Kokeilun tausta
Jo useamman vuoden ajan on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) terveydenhoitotyön koulutusohjelmassa pohdittu yhteistyön mahdollisuuksia ja muotoja lääketieteen laitoksen kanssa. Keväällä 2015 käynnistettiin konkreettinen yhteistyön suunnittelu lääketieteellisen tiedekunnan perusterveydenhuollosta vastaavien opettajien kanssa. Tämän tuloksena toteutettiin toiminnallinen terveystarkastustapahtuma suuntaavan vaiheen terveydenhoitajaopiskelijoiden ja 3. vuoden lääketieteen opiskelijoiden kanssa.
Terveydenhoitajaopiskelijoilla opinnot olivat osana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon teoriaopintoja. Lääketieteen opiskelijoilla jakso sijoittui ennaltaehkäisyn jaksoon.
Lääketieteen opiskelijoiden tavoitteena oli opintojaksollaan oppia ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen periaatteita, menetelmiä ja toteutusta. Heidän jaksoonsa sisältyi terveystarkastusten suorittamista ja terveystodistusten kirjoittamista. Tämä vaihtoehtoinen toimintatapa yhteistyössä terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa tarjottiin osalle lääketieteen opiskelijoista, osa heistä suoritti vastaavat opinnot oman opiskelijaryhmänsä sisällä.
Terveydenhoitajaopiskelijoiden keskeinen tavoite oli oppia arvioimaan opiskelijoiden terveyttä ja voimavaroja, harjoitella opiskeluterveydenhuollon tarkastuksen tekemistä sekä oppia tukemaan opiskelijan hyvinvointia. Yksityiskohtaisimpina tavoitteina oli osata hyödyntää asiakaslähtöisesti tarkastuksessa käytettäviä mittauksia ja seuloja sekä toteuttaa valmentavaa elintapaohjausta.
Molempien opetusorganisaatioiden opiskelijoiden yhteisiksi tavoitteiksi nousivat moniammatillisen yhteistyön oppiminen ja harjoittelu, työparityöskentely sekä terveystarkastusten vaikuttavuuden pohtiminen.
Terveystarkastusyhteistyö prosessina
Ennen harjoitteluosaa opiskelijat perehtyivät omiin sisältöalueisiinsa ja tavoitteisiinsa. Opetus sisälsi luentoja, pienryhmätyöskentelyä, itsenäistä opiskelua ja etukäteen annettuun materiaaliin tutustumista. Teoriaosuuden jälkeen toiminnallinen osuus toteutettiin kahtena erillisenä päivänä lääketieteen laitoksen ja TAMK:n opiskeluympäristöissä. Opiskelijat toimivat 3 hengen ryhmissä, joissa kussakin oli 1 terveydenhoitotyön ja 2 lääketieteen opiskelijaa. Terveydenhoitajaopiskelijoita oli 30 ja lääketieteen opiskelijoita 60.
Kolmen hengen pienryhmissä terveydenhoitajaopiskelija teki yhdelle lääketieteen opiskelijalle opiskeluterveydenhuollon tarkastuksen. Terveystarkastuksen pohjana käytettiin saatavilla olevia lomakkeita ja tarkastukseen tuli sisältyä opiskeluterveydenhuollossa käytettäviä seulontamenetelmiä. Toinen lääketieteen opiskelija toimi samanaikaisesti tapahtuman tarkkailijana. Tarkastuksen jälkeen tapahtuma reflektoitiin ja tarkkailija antoi tarkastuksen tekijälle palautetta erillisen ohjeen mukaan. Palautteessa kiinnitettiin huomiota vuorovaikutusosaamiseen (kielellinen viestintä, kuuntelutaito, sanaton viestintä), ohjaus- ja seulontamenetelmien hallintaan (esim. kysymysmallit, voimavaralähtöisyys, motivoiva haastattelu, ratkaisukeskeisyys, puheeksiottaminen) ja ohjauksen sisällölliseen hallintaan (asiantuntijuus esim. tupakoinnista vieroituksen ohjaus, ruokavalio-ohjanta).Tämän jälkeen roolit vaihtuivat. Tarkkailijana toiminut opiskelija toteutti terveystarkastuksen terveydenhoitajaopiskelijalle ja asiakkaan roolissa ollut opiskelija siirtyi tarkkailijaksi. Lääketieteen opiskelijat käyttivät tarkastuksen kulkua ohjaavana välineenä ajokorttitodistusta tai nuorten terveystodistusta.
Yhteistyön tavoitteiksi nousivat moniammatillisen yhteistyön oppiminen ja harjoittelu, työparityöskentely.
Molempien harjoitusten jälkeen ryhmä reflektoi tapahtumaa kukin oman toimintansa ja toisilta oppimansa asioiden kautta. Lopuksi ryhmän oli tarkoitus laatia yhdessä ”asiakkaille” henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma.
Ryhmät miettivät myös laajemmin yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä opiskeluterveydenhuollon kontekstissa ja terveystarkastusten tavoitteita, toimivuutta ja vaikuttavuutta terveyttä edistävässä toiminnassa.
Tapahtumapäivien jälkeen sekä terveydenhoitajaopiskelijat että lääketieteenopiskelijat kokoontuivat omissa pienryhmissään arvioimaan oppimaansa ja pohtivat tapahtuman merkitystä osana opintojaan.
Tulokset
Palautetta kerättiin opiskelijoilta heti tapahtumapäivän jälkeen sekä myöhemmin terveydenhoitajaopiskelijoilta koko opintokokonaisuuden päätyttyä. Palautteet olivat samansuuntaisia.
