Työelämän laadun tutkimisesta pähkinänkuoressa
Lapin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tieteellisesti pätevän tavan tutkia työelämän laatua. Quality of Working Life (QWL) -kysely perustuu motivaatioteoriaan ja on kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymä menetelmä. Sen kehittämisestä on vastannut Lapin yliopistossa henkilöstötuottavuutta tutkinut apulaisprofessori Marko Kesti, ja toistettavan kolmivaiheisen kyselyn toteuttaa valtakunnallinen Parempaa työelämää -koordinaatiohanke.
Hyvä työelämän laatu suojaa tutkitusti työkyvyttömyydeltä, kun taas heikko työelämän laatu merkitsee huonon tuottavuuden lisäksi noin kaksinkertaista työkyvyttömyysriskiä. Jo pienikin lisäys alhaiseen työelämän laadun indeksiin parantaa työelämässä selviytymistä. Korkea työelämän laatu edellyttää perusasioiden kuntoon laittamista hyvällä henkilöstöjohtamisella. (Kesti, 2015.)
Esihenkilötoiminnassa tulee panostaa henkilöstön innostamiseen ja työn imun aikaansaamiseen. Työelämän laatu on kokonaisuus, joka edellyttää esihenkilöiltä ammattitaitoa ja positiivista johtamisotetta erityisesti muutostilanteissa. Korkea työelämän laatu luo yritykselle henkilöstölähtöisen kilpailuedun ja vahvistaa työnantajakuvaa. (Kesti, 2015.)
Johtamisosaamisen lisäksi tarvitaan toimivat työolosuhteet, -välineet ja työntekijätaidot. Työhyvinvointi koostuu muun muassa terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. Siihen vaikuttavat organisaation arvot, asenteet, työympäristö, työn sisältö ja vaatimukset, esihenkilötyö, työyhteisö sekä laajempi toimintaympäristö.
Johtamisosaamisen rinnalla tarvitaan toimivat työolosuhteet, -välineet ja työntekijätaidot.
QWL-indeksi selittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Sen avulla tarkastellaan työntekijöiden kokemuksia työstä, työympäristöstä ja organisaation toimintatavoista, kuten työn mielekkyydestä, vaikutusmahdollisuuksista, johtamisesta ja työilmapiiristä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa konkreettisia kehittämiskohteita ja seurata toimenpiteiden vaikutuksia ajan myötä.
QWL on 15 väittämän henkilöstökysely, joka tuottaa työelämän laadun indeksin (kuva 1). Aihealueet ovat päämäärät ja luovuus (PL), yhteenkuuluvuus ja identiteetti (YI) sekä fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus (FE). PL lisää onnistuessaan suorituskykyä, tavoitteellisuutta, luovuutta ja työn imua. Se liittyy myös esihenkilön kannustavuuteen ja innovatiivisuuden tukemiseen. YI kuvaa me-henkeä, vaikutusmahdollisuuksia ja osaamista, jotka vahvistavat suorituskykyä. FE puolestaan luo perustan työhyvinvoinnille ja arjen sujuvuudelle, sisältäen muun muassa johtamisen oikeudenmukaisuuden ja pelisäännöt. (Tiera, ei pvm.; Kesti, 2025.)
Kuva 1 Työelämän laatu toiminnan johtamisen mitattavina väittäminä (Tiera, ei pvm., muokattu)
QWL-indeksi nojaa viiteen organisaation menestystekijään: johtamiseen, esihenkilötoimintaan, toimintakulttuuriin, osaamiseen ja prosesseihin (kuva 2). Kaikki kysymykset linkittyvät näihin tekijöihin, jolloin voidaan tunnistaa myös hiljaisia signaaleja ja kohdentaa kehittämistoimia. Työelämän laadun taso vaihtelee erittäin paljon kehitettävästä erinomaiseen, eikä yli 85:n tulos enää lisää tuottavuutta. (Tiera, ei pvm.).

Kuva 2 Älykkään organisaation viisi menestystekijää (Tiera, ei pvm.)
Organisaatioissa kaikki hyvin?
