Nuorten työmarkkinatilanne Suomessa ja Pirkanmaalla
Työllisyystilanne heikkeni Suomessa vuosina 2024–2026 erityisesti nuorten osalta. Kesäkuussa vuonna 2026 alle 25‑vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi koko maassa 14,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli nopeampaa kuin kokonaistyöttömyyden kasvu. (KEHA-keskus, 2026.)
Tampereen kaupunkiseudulla nuorisotyöttömyys (alle 25‑vuotiaat) oli vuoden 2026 kesäkuussa keskimäärin 20,8 prosenttia, mikä on selvästi korkeampi kuin alueen kokonaistyöttömyysaste (Tampereen kaupunkiseutu, 2026). Pirkanmaalla kokonaistyöttömyysaste oli kesäkuussa 2026 noin 13,7 prosenttia, ja työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut 4881 henkilöllä vuodentakaisesta (Elinvoimakeskus, 2026). Tämä tilanne korostaa rakenteellista ongelmaa: nuoret ja työuran alkuvaiheessa olevat kärsivät suhdannevaihteluista suhteellisesti eniten.
Tapahtuma-alan mahdollisuudet
Tapahtuma-ala on yksi nopeimmin kasvaneista palvelualoista Suomessa koronapandemian jälkeen. Tapahtumateollisuuden liikevaihto kasvoi vuosina 2018–2023 noin 28 prosenttia ja nousi yli 2,8 miljardiin euroon, ja kasvu jatkui edelleen vuosina 2024 ja 2025, jolloin liikevaihto ylitti jo kolme miljardia euroa. Ala työllistää suoraan noin 24 500 henkilöä ja 120 000–175 000 erityisesti keikka‑ ja kausiluonteisissa tehtävissä. (Tapahtumateollisuus, 2024; Y-lehti, 2025.)
Pirkanmaalla tapahtuma-ala on keskittynyt erityisesti Tampereelle, jossa toimivat suuret tapahtumapaikat, festivaalit ja kulttuurilaitokset. Alue tarjoaa runsaasti työmahdollisuuksia nuorille, erityisesti tapahtumatuotannossa, asiakaspalvelussa, ravintola‑ ja turvallisuustehtävissä sekä teknisissä rooleissa.
Tutkimusten mukaan tapahtuma‑ala työllistää merkittävän määrän nuoria nimenomaan tilapäisesti ja keikkaluonteisesti, mikä ei aina näy virallisissa työllisyystilastoissa. Pirkanmaalla festivaalit tarjoavat erityisesti korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden ansiotyöhön, joka on ajallisesti rajattua mutta intensiivistä. Työn merkityksellisyys rakentuu tällöin yhteisöllisyydestä ja näkyvästä lopputuloksesta: nuoret kokevat olevansa osa tapahtumaa, joka tuottaa elämyksiä yleisölle. (Tapahtumateollisuus, 2024.)
Tapahtuma-ala toimii nuorille epävirallisena oppimisympäristönä ja väylänä työelämään.
Monet tapahtuma-alan tehtävistä eivät edellytä pitkää työkokemusta, ja osaaminen karttuu työn ohessa. Tämä madaltaa kynnystä työelämään siirtymiseen ja tukee opiskelijoiden taloudellista selviytymistä opintojen aikana. Opiskelijatyöllistymisen näkökulmasta tapahtuma‑ala toimii usein myös epävirallisena oppimisympäristönä. Työssä karttuvat sosiaaliset taidot, tiimityöosaaminen ja paineensietokyky ovat sellaisia geneerisiä työelämätaitoja, joita nuoret pitävät keskeisinä oman työmarkkina‑asemansa vahvistamisessa. Näin tapahtuma‑ala tukee nuorten työllistettävyyttä myös alan ulkopuolella, vaikka varsinaista pysyvää työuraa tapahtuma‑alalla ei syntyisikään.
MERIT-hankkeessa toteutettujen tutkimusten ja selvitysten mukaan tapahtuma-alan työntekijäkokemuksen yksi keskeisistä vahvuuksista on työntekijän mahdollisuus toteuttaa omaa missiotaan, mikä vaikuttaa myönteisesti työtyytyväisyyteen. Lisäksi ala perustuu verkostomaiseen toimintaan sekä hyviin tyyppeihin ja tiimipelaajiin. Suhdetta työhön kuvaa myös seuraava haastattelusitaatti: ”Rakastan ravintola- ja tapahtuma-alaa, ajauduin alalle intohimosta elämyksiä ja musiikkia kohtaan…” Lisäksi vahvuudeksi alalla havaittiin mahdollisuus itsenäisyyteen ja omaehtoisuuteen päätöksenteossa. (Björn ym., 2026, s.16.)