Kaiken kaikkiaan opiskelijat kokivat yhteistyön positiivisena ja vastedeskin toteuttamisen arvoisena ideana. Terveydenhoitajaopiskelijat pitivät harjoitusta mielenkiintoisena ja opettavaisena kokemuksena, tosin tilanne herätti myös jännitystä. Jännitystä aiheuttivat esim. ennakkoluulot toista ammattiryhmää kohtaan sekä tarkkailijan osallistuminen harjoitukseen.
Terveydenhoitajaopiskelijat kertoivat, että he suhtautuivat terveystarkastuksen tekoon vakavammin, kun asiakkaana oli vieras opiskelija eikä tuttu opiskelutoveri. Yhteistyö selkeytti molempien opiskelijaryhmien käsitystä toisen ammattiryhmän työstä, työtavoista ja osaamisesta. Molemminpuolinen arvostus kasvoi. Erityisesti lääketieteen opiskelijat kertoivat yllättyneensä terveydenhoitajaopiskelijoiden sekä teoria että ohjausosaamisen hyvästä tasosta.
Opiskelijoita oli ohjeistettu asiakkaan roolissa olemaan oma itsensä tai ottamaan jokin rooli. Roolin ottaminen koettiin sekä hyvänä että huonona asiana. Roolin ottamisessa asiakas välttyi kertomasta omista henkilökohtaisista asioistaan ja toisaalta roolin avulla terveystarkastuksesta saattoi kehkeytyä myös oppimisen näkökulmasta haastava tilanne. Muutamat terveydenhoitajaopiskelijat kertoivat, että heidän rooliasiakkaansa olivat liiankin haastavia.
Tarkkailijan läsnäolo koettiin sekä positiivisena että kiusallisena. Ulkopuolinen havainnoija lisäsi jännitystä, mutta edisti myös teennäisyyden tunnetta. Terveystarkastuksen jälkeen opiskelijat kävivät yhteenveto- ja palautekeskustelun, joka koettiin positiivisena. Tarkkailijalle oli etukäteen annettu ohjeistus, mitä hänen tulee tarkkailla. Monet opiskelijat kertoivat, että palautekeskusteluissa oli positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Keskustelussa he saivat eväitä yleensä vuorovaikutustyöskentelyyn, mutta erityisesti asioiden puheeksi ottamiseen. Palautekeskustelussa tarkoitus oli myös keskustella asiakkaan terveydentilasta ja tehdä asiakkaan kanssa yhdessä terveydenhoitosuunnitelma. Tämä jäi useilla ryhmillä tekemättä, mutta ne ryhmät, jotka tekivät suunnitelman, kuvasivat substanssiosaamisen lisääntyneen.
Opiskelijat esittivät myös kehittämishaasteita ja kritiikkiä. Osa opiskelijoista koki, että tehtävänanto ei ollut riittävän selkeä ja ohjeistuksen olisi pitänyt olla samanlainen sekä lääketieteenopiskelijoille että terveydenhoitajaopiskelijoille. Tarkastukset toteutettiin fyysisesti kahdessa eri rakennuksessa. Toiveena esitettiin, että fyysiset tilat ja välineet olisivat yhdenmukaiset kaikille.
Muutamien opiskelijoiden mielestä oli kiusallista keskustella omista asioista ja toisille opiskelijoille roolissa oleminen ei ollut mieleen. Kehittämishaasteena esitettiin, että jatkossa opiskelijat (sekä lääketieteen että terveydenhoidon) olisivat saman vaiheen opiskelijoita. Nyt terveydenhoitajaopiskelijat olivat syventävän vaiheen opiskelijoita ja lääketieteen opiskelijat keskivaiheen opiskelijoita.
Opiskelijat kokivat, että moniammatillisen yhteistyön harjoittelu on tärkeää jo opiskeluaikana. Harjoitus oli mukavaa vaihtelua. Harjoitellessa sai kokemusta omahoidon ja elintapojen ohjannasta sekä sai harjoitella erilaisia terveyden edistämisen menetelmiä kuten avointen kysymysten tekoa. Ehkä kaikkein tärkein anti tapahtumasta oli kuitenkin positiivisen asenteen muodostuminen tulevaa yhteistyökumppania kohtaan.
Palautteista kävi ilmi, että opiskelijoiden oli vaikeaa reflektoida omaa oppimistaan ja osaamistaan. Opiskelijat kirjoittivat argumentteja tilanteesta ja toisen alan opiskelijoista, mutta eivät reflektoineet omaa suoritustaan ja tapaansa toimia terveystarkastustilanteessa. Reflektointitaitojen harjaantumiseen tulee koulutuksessa erityisesti kiinnittää huomiota jatkossakin.
Opettajat kokivat yhteistyön onnistuneeksi.
Kokeilun jatkaminen
Syksyllä 2016 toiminta käynnistyy uudelleen. Jatkossa erityistä huomiota pitää kiinnittää ohjeiden yhdenmukaisuuteen. Myös case-esimerkkien käyttö ja muutamien valmiiden roolien tarjoaminen asiakkaan roolissa oleville opiskelijoille hyödynnettäviksi lisännee harjoituksen tasalaatuisuutta. Tärkeätä on myös, että opiskelijat perehtyvät teoriaan ja valmistautuvat etukäteen harjoitukseen.
Kirjoittajat
Kivinen-Wahlroos Maritta
Lehtori, TAMK
Kosunen Elise
Professori, Tampereen yliopisto
Laaksonen Mari
Lehtori, TAMK
Nieminen Irmeli
Lehtori, TAMK
Kommentit