Menestyvän yrityksen pyörittäminen ei edellytä synnynnäisiä yrittäjän ominaisuuksia, vaan näitä ominaisuuksia voi oppia ja kehittää. Tutkimusnäytön mukaan yrittävä ihminen työllistyy helposti. (Potinkara n.d., 4.) Monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työ kuin työ muuttuu yrittäjämäiseksi, jolloin yrittäjyystaidot ovat hyödyksi tulevaisuudessa kaikille niillekin, jotka eivät ole aikeissa perustaa omaa yritystä (Tammisto 2018).
Yrittäjään henkilönä liitetään ominaisuuksia, kuten rohkeus, ennakkoluulottomuus, uteliaisuus, innovatiivisuus, kunnianhimoisuus ja ahkeruus. Yrittäminen on päämäärätietoista ja tahtovaa ajattelua. Toimintana yrittäminen on ihmisen pyrkimistä, ahkerointia ja ponnistelua kohti asettamiaan tavoitteita tai valitsemiaan päämääriä. Se on myös pyrkimystä hankkia toimeentulo ja luoda mahdollisesti työpaikkoja muille. Yrittäjämäinen asennoituminen vaatii organisointikykyä, suunnittelutaitoa ja rohkeutta kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä sekä rutiinien hoitamista. (Kainlauri 2007, 27–28.)
Yrittäjyys EU:n määrittelemänä
EntreComp-viitekehyksen mukaan yrittäjyysosaamisella tarkoitetaan kykyä toimia mahdollisuuksien ja ideoiden mukaan luoden arvoa muille (European Union 2018). Määritelmän tavoitteena on lisätä yksimielisyyttä kaikkien sidosryhmien keskuudessa sekä rakentaa silta koulu- ja työmaailman välille, jotta opetusta kehittämällä voidaan edistää yrittäjyyttä taitona. Yrittäjyydellä ei EntreComp-raportissa kuitenkaan tarkoiteta pelkästään vaikkapa startup-yrittäjyyttä, vaan se esittää yrittäjyyden laajempana käsitteenä. Raportissa kuvataan viitekehys, joka määrittelee, millaisia tietoja, taitoja ja asennetta yrittäjyys vaatii. Yrittäjyysosaaminen koskee kaikkia elämän osa-alueita. Se koskee henkilökohtaista kasvua, osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja työmarkkinoilla olemista. Se koskee kaikkea toimintaa, jolla on kulttuurista, sosiaalista tai kaupallista merkitystä. (Bacigalupo, Kampylis, Punie & Van den Brande 2016, 5–7.)
Euroopan komission kokoama EntreComp-viitekehys (kuva 1) on erityisen kattava ja hyödyllinen yrittäjyyden ydintaitoja määriteltäessä. Yrittäjyystaidoista voidaan puhua myös yrittäjyyskompetensseina (Tammisto 2018). EntreComp on yrittäjyysosaamisen viitekehys, jossa identifioidaan kolmea osaamisaluetta: 1) ideat ja mahdollisuudet, 2) resurssit sekä 3) toiminta. Jokainen osaamisalue jakautuu viiteen taitoon, muodostaen yhteensä 15 taitoa, jotka kuvaavat, mitä kyseiset osaamisalueet tarkoittavat käytännössä. (European Union 2018.)
Kuva 1 EntreCompin nimeämät 15 ydinkompetenssia yrittäjyysosaamiselle (European Union 2018)
Ideoihin ja mahdollisuuksiin kuuluvat osaamisalueet ovat mahdollisuuksien havaitseminen, luovuus, visio, ideoiden arvostaminen sekä eettinen ja kestävä ajattelu. Resursseihin sisältyviä osaamisia ovat itsetietoisuus ja luottamus omiin kykyihin, motivaatio ja sinnikkyys, resurssien mobilisointi, taloudellinen ja rahoituksellinen käsityskyky sekä toisten mobilisointi. Toimintaan liittyviä osaamisia ovat aloitteellisuus, suunnittelu ja johtaminen, epävarmuuden ja riskien kanssa selviäminen, toisten kanssa työskentely sekä kokemuksen kautta oppiminen. (European Union 2018.)
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Suomessa
Yritykset luokitellaan Suomessa viiteen luokkaan: 1) mikroyritykset (alle 10 työntekijää), 2) pienyritykset (alle 50 työntekijää), 3) keskisuuret yritykset (50–249 työntekijää), 4) pk-yritykset (alle 250 työntekijää) ja 5) suuryritykset, jotka työllistävät vähintään 250 henkilöä (Yrittäjät 2020).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 terveyspalvelualan yrityksistä 98 % työllisti alle kymmenen henkilöä. Merkittävää on se, että kymmenen viime vuoden aikana työllisyys- ja liikevaihto-osuuttaan ovat lisänneet vähintään 250 henkilön yritykset. Myös keskisuuret 50–249 henkilön yritykset ovat kasvaneet. Suurten yritysten työllisyys- ja liikevaihto-osuudet olivat 31–32 % vuonna 2015. 2–9 henkilön mikroyrityksiä oli alan yrityksistä 14 %. Vuonna 2014 näistä pientyönantajista oli kuvantamispalveluissa 49 %, ensihoidon palveluissa 40 % ja hammaslääkäripalveluissa 35 %. (Hyvinvointiala HALI ry 2020a.)
