Restonomit ja yhteistyökumppanit
TAMKin restonomikoulutuksessa ensimmäinen opiskeluvuosi opiskellaan yhdessä. Toisesta vuodesta eteenpäin opiskelijat valitsevat opintosuunnan: Eating Design tai Services & Wellbeing. Oppiminen tapahtuu tiimeissä yhdessä opettajien ja yrityskumppaneiden kanssa. Oppimisympäristöinä toimivat Resto Lab, alan yritykset, sidosryhmät sekä erilaiset projektit. Resto Lab tarjoaa restonomiopiskelijoille käytännönläheisen palveluliiketoiminnan living lab -oppimisympäristön, jossa kehitetään asiakaskokemusta, palvelumuotoilua ja innovaatioita käytännön tekemisen kautta. (Tuni, ei pvm. a).
Koulutuksen aikana opiskelijat oppivat tuottamaan ja johtamaan taloudellisesti kannattavia ja asiakaslähtöisiä elämyksellisiä palveluita. Toiminnan viitekehyksenä ovat alan teoriat, käsitteet ja menetelmät sekä kyky arvioida niitä kriittisesti. Restonomin tehtävänä on johtaa ja kehittää alan työyhteisöjä vastuullisesti, tulevaisuusnäkökulmaa unohtamatta. (Tuni, ei pvm. a.)
Chaîne des Rôtisseurs -järjestö on maailman vanhin gastronominen ruoka- ja viinijärjestö, jonka toiminta on Suomessa aktiivista 11 voutikunnan alueella (Chaîne des Rôtisseurs Finlande ry, ei pvm.). Pirkanmaan Keittiömestarit ry edistää ruokakulttuuria, alan ammattitaitoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä Pirkanmaalla. Yhdistyksen keskeisiä teemoja ovat yhdessä tekeminen, korkealaatuisen keittotaidon kehittäminen ja osaamisen jakaminen. (Pirkanmaan Keittiömestarit 2026.)
Finlaysonin Palatsi on pala tamperelaista historiaa. Finlaysonin tehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin pojan, Aleksanderin, rakennuttama graniittilinna valmistui vuonna 1899. Palatsi toimi vuosikymmeniä Finlaysonin johtajien asuntona sekä tehtaan edustus- ja kokoustilana. Nykyisin tiloissa toimii Ravintola Finlaysonin Palatsi. (Finlaysonin Palatsi, ei pvm.)
Asiakkaat haluavat elämyksiä
Valioaimon (2026) trendikatsauksen mukaan kuluttajakäyttäytymisessä on tapahtunut pysyviä muutoksia koronapandemian jälkeen. Kuluttajat arvioivat entistä tarkemmin, mitä vastinetta he saavat rahoilleen, ja odottavat vaihtoehtoja, jotka tuntuvat omilta. Digitaalisuus näkyy arjessa helppoutena ja nopeutena, esimerkiksi tilaussysteemien kautta (Valioaimo 2026).
Kilpailu ravintola-alalla on kovaa, ja siksi ravintoloiden on tärkeää profiloitua selkeästi erottuvalla ja houkuttelevalla konseptilla. Asiakkaat etsivät aitoutta ja elämyksiä: ravintola ei ole enää pelkkä ruokailupaikka, vaan kokonaisvaltainen kokemus. Raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa, ja henkilöstön esiin tuominen vahvistaa luottamusta ja asiakaskokemusta. Asiakaspalvelu onkin paljon enemmän kuin ruoan ja juoman tarjoilua. (Paavilainen 2026.)
Kespron (2026) mukaan elämme aikaa, jossa muutos on nopeaa ja monikerroksista. Ravintoloiden tehtävänä on sovittaa yhteen asiakkaiden toiveita: merkityksellisyyttä ja helppoutta, yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa sekä elämyksiä ja vastuullisuutta (Kespro 2026). Ruoka on osa identiteettiä, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä, ja kuluttajat rakentavat arvojaan arjen valintojen kautta sillä, mitä syövät ja missä asioivat. Brändien laajentuminen uusiin konteksteihin lisää kohtaamisia asiakkaiden kanssa ja vahvistaa niiden merkitystä. (Kespro 2026; Valioaimo 2026.)
