Vuorovaikutusta on monenlaista. Tällä hetkellä paljon käytettyjä muotoja ovat sosiaalisen median eri muodot, pikaviestimet ja sähköpostit. Ensisijainen ja luonnollisimpana pidetty vuorovaikutus on kuitenkin fyysiseen kehollisuuteen ja läsnäoloon perustuva kasvokkainen vuorovaikutus. Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa on useita elementtejä, jotka otamme ehkä itsestäänselvyytenä emmekä välttämättä ymmärrä niiden moninaisia merkitystä keskustelulle. Vuorovaikutus rakentuu erilaisista säännönmukaisuuksista, joiden avulla ihmiset luovat yhteisymmärrystä. Nämä säännönmukaisuudet ja elementit ovat tutkijalle erityisen kiinnostuksen kohteita. Mitä tietyt eleet, äänenpainot, sanamuodot ja kehon liikkeet tarkoittavat vuorovaikutuksessa? Miten vuorovaikutus rakentuu? Miten tietyt elementit vaikuttavat sen kulkuun? Kiinnostavaa on myös, miten eri teknologiat ja välineet kuten älypuhelimet ja verkko voivat vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen.
Vuorovaikutustilanteet ovat aina kontekstuaalisia, tarkoittaen että niissä tapahtuvat vuorovaikutusketjut ovat riippuvaisia siitä, ketkä vuorovaikutukseen osallistuvat ja mitkä heidän asemansa ovat. Pomon kanssa keskustelu on mahdollisesti varsin erilaista kuin kavereiden kanssa juttelu. Kuitenkin erilaisissa keskusteluissa voi olla hyvin samanlaisia piirteitä.
Vuorovaikutukselle kolme keskeistä elementtiä ovat deonttisuus, episteemisyys ja emootiot. Episteemisyydellä viitataan siihen, kuka keskustelussa tietää eniten puhuttavasta aiheesta. Jos kaverisi kertoo elokuvasta, minkä hän on nähnyt ja sinä et, oletat tietysti hänen tietävän aiheesta enemmän etkä lähde haastamaan kaverisi sanoja. Deonttisuus taas viittaa keskustelun sisällä oleviin eroihin keskustelijoiden asemassa. Se näyttäytyy esimerkiksi siinä, että esihenkilösi on erilaisessa asemassa suhteessa sinuun keskusteluidenne aikana ainakin niissä tapauksissa, joissa hän oletettavasti tietää enemmän keskusteltavasta asiasta kuin sinä. Ja vaikka tietäisitkin enemmän, joutuisit luultavasti suhteuttamaan puhettasi teidän väliseenne esihenkilö-alainen valta-asetelmaan.
Emootiot, eli tunteet ovat vuorovaikutuksessa jatkuvasti läsnä ja viestinnässä niitä myös käytetään hyödyksi. Erilaiset äänenpainot tai ilmeet voivat viestiä tunnetilasta, joka sopii tilanteeseen, esimerkiksi myötätunto kun lohdutat ihmistä, jolle on sattunut jotain ikävää. Tunteet näyttäytyvät myös siinä, että esihenkilön kanssa keskusteltaessa joudut luultavasti tekemään enemmän tai ainakin erilaista tunnetyötä suhteessa keskusteluun. Kavereiden kesken on tavallisempaa nauraa, olla välittömämpi ja myös ehkä sallitumpaa osoittaa negatiivisia tunteita kuin keskusteltaessa esihenkilön kanssa. Tunnetyöllä voidaan myös esimerkiksi tarkoittaa asiakaspalvelijan roolissa tehtävää esitystä ja vuorovaikutusta.
Yksi keskusteluita ja yleisestikin sosiaalista toimintaa jäsentävä ilmiö on selontekovelvollisuus. Ihmisillä on taipumuksena pyrkiä käyttäytymään niin, etteivät he joutuisi selittämään käyttäytymistään muille ihmisille. Sosiaalisesti normaalina ymmärretystä poikkeava käyttäytyminen saattaa saada toiset kyseenalaistamaan toimesi tai ärsyyntymään käyttäytymisestösi. Olisi esimerkiksi melko epätodennäköistä, että päättäisit aloittaa päällä seisomisen koululuokassa kollegoiden tai vapaa-ajalla kavereiden kanssa keskustellessa, jos tällaisesta ei aikaisemmin olisi ollut puhetta. Osittain tähän liittyy käsite kasvotyö, jolla tarkoitetaan ihmisten tapaa suojella omia sekä kanssakeskustelijoiden kasvoja häpeältä tai nolostumiselta.
Vuorovaikutuksessa perinteisesti verbaalinen viestintä on ollut pääasiallisena tutkimuskohteena, mutta viime vuosina myös kehon merkitykseen vuorovaikutuksessa on keskitetty enemmän huomiota. Keskustellessamme muiden kanssa, viestitämme myös tavallisesti eri kehon liikkeillä, käsiä liikuttelemalla, ilmeillä ja kehon eri asennoilla. Näitä eri tapoja viestiä tai tehdä itseään ymmärrettäväksi kutsutaan modaliteeteiksi. Vuorovaikutustutkijalle voi olla kiinnostavaa se, mitä näillä erinäisillä liikkeillä voidaan viestittää tai tarkoittaa erilaisissa tilanteissa. Lähivuosina on tullut myös tutkimusta kosketuksen merkityksestä vuorovaikutuksessa.
Tutustu aiheeseen lisää:
Älypuhelin ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen muuttuvat käytänteet.
Raudaskoski, S., Mantere, E. & Valkonen, S. (2019)
Älypuhelin ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen muuttuvat käytänteet
Sosiaalipsykologian savumerkkejä -blogi: Vuorovaikutuksen multimodaalinen rakentuminen kriisityössä.
Sosiaalipsykologian savumerkkejä
Vuorovaikutus – Julia Katila ja Johanna Ruusuvuori (2019)
Conversation – Elizabeth Stokoe (2020)