Terveyspalvelujen alalla yritysten ja järjestöjen osuus terveyspalvelujen palvelutuotannosta on kasvanut vuosien 2000–2015 aikana 3,6 % (Hyvinvointiala HALI ry 2020b). Vuonna 2015 sosiaalipalveluissa toimi 13 vähintään 250 henkilön yritystä, ja ne työllistivät asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa 40 % henkilöstöstä. Avohuollon sosiaalipalvelut eivät näyttäisi kiinnostavan suuria yrityksiä, ja niiden merkitys on kyseisissä palveluissa huomattavasti vähäisempi. Pientyönantajien (2–9 henkilöä) osuus sosiaalipalvelualan yritysten määrässä oli lasten ja nuorten laitostyyppisessä hoidossa 55 %, päihdekuntoutujien palveluissa 48 %, muissa laitos- ja asumispalveluissa sekä päivä- ja työtoiminnassa 43 % sekä lasten päivähoidossa 40 %. (Hyvinvointiala HALI ry 2020a.)
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytyksiä
Sosiaali- ja terveysalalla yrittämisen erityispiirteenä ovat erityiset ammatilliset ja laadulliset vaatimukset. Alan toimintaa säädellään laeilla ja asetuksilla ja toimintaa valvotaan monin tavoin. (Luomala 2014, 3.) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityisten palveluntuottajien on tehtävä kirjallinen ilmoitus tai haettava lupaa toimintaan ennen sen aloittamista. Lupasäädökset ja luvan saaminen vaihtelevat sen mukaan, millaisia palveluita tarjotaan. (Luomala 2014, 3.) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää koulutetuille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille luvan harjoittaa ammattia. Perustaakseen sosiaali- ja terveysalan yrityksen yrittäjän tulee olla laillistettu sosiaali- tai terveysalan ammattihenkilö. (Uusyrityskeskus 2020, 42.) Yrityksen perustajan tulee tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle, ja mikäli yritys toimii kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Valvira. Terveydenhuollon luvan saamisen edellytyksiä ovat toiminnan edellyttämän henkilökunnan riittävä määrä ja koulutuksesta huolehtiminen, toiminnalle tarkastetut sekä hyväksytyt laitteet ja tilat, palveluista vastaavan johtajan ammatinharjoittamisoikeus, koulutus sekä työkokemus, potilasturvallisuuden huomioiminen sekä toiminnan lääketieteellinen asianmukaisuus. Toimintaa ei saa aloittaa ennen luvan saamista. (Valvira 2020.)
Ennen yrityksen perustamispäätöstä yrittäjäksi aikovan tulee arvioida eri vaihtoehtoja sekä pohtia omaa soveltuvuuttaan niin riskien ottamiseen kuin itsenäiseen toimintaan (Holopainen 2020). Yrittäjämäiset taidot eivät yksinomaan riitä, jos halutaan perustaa menestyvä ja pitkäikäinen yritys. Yrittäjyystaitojen lisäksi yritystä perustettaessa tarvitaan liiketoimintaosaamista, joka on iso osa yrittäjyyttä. Yrittäjätarinat voivat avata liiketoimintaosaamisen merkitystä ja tärkeyttä yrittäjäksi aikovalle sekä auttaa selkeyttämään omaa liikeideaa. (Tammisto 2018.)
Sote-alalla yrittämisen erityispiirteenä ovat erityiset ammatilliset ja laadulliset vaatimukset.
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ei ole välttämättä niin yksinkertaista kuin muiden alojen yrittäjyys, sillä usein kunnat maksavat palvelut asiakkaiden sijaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan palveluita, kuten työterveyspalveluita, voivat ostaa yksityishenkilöt tai erilaiset yritykset. Kunta ostaa yksityisiltä yrityksiltä niitä palveluita, joita ei itse kykene kustannustehokkaasti tuottamaan. Sosiaali- ja terveysalan arvot eivät usein sovi yhteen yrittäjyyden arvojen kanssa, sillä yrityksen tulee tuottaa voittoa, mikä taas sote-kontekstissa ei ole välttämättä hyväksyttävää. Esimerkkejä hoivakotien epäonnistumisista on valitettavasti useita. (Österberg-Högsted 2009.)