QWL-kysely toteutetaan Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla -hankkeessa kolme kertaa (alku-, väli- ja loppuarviointi). Hankkeen tavoitteena on parantaa ravintola-alan pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä vahvistaa osaamista työn sujuvoittamisessa. Lisäksi kehitetään eettisiä toimintatapoja, inklusiivisuutta, työn muotoilua ja viestintää sekä lisätään henkilöstön osallistumista. Menestysresepti-hanke vastaa alan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteisiin huomioiden toimialan erityispiirteet. Se kehittää tuotanto- ja palveluprosesseja, vahvistaa osaamista ja edistää jatkuvaa oppimista. (Menestysresepti-hanke, 2025.)
Onko hankkeen ravintola-alan yrityksissä sitten kaikki hyvin? Valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna QWL-tulokset jättävät jonkin verran toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena tilanne on hyvä. Ensimmäiseen kyselyyn saatiin yhteistyöyrityksistä 230 vastausta huhti–syyskuussa 2025, vaikka kaikista yrityksistä vastauksia ei saatu.
QWL-indeksi oli 63,61 %, mikä on hieman Suomen keskiarvoa (60) korkeampi. Fyysisen ja emotionaalisen turvallisuuden (FE) keskiarvo oli 80,54 % eli yli suositustason (80 %). Yhteenkuuluvuus ja identiteetti (YI) -osa-alueen keskiarvo oli 78,52 % (suositus yli 75 %) ja päämäärät ja luovuus (PL) -osa-alueen 72,78 % (suositus yli 70 %). Ravintola-alan QWL-indeksi ja kaikki osa-alueet (FE, YI, PL) ylittävät siis suositustason. Tulosten yhteenveto näkyy kuvassa 3.

Kuva 3 Ravintola-alan yritysten QWL-tulosten yhteenveto Menestysresepti-hankkeessa
Kehittämiskohteita kuitenkin löytyy. FE-alueella haasteena on työpaikan ongelmiin puuttumisen hitaus, mikä voi johtaa ristiriitojen pitkittymiseen ja yhteistyöongelmiin (esim. Työterveyslaitos, ei pvm.). Turvallisuuden tunne on keskeinen hyvinvoinnin edellytys.
YI-alueella keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousivat työprosessien toimivuus ja tehokkuus. Vaikka yhteishenki on hyvä, työntekijät kaipaavat enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Toimintatapojen jatkuva kehittäminen on tärkeää muuttuvassa toimintaympäristössä.
PL-alue osoitti, että kannustaminen ja palkitseminen vaativat vahvistamista ja innovatiivisuutta tulisi hyödyntää enemmän. Työn merkityksellisyys ja ilo vaikuttavat suoraan suorituskykyyn.
Viiden menestystekijän tarkastelussa johtamisen keskiarvo oli 77,04 %, esihenkilötoiminnan 78,64 %, toimintakulttuurin 78,61 %, osaamisen 81,22 % ja prosessien 70,90 % (kuva 4). Prosessien kehittäminen korostuu, vaikka osaaminen on vahvaa. QWL-tulosten mukaan osaaminen on ravintola-alan yrityksissä vahvin ja prosessit heikoin menestystekijä. Eri osa-alueiden keskiarvot näkyvät kuvassa 4.

Kuva 4 Viiden avaintekijän nykytila ravintola-alan yrityksissä
Henkilöstön mukaan hankkeen vaikutukset eivät vielä alkuvaiheessa näy merkittävästi, mutta osallistuminen on lisännyt kehittämisen tunnetta ja kokemusta kuulluksi tulemisesta. Kehittämistoimien jalkauttamista arkeen pidetään tärkeänä.
Työhyvinvointi, tuottavuus ja työn sujuvuus eivät ole mikään salainen menestysresepti
QWL-kyselyn avulla saatiin kokonaiskuva siitä, miten Menestysresepti-hankkeessa työn sujuvoittamista, tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan edistää systemaattisesti. Se on tehnyt näkyväksi organisaatioiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä mahdollistanut työelämän laadun tarkastelun hankkeen ja organisaatioiden tasolla kolmen pääteeman kautta.
Päämäärät ja luovuus (PL) -indikaattori liittyy tavoitteellisuuteen ja luovuuden hyödyntämiseen. Näiden toteutuessa työn imu ja suorituskyky vahvistuvat. Tulokset suuntaavat huomiota esihenkilöiden kannustavaan johtamisotteeseen ja innovatiivisuuden vahvistamiseen arjessa.