Veinolan (2020) mukaan elämys on mieleenpainuva, ainutlaatuinen ja henkilökohtainen asiakaskokemus. Huippuelämyksiä syntyy, kun asiakkaan kokemuspiiriin tuodaan uusia elementtejä. Ravintolat ovat siirtyneet pelkästä ruokailusta moniaistisen elämystalouden kentälle, jossa tarinat vahvistavat yrityksen imagoa ja viestinnän uskottavuutta. Tarinallistaminen ei ole pelkästään markkinointia, vaan keskeinen osa palvelupolkua. (Veinola 2020.)
Historiallinen tarina heräsi eloon Finlaysonin Palatsilla
Yksi esimerkki työelämäyhteistyöstä on Chaîne des Rôtisseurs -kilpipäivän juhlatilaisuus Palatsin loistossa, joka toteutettiin Finlaysonin Palatsilla yhteistyössä Pirkanmaan Keittiömestarien, ravintolan henkilökunnan ja TAMKin toisen vuoden Eating Design -opintosuunnan restonomiopiskelijoiden kanssa.
Tilaisuuden erityispiirteenä oli vahva tarinallisuus, jossa historia ja gastronomia yhdistyivät elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Keittiömestarit vastasivat illallismenun suunnittelusta ja toteutuksesta (kuva 1), kun taas restonomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat asiakaspalvelun sekä tapahtuman tarinallisen osuuden eläytyen Nottbeckien rooliin (kuva 2). Tapahtuma rakentui Nottbeckien aikakauden tarinalliseksi kokonaisuudeksi, jossa palvelutilanteet, kohtaamiset ja sisällöt tukivat yhteistä teemaa.
LISÄÄ KUVA 1
Kuva 1 Menun alkuruoka järvikalagalantiini (Kuva: Emmiina Lehtonen)
Opiskelijat laativat tilaisuuteen yksityiskohtaisen tapahtumalogistiikan käsikirjan, joka mahdollisti sujuvan toteutuksen ja jatkossa tarjoaa mallin vastaaville tapahtumille. Projekti osoittaa, kuinka opiskelijat voivat olla aktiivisina toimijoina vaativissa ja korkeatasoisissa tapahtumakokonaisuuksissa.
LISÄÄ KUVA
Kuva 2 Kilpipäivän tarinan juontajat ”Nottbeckit” Pekka Wulli ja Eli Juuso (Kuva: Emmiina Lehtonen).
Tekstivastine: Kilpipäivän tarinan juontajat Pekka Wulli ja Eli Juuso ovat Nottbeckin pariskunnan rooleissa. Juontajat ovat pukeutuneet vanhahtavan juhlallisesti.
Moniaistinen ruokailukokemus living lab -ympäristössä
Toinen esimerkki tuo esiin monialaisen yhteistyön mahdollisuudet TAMKin living lab -ympäristöissä. Kolmannen vuoden Eating Design -opintosuunnan Food is Art and Experience -opintojaksolla toteutettu pilottikokeilu yhdisti restonomien oppimisympäristö Resto Labin ja WellTech Labin osaamisen moniaistisen ruokailukokemuksen suunnittelussa. WellTech Lab on monialainen terveys- ja hyvinvointiteknologian oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa tutkitaan, testataan ja kehitetään sosiaali- ja terveysalan etä-, virtuaali- ja digitaalisia ratkaisuja ja palveluja (Tuni, ei pvm. b). Opastusta WellTech Labin käytäntöihin saatiin sosiaali- ja terveysalan lehtori Marjo Tienarilta ja teollisuusteknologian lehtori Pasi Pekkaselta.