Sote-alan yrittäjien vaikeutena on toteuttaa kilpailu- ja tuottavuusajattelua, sillä ala on vahvasti ihmiskeskeistä ja hoiva, huolenpito ja empatia ovat työn keskeiset sisällöt (Österberg-Högsted 2009). Usein ajatellaan, että alan yritykset eivät voi olla voittoa tavoittelevia, sillä ihmisten terveydellä tai sairaudella on epäeettistä tehdä bisnestä. Kuitenkin jokaisen yrityksen elinehto on pyrkiä tuottamaan voittoa. Perinteisesti tuottavuuden ja tehokkuuden ajattelua vierastetaan sote-alalla, mutta ajatusta tulisi laajentaa käsittämään myös tehokaan hoidon tuloksen. Tuottavuuden ja tehokkuuden tavoitteleminen yritysmäisesti ei siis automaattisesti johda huonoon hoitoon tai huonoihin työoloihin. Palvelujen tuotteistamisen osaaminen on sote-alan yrittäjän menestymisen kannalta keskeistä.
Lähteet
Bacigalupo, M., Kampylis, P., Punie, Y. & Van den Brande, G. 2016. EntreComp: The Entrepreneurship Competence Framework. Luxembourg: Publication Of-fice of the European Union; EUR 27939 EN; doi:10.2791/593884. Luettu 1.12.2020. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf
European Union. 2018. EntreComp: The European Entrepreneurship Competence Framework. Luxembourgh: Publications Office of the European Union.
Holopainen, T. (toim.) 2020. Yrityksen perustamisopas. Käytännön perustamistoimet. Asiatieto Oy.
Hyvinvointiala HALI ry 2020a. Yritysrakenne sosiaali- ja terveysalalla. Luettu 1.12.2020. https://www.hyvinvointiala.fi/tietoa-meista/tilastotietoa/yritysrakenne-sosiaali-terveyspalvelualalla/
Hyvinvointiala HALI ry 2020b. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut kansantaloudessa. Luettu 1.12.2020. https://www.hyvinvointiala.fi/tietoa-meista/tilastotietoa/yksityiset-sosiaali-terveyspalvelut-kansantaloudessa/
Kainlauri, A. 2007. Ideasta hyvinvointialan yrittäjäksi. Helsinki: WSOY.
Luomala, A. (toim.) 2014. Sote-alan yrittäjyydestä. Ole hyvä! Tietoa sosiaali- ja terveyshuoltoalan yrittäjälle, asiakkaalle ja yritysneuvojalle. Posintra. Luettu 1.12.2020. www.posintra.fi
Potinkara, H. n.d. Uskalla innostua. Opettajan opas yrittäjyysosaamiseen. Haaga-Helia opettajakorkeakoulu. Suomen yrittäjät.
Tammisto, E. 2018. Kestävä yrittäjyyskasvatus muodostuu yrittäjyystaitojen ja liiketoiminnan ympärille. Yrittäjät. Blogikirjoitus 26.10.2018. Luettu 1.12.2020. https://www.yrittajat.fi/blogit/kestava-yrittajyyskasvatus-muodostuu-yrittajyystaitojen-ja-liiketoimintaosaamisen-ymparille
Uusyrityskeskus. 2020. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle. E-julkaisu. SUK-Palvelu Oy. Luettu 2.10.2020. https://ejulkaisu.grano.fi/grano/perustamisopas_2020#p=2
Valvira. 2020. Yksityisen terveydenhuollon luvat. Päivitetty 17.9.2020. Luettu 2.10.2020. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat
Yrittäjät. 2020. Luettu 15.12.2020: www.yrittajat.fi
Österberg-Högstedt, J. 2009. Yrittäjänä ammatissaan sosiaali- ja terveysalalla-yrittäjyyden muotoutuminen kuntatoimijoiden ja yrittäjien näkökulmasta. Johtamisen ja organisoinnin laitos. Turun kauppakorkeakoulu. Väitöskirja.
Kirjoittajat
Tanja Arola, sairaanhoitaja YAMK, osastonhoitajan varahenkilö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, tanja.arola@pshp.fi
Mikko Ihatsu, sairaanhoitaja YAMK, Tays Sydänsairaala Oy, mikko.ihatsu@gmail.com
Johanna Karhukorpi, sairaanhoitaja YAMK, koordinaattori, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, johanna.karhukorpi@gmail.com
Tytti Longi, sosionomi-diakoni AMK, sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-opiskelija, diakoniatyöntekijä, Messukylän ev.lut.srk, tytti.longi@evl.fi
Suvi Nevaharju, terveydenhoitaja YAMK, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Tampereen kaupunki, suvi.nevaharju@gmail.com
Sirpa Salin, TtT, gerontologisen hoitotyön yliopettaja, TAMK, sirpa.salin@tuni.fi
Hannele Laaksonen, HTT, terveysalan johtamisen yliopettaja, TAMK, hannele.laaksonen@tuni.fi
Kuvituskuva: Tampereen yliopisto/Jonne Renvall
Kommentit