Yhteenkuuluvuus ja identiteetti (YI) kuvaa yhteishenkeä ja osaamisen hyödyntämistä. Näiden toteutuessa suorituskyky paranee, mutta puutteet voivat heikentää työhyvinvointia. Tulokset ohjaavat kehittämään erityisesti toimintatapoja, prosesseja ja yhteistyön sujuvuutta.
Fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus (FE) ei yksin lisää työhyvinvointia, mutta puutteet heikentävät sitä ja suorituskykyä. Pelkkä työpahoinvoinnin ehkäisy ei riitä, vaan keskeistä on nopea ja tehokas ongelmiin puuttuminen.
Kehittämiskohteina hankkeessa painottuvat toimintatapojen ja prosessien toimivuus sekä johtamisen eri ulottuvuudet. Keskeisiä teemoja ovat esihenkilöiden kannustava johtaminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, ongelmiin puuttuminen, palautteen antaminen ja oikeudenmukainen johtaminen.
Pk-yritykset tarvitsevat aikaa, osaamista, innovatiivisuutta ja resursseja arjen kehittämiseen.
QWL-kysely on osoittautunut hyödylliseksi. Se on täydentänyt hankkeessa tehtyjä havaintoja ja auttanut tunnistamaan organisaatioille merkityksellisiä kehittämiskohteita. Seuraavassa vaiheessa siirrytään konkreettisiin kehittämiskokeiluihin ja muutosagenttivalmennukseen, joiden tavoitteena on juurruttaa uudet toimintatavat osaksi organisaatioiden arkea. Tulevien QWL-kyselyjen avulla voidaan arvioida entistä tarkemmin hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksia tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen.
Jatkossa pk-yritykset tarvitsevat aikaa, osaamista, innovatiivisuutta ja resursseja arjen kehittämiseen. Tarvitaan sekä pieniä, käytännönläheisiä kokeiluja että laajempia kulttuurisia muutoksia työorientaatioon ja johtamiseen (Kesti, 2025). Keskeistä on jatkuva sitoutuminen hankkeen toimenpiteisiin ja usko kehittämistyön vaikuttavuuteen. Tietoa on, ja nyt tarvitaan tekoja.
Artikkeli on osa EU:n osarahoittamaa Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla-hanketta. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin kotisivuilla www.sujuvuudestakilpailuetua.fi
Lähteet
Kesti, M. (2015). Uuden sukupolven henkilöstökysely. Haettu 29.5.2026. https://markokesti.wordpress.com/wp-content/uploads/2015/03/uusi_qwl_kysely_ja_analyysi_r3.pdf
Kesti, M. (25.11.2025). New Study Reveals the Top Barriers to Team Performance in Finnish Workplaces —Breakthrough Case Demonstrates How to Overcome Them. https://markokesti.wordpress.com/2025/11/25/new-study-reveals-the-top-barriers-to-team-performance-in-finnish-workplaces-breakthrough-case-demonstrates-how-to-overcome-them/
Menestysresepti-hanke. (2025). Menestysresepti ravintola-alalle. Haettu 29.5.2026. https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/
Tiera. (Ei pvm.). Uuden ajan henkilöstökysely QWL. Haettu 29.5.2026. https://ura.tiera.fi/pages/taustaa-uuden-ajan-henkilostokysely-qwl-kysely
Työterveyslaitos. (Ei pvm.). Miten käsittelen haastavia tilanteita työpaikalla? Työterveyslaitos. Haettu 29.5.2026 https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/hyvan-mielen-tyopaikka/4-miten-kasittelen-haastavia-tilanteita-tyopaikalla
Kirjoittajat
Outi Wallin
Erityisasiantuntija
Liiketalous ja media
TAMK
outi.wallin@tuni.fi
Mika Kylänen
Lehtori
Liiketalous ja media
TAMK
mika.kylanen@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/mika-kylanen
Terttu Roivas
Projektisiantuntija
Liiketalous ja media
TAMK
terttu.roivas@tuni.fi
Arja Luiro
Lehtori
Liiketalous ja media
TAMK
arja.luiro@tuni.fi
Kuvituskuva: Mika Kylänen