Kirjoittaja: Johanna Hämeenniemi (johanna.hameenniemi(at)tuni.fi)
Lääkehoidon ohjausvideon markkinointikokeilu toteutettiin toukokuussa 2020. Syksyn 2019 aikana lääkehoidon ohjausvideota kokeiltiin käytännössä apteekissa vanhemmille, jotka hakivat lapsilleen silmälääkkeitä. Lisäksi apteekin henkilökunta arvioi konseptia. Kevään markkinointikokeilussa haluttiin laajentaa toimintaympäristöjä ja lisätä tietoa, jotta saataisiin lisää tietoa konseptin toimivuudesta. Markkinointikokeilu toteutettiin sähköisellä kyselyllä kaikilla Kampus-Sote- hankkeen maakuntien alueilla (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta). Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 20 henkilöä. (Kuvio 1.)
KUVIO 1. Kyselyyn osallistuneet maakunnittain.
Vastaajista 5 (25%) edusti yksityistä sektoria ja 15 (75%) julkista sektoria. Esimies-/johtamistehtävissä työskenteli 3 (15%) vastaajaa ja työntekijänä 15 (75%) vastaajaa. Lisäksi vastauksia saatiin asiantuntijalta ja henkilöltä, joka teki työtä sekä esimiehenä että työntekijänä.
Vastaajat työskentelivät seuraavissa toimipaikoissa (Kuvio 2): Neuvola tai muu lasten vastaanottotoiminta 7 (35%), poliklinikka tai muu aikuisten vastaanottotoiminta 7 (35%), kotihoito 4 (20%), avosairaanhoito 1 (5%) ja perhepalvelut 1 (5%).
KUVIO 2. Vastaajien työskentelypaikat prosentteina.
Eniten lääkehoidon ohjausvideoita toivottiin hengitysteihin inhaloitaviin lääkkeisiin, lääkeinjektioihin ja silmään annosteltaviin lääkkeisiin. Vähiten tarvetta koettiin olevan ohjausvideoihin, jotka koskivat suun kautta otettavia lääkkeitä, emättimeen annosteltavia lääkkeitä sekä erilaisia voiteita. (Kuvio 3.)
KUVIO 3. Tarve lääkehoidon ohjausvideoille.
Lääkehoidon ohjausvideoita toivottiin useille eri kielille (Taulukko 1). Erityisesti maahanmuuttajien eri kielisille ohjausvideoille koettiin tarvetta.
TAULUKKO 1. Tarve erikielisille lääkehoidon ohjausvideoille suomen kielen lisäksi.
Vain 3 (15%) vastaajista kokisi asiantuntijaroolin ohjausvideoilla mielekkääksi. Suurin osa vastaajista 16 (80%) ei olisi tähän halukas osallistumaan. Oman organisaation kiinnostus ohjausvideossa mukana olemiseen koettiin hieman mielekkäämmäksi (20%).
Ajatukset lääkehoidon ohjausvideon rahoittajasta vaihtelivat (Taulukko 2). Eniten toivottiin, että valtio tai kaupunki/ kunta toimisivat videoiden rahoittajana. Myös muita rahoitusmalleja ehdotettiin.
TAULUKKO 2. Ohjausvideoiden toteutuksen rahoitusmalli/kustantaja.
Oman organisaation valmius ja panos osallistua ohjausvideoiden kustannuksiin olisi vastaajien mukaan asiantuntijapanos ja se, että henkilöitä saataisiin videoille.
Lääkehoidon ohjausvideo-palvelukonsepti koettiin ”hienona ajatuksena” ja ”tärkeänä juttuna”. Toivottiin, että rahoitus saadaan onnistumaan tavalla tai toisella.
