Monikulttuurisuus usein ymmärretään erilaisten etnisten, kulttuuristen, kielellisten ja uskonnollisten ihmisryhmien kokonaisuutena, joiden ajatellaan elävän rinnakkain yhteiskunnassa. Monikulttuurisuutta voidaan kuitenkin ymmärtää laajemmin. Monikulttuuriseen yhteiskuntaan voidaan nähdä kuuluvan laaja kirjo eri kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä, jotka sulautuvat toisiinsa niin arjen käytännöissä kuin yhteiskunnan rakenteissa. Etenkin yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta eri ihmisryhmien ei nähdä olevan irrallaan toisistaan vaan pikemminkin yhteen kietoutuneina, joiden myötä syntyy aina uusia ajattelu- ja toimintatapoja.
Yhteiskunnan kulttuurista kirjoa usein tarkastellaan erilaisten käsitteiden kautta, kuten kansalaisuuden, kulttuurin, etnisyyden, rasismin, maahanmuuton ja muuttoliikkeen käsitteillä. Käsitteitä on kuitenkin tarpeen määritellä, jotta ymmärretään mistä näkökulmista ja lähtökohdista asioita ja ilmiöitä tarkastellaan. Käsitteet ovat harvoin yksiselitteisiä, joten niitä on tarpeen avata ja tehdä ymmärrettäväksi. Kulttuuria voidaan esimerkiksi määritellä eri tavoin. Kulttuuri voidaan nähdä pysyvänä kategoriana, johon lukeutuu aina tietyn yhteisön sisäiset normit, arvot ja perinteet. Kulttuuri voidaan toisaalta myös ymmärtää alati muuttuvana ja vuorovaikutuksessa rakentuvana prosessina, jossa ajattelu- ja toimintatavat uusiutuvat ja saavat vaikutteita ympäröivästä elämästä.
Yhteiskunnan monikulttuurisuutta voidaan myös tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten järjestelmien kautta, kuten politiikan, lainsäädännön, koulutuksen ja työelämän lähtökohdista. Yhteiskunnan kulttuurinen kirjo usein nostaa esille erilaisia näkemyksiä ja keskusteluita, ja tämän vuoksi kulttuurista moninaisuutta ja siihen kytkeytyviä ilmiötä tutkitaan monipuolisesti. Yhteiskuntatieteissä tartutaankin monenlaisiin ajankohtaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Etnisyyttä voidaan esimerkiksi tarkastella erilaisten historiallisten, poliittisten ja sosiaalisten vaikutusten ja rakenteiden kautta. Yhteiskunnan valtarakenteita, erontekoja ja epäsuhtia monesti myös tutkitaan suhteessa eri vähemmistöryhmiin. Yhteiskunnan monimuotoistuessa erilaisten hierarkioiden, asenteiden, ennakkoluulojen sekä eriarvoisuuden merkitys tyypillisesti korostuu.
Sosiaaliantropologia edustaa yhtä yhteiskuntatieteellistä tieteenalaa, jossa keskitytään eri ihmisyhteisöjen sosiaaliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen sekä globaalin maailman verkostoihin ja vaikutuksiin. Tutkimusta tehdään niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Tutkimuskentän laajuus mahdollistaa paitsi monipuolista tieteentekoa myös laaja-alaista ymmärrystä eri yhteisöjen kulttuurisesta elämästä ja yhteisöjen sisäisestä moninaisuudesta. Kulttuurisessa moninaisuudessa on kyse eri ihmisryhmien sisäisistä erilaisuuksista ja rikkauksista. Tutkimuksessa paikallisia käytäntöjä, tapoja, normeja ja traditioita kytketään myös aina laajempaan yhteiskunnalliseen ja globaaliin kontekstiin.
Tutustu aiheeseen lisää:
YLE Areena. Arkistosta revittyä: Monikulttuurisuus
Arkistosta revittyä
Maailman kuvalehti. (2020) Suomalaistoimitukset pitävät etnisten vähemmistöjen näkymistä journalismissa tärkeänä, mutta vieroksuvat kiintiöitä.
Maailman kuvalehti
Monikulttuurisuus, etnisyys ja ’rotu’ – Laura Huttunen (2019)
Turismintutkimus – Mari Korpela (2019)
