Nyky-yhteiskunta on moninainen, ja siihen mahtuu erilaisia toimijoita, yksilöitä ja ryhmiä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Yhteiskunnallisilla jaoilla pyritään havainnoimaan yhteiskunnan erilaisia toimijoita. Yksi merkittävin yhteiskunnallinen jako on yhteiskuntaluokka. Yhteiskuntaluokalla viitataan suureen ihmisryhmään, jotka jakavat saman luokka-aseman. Luokka-asemalla taas viitataan ihmisten tyypillisiin mahdollisuuksiin ja tapoihin toteuttaa omia elämäntarpeitaan markkinoiden avulla. Mahdollisuudet toteuttaa eri elämäntarpeita vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Heikommassa asemassa olevilla ihmisryhmillä on usein rajallisemmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja täyttää elämäntarpeitaan kuin korkeammassa asemassa olevilla ryhmillä. Yhteiskuntaluokalla on siis väliä, sillä luokka määrittää ihmisen mahdollisuuksia ja asemaa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallisia jakoja ovat myös esimerkiksi sukupuoli, sukupolvi, uskonto, etnisyys ja alue. Nämä jaot eivät ole luokan tavoin suoraan yhteydessä työn ja tuotannon kanssa vaan niiden voidaan sanoa sijoittuvan kansalaisyhteiskunnan alueelle. Näiden jakojen kautta on kiinnitetty huomiota siihen, että yhteiskuntaa jäsentävät luokan ohella monet muutkin jaot.
Yhteiskunnallisia jakoja on tarpeen tarkastella kokonaisvaltaisesti, sillä ne vaikuttavat moneen eri elämänalueeseen, kuten koulutukseen, työhön ja vapaa-aikaan. Yhteiskunnalliset jaot ovat lisäksi vahvasti yhteydessä suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin eli megatrendeihin. Merkittäviä yhteiskunnallisia megatrendejä ovat muuan muassa finanssipääoman ja vallan kasvu, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Edellä mainituilla trendeillä on myös vaikutusta ihmisten elämään ja arkeen sekä yhteiskunnallisiin jakoihin. On tärkeä tiedostaa, että ihmisten elämän mahdollisuudet, elämän mielekkyys, terveys ja hyvinvointi eivät ole irrallisia yhteiskunnallisista muutoksista ja jaoista. Megatrendit lisäksi vaikuttavat toisiinsa, joten keskinäistä vuorovaikutusta tapahtuu jatkuvasti.
Yhteiskunnallisten jakojen ja megatrendien tutkiminen on tärkeää, sillä tutkimuksen avulla tuodaan esille monia tasa-arvon ja eriarvoisuuden kysymyksiä. Yhteiskunnallisten jakojen tutkimus liittyy vahvasti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tutkimukseen, sillä nämä ilmiöt nivoutuvat toisiinsa. Tieteellä ja tutkimuksella on olennainen asema yhteiskunnassa, sillä niiden avulla tuotetaan tietoa ja ymmärrystä, jotta yhteiskuntaa voidaan muuttaa tasa-arvoisemmaksi.
Yhteiskuntaluokka toimii yhtenä tärkeänä tutkimuksen työvälineenä, jonka perustalta voidaan tarkastella ja analysoida esimerkiksi yhteiskunnan valtarakenteita ja eriytymistä. Luokkatutkimuksella on vahva perinne sosiologiassa. Sosiologia on yhteiskuntatieteellinen tieteenala, jossa tutkimuksen keskiössä ovat monenlaiset yhteiskunnalliset ilmiöt ja elämäntavat. Sosiologisessa tutkimuksessa ei ainoastaan pyritä selittämään ja ymmärtämään vaan tuomaan myös uusia ja kriittisiä näkökulmia yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja muutoksiin. Tutkimuksessa kiinnitetään myös huomioita ihmisen toimintaan ja siihen miten erilaiset yhteiskunnalliset prosessit, instituutiot ja rakenteet määrittävät ja ohjaavat ihmisen toimintaa.
Yhteiskunnallisten jakojen näkökulmasta luokkatutkimus edustaa yhtä keskeisintä tutkimusaluetta sosiologiassa. Luokkaa tutkitaan esimerkiksi luokkasuhteiden ja luokkarakenteen lähtökohdista, sillä molemmat elävät ja muuttuvat, kuten Suomessakin on havaittu. Suomi on esimerkiksi keskiluokkaistunut eli yhä useampi suomalainen kuuluu nyt keskiluokkaan. Luokka-asemalla on paitsi merkitystä elämän mahdollisuuksiin ja valintoihin myös laajempi ylisukupolvinen merkitys, sillä luokka-asema monesti periytyy. Nykyään puhutaankin paljon siitä, kuinka luokkien välinen liikkuvuus on hankaloitunut eli sosiaalisen aseman nousuun on rajallisemmat mahdollisuudet kuin ennen.
Tutustu aiheeseen lisää:
YLE areena: Laajakulma: Yhteiskuntaluokka vaikuttaa ihmisten elämään.
Laajakulma
YLE areena: Mikä maksaa? – Kun huono-osaisuus periytyy.
Mikä maksaa?
Ilmiö – sosiologinen media kaikille. Luokka.
Ilmiö
Melin, Harri. (2019) Suomi on yhä luokkayhteiskunta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.
Alusta!
Yhteiskunnalliset jaot – Harri Melin (2019)