Pilotin tavoitteena oli tuottaa Kaikilla aisteilla -tapahtuma, jonka koeasiakkaiksi kutsuttiin TAMKin rehtori ja osaamispäälliköitä. Suunnittelussa korostuivat moniaistisuus, tarinallisuus, visuaalisuus, ohjelmallisuus ja yllätyksellisyys. Opiskelijat yhdistivät gastronomian, taiteen ja palvelumuotoilun elementtejä kokonaisvaltaiseksi elämykseksi.
Tilaisuuden tarinallinen rakenne johdatti osallistujat vuodenajoista koostuvalle matkalle kesästä opiskelijoiden kehittämään viidenteen vuodenaikaan, muistokauteen. Jokaisessa vuodenaikasiirtymässä hyödynnettiin eri aisteja aktivoivia elementtejä, kuten tuoksuja, makuja, visuaalisuutta, kädentaitoja, ääntä ja tilallisia ratkaisuja (kuvat 3, 4 ja 5).
LISÄÄ KUVA
Kuva 3 Taikataikina taipui lumiukoiksi talven keskellä (Kuva: Kerttu Aaltonen)
Tekstivastine: Kaikeilla aisteilla -tapahtumaan osallistuneet istuvat pöydän ympärillä ja muovailevat taikinasta lumiukkoja.
LISÄÄ KUVAT 4 ja 5
Kuvat 4 ja 5. Muistokauden aktiviteettina taiteiltiin omia muistoja (Kuvat: Kerttu Aaltonen)
Tekstivastine: Kuvassa 4 Kaikeilla aisteilla -tapahtumaan osallistuneet piirtävät pöydän ympärillä kukin omia muistojaan. Kuvassa 5 osallistujat katsovat videotykin kautta heijastettuja, muistoista syntyneitä taideteoksia.
WellTech Lab toi toteutukseen teknologisen ja käyttäjälähtöisen hyvinvointinäkökulman, kun taas Resto Lab mahdollisti palvelukokemuksen käytännön toteutuksen. Yhteistyö havainnollisti, miten teknologia, hyvinvointi ja palveluliiketoiminta voivat yhdistyä uudenlaisiksi oppimis- ja asiakaskokemuksiksi.
Elämyksellinen oppiminen tekemällä
Molemmat esimerkit osoittavat, että restonomikoulutuksessa oppiminen on vahvasti elämyksellistä ja tapahtuu tekemisen kautta. Opiskelijat eivät ainoastaan harjoittele yksittäisiä taitoja, vaan kehittävät kokonaisvaltaista osaamista, jossa yhdistyvät suunnittelu, toteutus, asiakaskokemus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Prosessi tarjoaa onnistumisen kokemuksia, oivalluksia ja yhdessä tekemisen hetkiä, jotka tekevät oppimisesta merkityksellistä.
Työelämäyhteistyö ja living lab -ympäristöt mahdollistavat kokeilevan ja kehittävän oppimisen sekä korkealaatuisten palveluprosessien tuottamisen. Ne tukevat kestävän ja kannattavan liiketoiminnan kehittämistä ja tuottavat lisäarvoa yhteistyökumppaneille uusien näkökulmien ja ratkaisujen kautta. Samalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta kokonaisuuksien hallinnasta, tekemään päätöksiä aidossa toimintaympäristössä sekä reflektoimaan omaa osaamistaan osana ammatillista kasvua.
Opiskelijapalautteiden perusteella projektit eivät ole elämyksellisiä ainoastaan asiakkaille, vaan myös opiskelijoille itselleen. Oppiminen rakentuu vaiheittain, ideoinnista ja suunnittelusta toteutukseen ja huipentaviin hetkiin. Vaikka prosessin aikana kohdataan myös haasteita ja rutiininomaisia tehtäviä, kokonaisuus koetaan merkitykselliseksi. Eräs opiskelija kuvasi kokemustaan: “Kurssin loppuhuipennus, gaalaillallinen, oli erittäin hienoa toteuttaa”, ja toisessa projektissa opiskelija totesi projektin olleen “mielenkiintoinen ja erilainen”. Elämyksellisyys syntyykin paitsi lopputuloksesta, myös yhteisestä tekemisestä, onnistumisista ja oppimisesta matkan varrella.
