Kirjoittaja: Eeva Heikkilä (eeva.e.heikkila(at)tuni.fi)
Kampus-sote –hankkeen ytimessä on korkeakoulun roolin korostaminen. Korkeakoulu on kuitenkin moninainen kokonaisuus, ja korkeakoululla on sisäisestikin monenlaisia rooleja. Onkin hyvä pohtia sitä, mitä Kampus-sote –hankkeessa tarkoitetaan korkeakoulun roolilla ja kampusperustaisuudella. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopisto, jolla on oma yksikkö hankkeen jokaisessa maakunnassa eli Etelä-Pohjanmaalla (Seinäjoki), Satakunnassa (Pori) ja tietysti Pirkanmaalla (Tampere). On selvää, että yliopiston rooli on eri pääkampuksella Tampereella kuin sen pienemmissä yksiköissä Seinäjoella ja Porissa. Tässä kirjoituksessa pureudutaan siihen, mitä kampusperustaisuus tarkoittaa hankkeen kannalta Satakunnassa.
Porin yliopistokeskus aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan vuonna 2004. Tällä hetkellä yliopistokeskuksessa on mahdollista opiskella seuraavissa koulutusohjelmissa: diplomi-insinööri (Tampereen yliopisto), yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri (Tampereen yliopisto), humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (Turun yliopisto) sekä kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (Turun kauppakorkeakoulu). Lisäksi keskuksella on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yksikkö. Yliopistokeskuksella on siis kattava tarjonta opintovaihtoehtoja eri yliopistojen tarjoamina. Pääsääntöisesti opintoja on pyritty järjestämään nimenomaan sen mukaan, minkä alan asiantuntijoille Satakunnassa on tarve. Yliopistokeskuksessa olevat yksiköt ovat melko pieniä ja niiden toiminta on kompaktia.
Kampusperustaisuus saa uuden merkityksen silloin, kun kyseessä on monien yliopistojen muodostama kokonaisuus, jossa esimerkiksi yhteisöllisyys ja suhteet yksiköiden välillä ovat ehkä erilaisia kuin suuressa emoyliopistossa. Kampusperustaisuudella voidaankin tarkoittaa koko yliopistokeskusta kokonaisuutena ja sen suhteita sen ympäristöön ja vaikutuspiiriin. Tällöin kampusperustaisuus tarkoittaisi kokonaisuuden huomioimista ja Kampus-sote –hankkeen kontekstissa kokonaisuuden kytkemistä osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä laajana verkostona. Kampusperustaisuudella voidaan kuitenkin tarkoittaa myös eri yksiköissä tapahtuvaa toimintaa; tutkimusta ja koulutusta sekä niihin liittyviä suhteita ja kytköksiä eri toimijoiden kanssa. Tällöin keskiössä ovat luonnollisesti tutkimuksen kärjet ja opiskelijoiden rooli, joiden huomioiminen hankkeessa tuntuu ehkäpä konkreettisemmalta kuin laajan yliopistokeskuksen huomioiminen kokonaisuutena. Tutkimuksen rooli TKI-toiminnassa on keskeinen ja näin ollen myös tärkeä osa hankkeessa hahmoteltavaa innovaatioekosysteemiä. Myös opiskelijoiden rooli tulevaisuuden sote-alan asiantuntijoina on tärkeä.
Ympäristönä Satakunta mahdollistaa tiiviin yhteistyön eri toimijoiden välillä. Satakunnassa tapahtuu paljon ja toimijat ovat tietoisia toistensa tekemisistä. On turhaa lähteä luomaan rakenteita uudelleen yliopiston näkökulmasta. Tärkeämpää olisikin integroitua paremmin osaksi jo olemassa olevia rakenteita ja tätä kautta tuoda korkeakoulun rooli näkyväksi osaksi innovaatioekosysteemiä ja sen eri toimijoiden arkea. Se, missä kaikessa korkeakoulu oikeastaan sitten voi olla mukana ja mihin tulisi erityisesti keskittyä, on yksi Kampus-sote –hankkeen keskeinen kysymys, johon etsitään vastauksia muun muassa syksyllä 2019 järjestettävissä työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa.