Johdanto
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden arkea kuormittavat yhä useammin mielenterveyteen, jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet, jotka heijastuvat opintojen etenemiseen, oppimismotivaatioon ja opiskelukykyyn. Vaikka koronapandemian akuutti kuormitus on lieventynyt, edelleen noin 35 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee opiskelu-uupumusta. (YTHS, 2025.) Lisäksi neuropsykiatriset piirteet ovat yleisiä korkeakouluopiskelijoilla, ja ne näkyvät erityisesti keskittymisen, ajanhallinnan ja tehtävien aloittamisen vaikeuksina (THL, 2024).
Keskeytyneet tai pitkittyneet opinnot aiheuttavat haasteita niin opiskelijalle, opiskelijaryhmälle kuin korkeakoululle. Keskeyttämisillä on vaikutuksia oppimisyhteisön dynamiikkaan ja korkeakoulun rahoitukseen, ja ne herättävät kasvavaa huolta koko korkeakoulukentässä. (Suhonen, 2024, 138.) Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää ohjausmenetelmiä, jotka ovat samanaikaisesti vaikuttavia, joustavia ja resursseihin nähden realistisia.
Lyhytterapeuttiset menetelmät mahdollistavat opiskelijoiden tukemisen opintojen arkeen kiinnittyvällä tavalla, ilman terapiasuhdetta tai pitkäkestoisia tukiprosesseja.
Ratkaisukeskeiset ja muut lyhytterapeuttiset menetelmät tarjoavat ammattikorkeakouluille käyttökelpoisen viitekehyksen vastata tähän tarpeeseen. Ne mahdollistavat opiskelijoiden tukemisen opintojen arkeen kiinnittyvällä tavalla, ilman terapiasuhdetta tai pitkäkestoisia tukiprosesseja. Kelan Opiskeluvalmennus-projektin (2016–2020) tulokset osoittavat, että ratkaisukeskeisiä ja kognitiivisanalyyttisia menetelmiä voidaan soveltaa vaikuttavasti myös opiskelu- ja oppimisympäristöissä. (Uusitalo-Arola, Salmi & Kanninen, 2020, 44–45.)
Ratkaisukeskeinen viitekehys ohjaus- ja opetustyössä
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiä voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulun ohjauksessa opiskelijoiden vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteiden selkeyttämisen tukena. Menetelmät sopivat erityisen hyvin tilanteisiin, joissa ohjausaikaa on vähän ja opiskelijoita paljon, sillä ratkaisukeskeiset menetelmät ovat yleensä kestoltaan lyhyitä, konkreettisia ja opiskelijan toimijuutta korostavia. Lyhyt ja tavoitteellinen lähestymistapa auttaa rakentamaan toimivaa yhteistyötä ja tukee sekä opiskelijan etenemistä että oppilaitoksen ohjaustyön sujuvuutta. Keskeistä on, että opettaja tai ohjaaja säilyttää pedagogisen roolinsa ja käyttää menetelmiä oppimista tukevina, ei terapeuttisina, interventioina. (Babb, Mitchell & Van Horn, 2024, 69–70.)
Ratkaisukeskeisten menetelmien käyttäminen opetuksessa voi lisätä opiskelijoiden oppimismotivaatiota, vahvistaa heidän ammatillista itsetuntoaan sekä parantaa opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Menetelmät, kuten myönteinen palaute, asteikkokysymykset ja poikkeusten etsiminen, auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja edistymistään. (Hicks, Moyer, Waltz & Brown, 2024, 34, 38.)
Kognitiivis-analyyttinen karttatyöskentely ratkaisukeskeisyyden tukena
Kognitiivis-analyyttisessa terapiassa (KAT) käytettävä karttatyöskentely (kuva 1) toimii ammattikorkeakoulussa ohjauksen rakenteellisena työkaluna, joka tukee ratkaisukeskeistä työotetta. Karttatyöskentelyn avulla opiskelijan tilannetta voidaan jäsentää visuaalisesti ja ymmärrettävästi, sillä siinä tehdään näkyväksi opiskelijan arjessa ja elämässä toistuvat haasteet, niihin liittyvät ajatukset ja tunteet sekä opiskelijalle tyypilliset selviytymiskeinot. Ratkaisukeskeisessä ohjauksessa karttaa ei käytetä ongelman analysointiin itsessään, vaan välineenä kohti muutosta. Kartalle tuodaan systemaattisesti myös opiskelijan vahvuudet, onnistumiset ja tilanteet, joissa ongelma on ollut lievempi tai poissa. Näin kartta ei lukitse opiskelijaa ongelmapuheeseen, vaan tukee vaihtoehtoisten toimintatapojen tunnistamista ja kokeilemista. (Kanninen & Uusitalo-Arola, 2022, 122–123.)
Kuva 1 Esimerkki karttatyöskentelystä opintojen ohjauksessa (Kanninen & Uusitalo-Arola 2022, 120–121, muokattu).
Tapausesimerkki: Opiskelija A:n opinnot käyntiin pienin askelin
Opiskelija A hakeutui ohjaukseen opintojen alkuvaiheessa toistuvien poissaolojen ja voimakkaan epävarmuuden vuoksi. Ratkaisukeskeinen työote näkyi heti ohjausprosessin alussa: opiskelijaa pyydettiin kuvaamaan, miltä opiskeluarki näyttäisi silloin, kun asiat olisivat riittävän hyvin. Tavoiteltu suunta konkretisoitui säännöllisempänä läsnäolona ja tehtävien palauttamisen käynnistymisenä.