Ensi syksynä Eating Design -opintosuunnan työelämäyhteistyöprojekteja jatketaan ja syvennetään entisestään. Resto Labin ja WellTech Labin yhteistyö jatkuu, Tampereen Messukeskuksen Tähtiareenalla järjestetään Mestareiden illallinen, Winebistro 1910:ssa järjestetään pop up ja Resto Labissa toteutetaan yhteistyökumppaneiden tilaisuuksia sekä suunnitellaan uusia konsepteja. Tulevissa projekteissa korostuu entistä vahvemmin opiskelijoiden kokemus siitä, että he ovat osa merkityksellisten ja elämyksellisten palveluiden rakentamista alusta loppuun. Restonomikoulutuksen vahvuus onkin kyvyssä yhdistää luovuus, käytännön tekeminen ja asiakasymmärrys ja tarjota samalla opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka tuntuvat, näkyvät ja jäävät mieleen myös tekijöilleen.
Lähteet
Chaîne des Rôtisseurs Finlande ry. (Ei pvm.). Järjestö. Haettu 21.5.2026. https://www.rotisseurs.fi/jarjesto/
Finlaysonin Palatsi. (Ei pvm.). Finlaysonin Palatsin historiaa. Haettu 21.5.2026. https://finlaysoninpalatsi.com/historia/
Kespro. (2026). Ravintolailmiöt 2026. Haettu 19.5.2026. https://www.kesko.fi/48e68d/contentassets/131be424f12f401e9695db69fc86d1ad/kespro-ravintolailmiot-2026.pdf
Paavilainen, K. (14.1.2026). Soft clubbing, kahvireivit ja henkilöbrändäys – näin ravintolat erottuvat vuonna 2026. Aromi. https://avecmedia.fi/bisnes/soft-clubbing-kahvireivit-ja-henkilobrandays-nain-ravintolat-erottuvat-vuonna-2026/
Pirkanmaan Keittiömestarit ry. (2026). Mestarit astuivat menneisyyteen – Kilpipäivän illallinen 25.4.2026. Haettu 19.5.2026. https://pirkanmaankeittiomestarit.fi/index.html
Tuni. (Ei pvm. a). Palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma, päivätoteutus. Haettu 22.5.2026. https://www.tuni.fi/fi/tamk/amk-tutkinnot/palveluliiketoiminnan-tutkinto-ohjelma-paivatoteutus
Tuni. (Ei pvm. b). WellTech Lab – ihmislähtöisiä teknologiaratkaisuja sotealalle. Haettu 23.5.2026. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/welltech-lab
Valioaimo. (2026). Kuluttajien ruokatrendit ja ravintolamaailman ilmiöt 2026. Haettu 19.5.2026. https://cdn-wp.valio.fi/valio-wp-network/sites/2/2026/03/Valio-Aimo_Kuluttajien-ruokatrendit-ja-ravintolamaailman-ilmiot-2026.pdf
Veinola, S. (2020). ”Metsästä lautaselle on vain yksi askel” – elämyksen tuottaminen fine dining -ravintolassa. Pro gradu. Elintarvike-ekonomia. Helsingin yliopisto.
Kirjoittaja
Arja Luiro
Lehtori
Liiketalous ja media
TAMK
arja.luiro@tuni.fi
Kuvituskuva: artikkelin aineistossa
Nostolauseet
”Elämyksellisten palveluiden oppiminen tapahtuu parhaimmillaan aidoissa työelämätilanteissa, joissa teoria ja käytäntö kohtaavat.”
”Monialainen yhteistyö mahdollistaa uudenlaisten, moniaististen asiakaskokemusten rakentamisen sekä opiskelijoiden osaamisen syventymisen.”
Avainsanat
restonomikoulutus, työelämäyhteistyö, elämys, moniaistisuus, tarinallistaminen, living lab, ruokailukokemuksen muotoilu, asiakaskokemus
Kuvituskuva – löytyy artikkelista