Tapahtuma-alan haasteet
Tapahtuma-ala koostuu useista erilaisista toimijoista, kuten tapahtumajärjestäjistä, alihankkijoista, tekniikkapalveluista, ohjelmapalveluista, turvallisuuspalveluista, tapahtumapaikoista ja monista muista palveluntarjoajista. Tapahtuma-alan monimuotoinen ja hajautunut rakenne voi osaltaan vaikeuttaa nuorten työllistymistä. Alan työmahdollisuudet jakautuvat useille erilaisille toimijoille, työ on usein projektiluonteista ja alan urapolut voivat näyttäytyä epäselvinä. Lisäksi tapahtuma-alan puutteellinen tunnistaminen omana elinkeinonaan voi heikentää alan näkyvyyttä nuorten urasuunnittelussa. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2023, s.12; Björn ym., 2026, s.16.)
Deloitten (2023) tutkimuksen mukaan nuorten työelämäkokemusta heikentävät erityisesti taloudellinen epävarmuus, toimeentuloon liittyvät huolet sekä pitkän aikavälin taloudelliseen tulevaisuuteen kohdistuva stressi. Samalla työ koetaan edelleen tärkeäksi osaksi identiteettiä ja työn merkityksellisyyttä. Tapahtuma-alan projektimainen luonne, määräaikaiset työsuhteet ja vaihtelevat työajat voivat osaltaan vahvistaa näitä tutkimuksessa tunnistettuja epävarmuuden kokemuksia. (Deloitte, 2023, s.2.)
Kuitenkin opiskelijatyöllistymiseen liittyy myös riski työn ja opiskelun epätasapainosta. Deloitte Finlandin tutkimuksenkin mukaan nuoret arvostavat työn ja vapaa‑ajan tasapainoa, joka on yksi tärkeimmistä tekijöistä työnantajaa valittaessa. Tutkimus osoittaa myös, että suuret työmäärät, heikko työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työpaineet lisäävät stressiä ja työuupumuksen riskiä nuorten keskuudessa (Deloitte, 2023, s.2).
MERIT-hankkeessa löydetyt tapahtuma-alan työntekijäkokemuksen kehittämiskohteet ja haasteet liittyvät mm. palautekulttuuriin ja osaamiseen sekä työn ja vapaa-ajan suhteeseen ja palkkaukseen. Lisäksi kehittämiskohteena nähdään urapolut ja avoimet rekrytointikäytännöt, koska alalla tekijät usein rekrytoidaan vakiintuneiden verkostojen kautta ja uudet tekijät voivat jäädä verkostojen ulkopuolelle. (Björn ym., 2026, s.16.)
Alan keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet näkyvät kootusti kuvassa 1.
Kuva 1 Tapahtuma-alan työntekijäkokemuksen keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet (Björn ym., 2026, s.16)
Työn merkityksellisyys nuorille sukupolville
Työn merkitys on muuttunut alle 40‑vuotiaiden keskuudessa. Deloitte Global Gen Z and Millennial Survey 2026 ‑tutkimuksen mukaan nuoret sukupolvet painottavat työssä ensisijaisesti merkityksellisyyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä pikemminkin kuin nopeaa uralla etenemistä. Vain noin neljännes Z‑sukupolvesta ja viidennes Y-sukupolvesta tavoittelee nopeaa urapolkua, kun taas enemmistö arvostaa kestävää työuraa ja tasapainoa työn ja muun elämän välillä. (Deloitte, 2026, 13, 15, 21–22, 41–42.)
Työn tulee tarjota palkan ohella myös tarkoitusta ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen.
Samoja asioita havaittiin myös MERIT-hankkeessa. Vaikka henkilökohtaisen elämän ja työelämän rajat hälvenisivätkin, työn ja vapaa-ajan tasapaino on keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Lisäksi työn tulee tarjota palkan ohella myös tarkoitusta ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. (Boedeker ym., 2026.)
Suomalaisen Z‑sukupolven työarvoja koskeva systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että nuoret arvostivat työssä mm. oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, tukea- ja ohjausta, työyhteisöä ja -ilmapiiriä sekä työn varmuutta. Z-sukupolvi haluaa olla oma itsensä työpaikasta riippumatta ja tehdä työtä, joka on linjassa omien arvojen kanssa. Hyvinvointikin tuli esille eri tutkimuksissa, ja siihen liitettiin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäksi psyykkinen terveys, vähäinen stressitaso, onnellisuuden kokemukset sekä työnantajan tarjoamat hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Hyvinvoinnin koettiin vahvistuvan, kun työntekijällä oli riittävä osaaminen tehtäviinsä ja työmäärä pysyi hallittavana. (Kokko, 2024, s. 29–30.)
Merkitykselliseen työtekijäkokemukseen vaikuttavat niin yksilölliset (autonomia ja itsensä toteuttaminen) kuin yhteisölliset (työyhteisön ilmapiiri ja yhteiset arvot) tekijät. Lisäksi Merit-hankkeessa rinnalle nostettiin hyvän tekeminen (myönteinen vaikutus muihin ja toisten hyväksi toimiminen), uramotivaatio (urapolut ja ammatti-identiteetti) sekä jo edellä mainittu osaaminen (osaamisen hyödyntäminen ja palautteen saaminen). Kuvassa 2 nämä tekijät on koottu Merkityksellisen työn kompassiksi (Björn ym., 2026, s. 9).
