Pixabay