Karttatyöskentelyn avulla tunnistettiin haasteita ylläpitävät toimintamallit, mutta painopiste oli myönteisissä poikkeuksissa eli hetkissä, jolloin opiskelija oli onnistunut lähtemään kampukselle tai saanut tehtäviä tehtyä. Niiden pohjalta määriteltiin pieniä kokeiluja, kuten 15 minuutin käynnistysankkureita ja tehtävien pilkkomista hallittaviin osiin. Asteikkokysymysten avulla opiskelija arvioi omaa etenemistään jokaisella tapaamiskerralla. Työskentely vahvisti opiskelijan kokemusta siitä, että muutos oli mahdollinen ja hänen omissa käsissään. (Kanninen & Uusitalo-Arola, 2022, 62–66.)
Tapausesimerkki: Opiskelija B:n askeleet perfektionismista kohti riittävän hyvää
Opiskelija B:n ohjauksessa ratkaisukeskeinen työote näkyi erityisesti tavoitteenmuodostuksessa ja arviointivastuun siirtämisessä opiskelijalle itselleen. Työskentelyssä etsittiin tilanteita, joissa opiskelija oli onnistunut palauttamaan tehtävän ilman kohtuutonta kuormitusta. Näitä hetkiä tarkasteltiin myönteisinä poikkeuksina, joista pyrittiin tekemään toistettavia käytäntöjä.
Opiskelijan tilannetta voidaan jäsentää, asettaa tavoitteita ja työstää ajallisesti sekä rajatusti ilman terapiasuhdetta.
Opiskelijan kanssa määriteltiin konkreettisesti, mitä ”riittävän hyvä” tarkoittaa kunkin tehtävän kohdalla. Asteikkokysymysten avulla seurattiin perfektionismin lieventymistä ja opiskelijan luottamuksen kasvua tekemiseensä. Lopuksi opiskelija kokosi itselleen toimintakäsikirjan tunnistaakseen uupumisriskinsä ja tukeutuakseen opittuihin ratkaisuihin tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Kognitiivis-analyyttinen ja ratkaisukeskeinen viitekehys tarjoavat yhdessä rakenteen, jossa opiskelijan tilannetta voidaan jäsentää, asettaa tavoitteita ja työstää ajallisesti sekä rajatusti ilman terapiasuhdetta. Ammattikorkeakoulukontekstissa nämä menetelmät toimivat erityisesti ohjauksen mikrointerventioina, jotka tukevat sekä opiskelijan hyvinvointia että opettajan pedagogista ja vuorovaikutuksellista osaamista. Ratkaisukeskeisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien soveltaminen ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opetustyössä tarjoaa vaikuttavan ja kustannustehokkaan tavan tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja opintojen etenemistä. Menetelmät vahvistavat opiskelijoiden toimijuutta, auttavat suuntaamaan huomion mahdollisuuksiin ja tukevat realististen, arkeen kiinnittyvien ratkaisujen rakentamista.
Artikkelissa on käytetty tekoälyä tekstin tiivistämisessä sekä kielenhuollossa.
Lähteet
Babb, K., Mitchell, M. & Van Horn, S. (2024). A solution-focused model: Integrating counseling concepts into higher education academic advising. NACADA Review: Academic Advising Praxis & Perspectives 4(2), 69–77. https://doi.org/10.12930/NACR-22-18
Hicks, J., Moyer, M., Waltz, M. & Brown, D. (2024). Solution focused teaching: An evidence-based integration between teaching, theory, and practice. Journal of Counselor Practice 15(1), 31–59. https://doi.org/10.22229/aws4538339
Kanninen, K. & Uusitalo-Arola, L. (2022). Lyhytterapeuttinen työote. PS-kustannus.
Suhonen, S. (2024). Opiskelijoiden keskeyttämisen tutkimustuloksia TAMKissa. Teoksessa J. Hakala & J. Tiili (toim.), TAMK-konferenssi 2024: TAMK tulevaisuuden tekijänä (s. 138–145). Tampereen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/869035/TAMK-konferenssi-2024.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT): Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky. KOTT 2024: Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky
Uusitalo-Arola, L., Salmi, L. & Kanninen, K. (2020). Lyhytterapiat opiskeluvalmennuksessa: Kognitiivis-analyyttisen ja ratkaisukeskeisen terapian soveltaminen. Kuntoutusta kehittämässä 21/2020. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492797
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. (2025). Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluinnokkuus kasvanut, opiskelijat myös hakevat aktiivisesti apua opiskeluvaikeuksiin. Haettu 15.3.2026. https://www.yths.fi/ajankohtaista/2025/korkeakouluopiskelijoiden-opiskeluinnokkuus-kasvanut-opiskelijat-myos-hakevat-aktiivisesti-apua-opiskeluvaikeuksiin/?cn-reloaded=1
Artikkelissa on käytetty tekoälyä tekstin tiivistämisessä sekä kielenhuollossa.
Kirjoittajat
Eveliina Keskinen
Päätoiminen tuntiopettaja
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
eveliina.keskinen@tuni.fi
ORCID: 0009-0005-8549-4760
Maria Andersen
Lehtori, kampus-opo
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu
maria.andersen@oamk.fi
ORCID: 0009-0002-3988-2779
Kuvituskuva: Adobe Stock