Hyvinvoinnilla voidaan viitata monenlaisiin asioihin, kuten elinoloihin, terveyteen ja toimintakykyisyyteen, yksilön sijoittumiseen yhteiskuntaan ja hänen kykyynsä ja motivaatioonsa toimia yhteisössä. Kokemuksellista hyvinvointia voidaan pitää yksilön kokonaisvaltaisena arviona suhteestaan itseensä ja maailmaan tässä ja nyt.
Hyvinvointia rakennetaan ja pidetään yllä läpi elämän eikä sitä voida millään erityistoimilla taata kovin pitkäksi aikaa eteenpäin. Joskus ihmiset erehtyvät uskomaan, että jokin tapahtuma, kuten lottovoitto, ratkaisisi ongelmat. Ajatus on harhaanjohtava, sillä hyvinvoinnin kokemukset muuttuvat ajan myötä monien yksilön ulkopuolisten ja sisäisten tekijöiden mukaan. Hyvinvointia ja sen vastakohtana pahoinvointia sivutaan usein myös silloin kun puhutaan onnesta, mielenterveydestä, elämänhallinnasta, turvallisuudesta ja turvattomuudesta, stressistä tai oikeudenmukaisuudesta. Mitä puolta hyvinvoinnista painotetaankin, erityisen tärkeää on kokemus elämän mielekkyydestä. Kokemuksellista hyvinvointia voidaan pitää yksilön kokonaisvaltaisena arviona suhteestaan itseensä ja maailmaan tässä ja nyt.
Yksilön suhdetta maailmaan voi tarkastella monenlaisista arkikäsityksiä laajentavista näkökulmista, mutta yksilöllistä kokemusmaailmaa on vaikea kuvata ulkoapäin objektiivisesti ja yksinkertaisesti. Monimutkaisessa yhteiskunnassa yksilöllisen hyvinvoinnin tuottamiseen ei riitä vain perustarpeiden, kuten nälän ja janon, tyydyttäminen tai perussuojan antaminen vaaroja vastaan. Ihminen on perinpohjaisesti sosiaalinen olento, ja hänen hyvinvointinsa kytkeytyy niihin tapoihin, joilla hän on yhteydessä toisiin ihmisiin.
HYVINVOINTITUTKIMUS
Hyvinvointitutkimus kytkeytyy olennaisesti politiikkaan ja siihen, kuinka systemaattisesti edustukselliseen demokratiaan perustuva yhteiskunta arvioi kansalaistensa hyvinvointia. Julkinen valta – eduskunta, hallitus, ministeriöt sekä muut päätöksenteko- ja toimeenpanovaltaa käyttävät organisaatiot – ei voi arvioida yhteiskunnan sosiaalista tilaa eikä kansalaisten hyvinvointia ilman sitä koskevaa luotettavaa informaatiota, joka mahdollistaa sekä historiallisen tarkastelun että sosioekonomisten erojen vertailun. Informaatio muodostuu muun muassa hyvinvointia, instituutioita ja resurssien kohdentumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta kuvaavista tilastoista. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) hyödyntää näitä aineistoja.
European Social Survey (ESS) on monipuolisesti hyvinvointia käsittelevä aineisto, jota on kerätty kahden vuoden välein vuodesta 2001 alkaen noin kolmestakymmenestä Euroopan ja lähialueiden maasta.
https://www.europeansocialsurvey.org/about/country/finland/finnish/.
Yksi harvoista maailmanlaajuisesti koettua hyvinvointia seuraavista tutkimushankkeista on Maailman arvotutkimus (World Value Survey), jota on kerätty vuodesta 1981 noin viiden vuoden välein. Saatavilla on tietoja useimpien maiden onnellisuudesta ja muista hyvinvoinnin kannalta keskeisistä asiakokonaisuuksista.
http://www.worldvaluessurvey.org/wvs.jsp
YHTEISKUNTATUTKIMUKSELLA YTIMEEN
Hyvinvointia käsitteleviä julkaisuja löytyy kaikkien keskeisten tieteenalojen johtavista lehdistä eikä hyvinvoinnin tutkiminen ole yhdenkään tieteenalan yksinoikeus. Väljästi ymmärrettynä sosiaali- ja taloustieteet käsittelevät oikeastaan aina hyvinvointiin liittyviin kysymyksiä, mutta yhteiskuntatieteellinen hyvinvointitutkimus rajataan usein tutkimukseksi, joka systemaattisesti ja julkilausutusti pyrkii määrittelemään, mitä hyvä elämä on ja joka pyrkii mittaamaan tai empiirisesti arvioimaan sitä kokonaisvaltaisella tavalla. Hyvinvointitutkimukseen kuuluu siis arvottava painotus; asiaintilat eivät ole vain erilaisia, vaan jokin on parempi kuin toinen tai ainakin vähemmän huono. Sosiaalinen kehitys tai voimakkaammin ilmaistuna sosiaalinen edistys tarkoittaa yhteiskunnallista tai yksilön elämään liittyvää muutosta, jossa hyvinvointi kohentuu. Monimutkaisen mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa!
Tutustu aiheeseen lisää:
Heikkilä, Tiina. (2018) Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu.
Saari, Juho. (2011) Hyvinvointi : suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki; Gaudeamus Helsinki University Press.
Suoninen, Eero & Pirttilä-Backman, Anna-Maija & Lahikainen, Anja Riitta & Ahokas, Marja. (2013) Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki; Sanoma Pro.