Kuva 2 Merkityksellisen työn kompassi (Björn ym., 2026, s. 9)
Johtopäätökset
Nuorten työmarkkinatilanne Suomessa on viime vuosina heikentynyt, ja erityisesti Pirkanmaalla nuorisotyöttömyys on selvästi korkeammalla tasolla kuin kokonaistyöttömyys. Samalla nopeasti kasvanut tapahtuma-ala tarjoaa nuorille matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia ja arvokasta työkokemusta, mutta työn vaihtelevuus, epävarmuus ja epäsäännöllisyys rajoittavat sen merkitystä pysyvänä työllistäjänä. Nuorten työarvojen painottuessa merkityksellisyyteen, oppimiseen ja hyvinvointiin korostuu tarve kehittää työmahdollisuuksia, jotka tukevat sekä työllistymistä että kestävää työuraa.
Lähteet
Björn, L., Boedeker, M., Kilpimaa, P., Kylänen, M., Lausto, R-M, Lehtola, I., Nikula, M., Ruokoski, E. & Tanner, K. (2026). Vetoa ja pitoa: Opas merkitykselliseen työntekijäkokemukseen. Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus ja tapahtuma-alalla (MERIT) -hanke. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja osa 96. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-529-2
Boedeker, M., Kylänen, M. & Tanner, K. (10.4.2026). Yhteisellä keskustelulla näköaloja työhön ja sen tulevaisuuteen. Tamk-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/yhteisella-keskustelulla-nakoaloja-tyohon-ja-sen-tulevaisuuteen/
Deloitte. (2023). Deloitte Global 2023 Gen Z and Millennial Survey Country profile: Finland. https://www.deloitte.com/content/dam/assets-zone2/fi/fi/docs/about/2024/2023GenZMillennialSurvey_CountryReport_Finland.pdf
Deloitte. (2026). 2026 Gen Z and Millennial Survey, Progress on Their Own Term. deloitte.com/content/dam/assets-shared/docs/campaigns/2026/2026-genz-millennial-survey.pdf
Elinvoimakeskus. (2026). Työllisyyskatsaukset, Pirkanmaa, kesäkuu 2026. https://elinvoimakeskus.fi/documents/d/elinvoimakeskus/pirkanmaan-tyollisyyskatsaus-kesakuu-2026-pdf
KEHA-keskus. (2026). Kesäkuu 2026. Työllisyyskatsaus. Haettu 19.8.2026. https://tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=250509172655210&lang=FI&link=14
Kokko, A. (2024). Z-sukupolven arvot työelämässä: systemaattinen kirjallisuuskatsaus [kandidaatintutkielma Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405035283
Tampereen kaupunkiseutu. (3.8.2026). Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskatsaus kesäkuu 2026. Työllisyystiedot 6/2026. https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2026/08/Tyollisyyskatsaus_6_2026.pdf
Tapahtumateollisuus. (16.12.2024). Toimialatutkimus vahvistaa, että tapahtuma-ala jatkoi vahvaa kasvua koronan jälkeen. https://tapahtumateollisuus.fi/toimialatutkimus-vahvistaa-etta-tapahtuma-ala-jatkoi-vahvaa-kasvua-koronan-jalkeen/
Työ- ja elinkeinoministeriö. (27.1.2023). Selvitys: Tapahtuma-alaa ei tunnisteta elinkeinona, mikä on este kasvulle [lehdistötiedote]. https://tem.fi/-/selvitys-tapahtuma-alaa-ei-tunnisteta-elinkeinona-mika-on-este-kasvulle
Y-lehti. (11.11.2025). Tapahtuma-ala jatkoi viime vuonna voimakasta kasvua ja rikkoi liikevaihdossa kolmen miljardin euron raja [tiedote]. https://y-lehti.fi/tapahtuma-ala-jatkoi-viime-vuonna-voimakasta-kasvua-ja-rikkoi-liikevaihdossa-kolmen-miljardin-euron-raja/
Kirjoittajat
Kirsi Tanner
Lehtori, KTM
Liiketalous ja media
TAMK
kirsi.tanner@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/kirsi-tanner
Asiantuntija-alueina mm. asiakkuuksien sekä asiakas- ja työntekijäkokemuksen johtaminen
Mika Boedeker
Lehtori, KTT
Liiketalous ja media
TAMK
mika.boedeker@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-1924-9319
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/mika-boedeker
Asiantuntija-alueina mm. tulevaisuuksien tutkimus, arvonluonti ja tunnekokemukset
Mika Kylänen
Lehtori, HTL
Liiketalous ja media
TAMK
mika.kylanen@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/mika-kylanen
Asiantuntija-alueina mm. matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan kehittäminen, liiketoiminnan ja palveluiden kehittäminen, elämystalous
Kuvituskuva: MERIT-hanke