Nuorten osallisuus ja tulevaisuususko suomalaisen demokratian haasteena
Suomessa demokratiakasvatuksen ajankohtaisuus on vahvistunut 2020-luvulla tilanteessa, jossa nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu vaikuttaa ovat säilyneet verrattain korkeina, mutta samalla luottamus omaan ja maailman tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi. Nuorisobarometrin pitkittäisaineistot osoittavat, että optimistisesti tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten osuus on laskenut historiallisen matalalle tasolle, vaikka kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan on samaan aikaan lisääntynyt (Happonen & Kiilakoski 2024; Laine & Happonen, 2025). Tämä jännite paljastaa osallisuuden paradoksin, jossa kuitenkin nuoret kokevat yhteiskunnalliset kysymykset omikseen, mutta eivät aina luota omiin todellisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Sitran ennakointikatsauksen (Kiiski-Kataja ym., 2025) ja tulevaisuusbarometrin tulokset (Rekola ym., 2025) täydentävät kuvaa osoittamalla, että nuorten tulevaisuususkon horjuminen ei ole vain yksilöllinen hyvinvointikysymys, vaan laajasti yhteiskunnan kehitykseen, luottamukseen ja demokratian kestävyyteen kytkeytyvä ilmiö. Sitra korostaa, että tulevaisuususko vahvistuu erityisesti silloin, kun nuorilla on mahdollisuus toimia aktiivisina toimijoina, vaikuttaa arjessaan ja nähdä tekemisensä konkreettiset seuraukset yhteisöissä ja päätöksenteossa (Rekola ym., 2025).
Nuorista yhteisötutkijoiksi
Demokratiakasvatukselta vaaditaan yhä enemmän kokemuksellisia, osallistavia ja toimijuutta vahvistavia lähestymistapoja, jotka vastaavat nuorten tarpeeseen tulla kuulluiksi ja vaikuttaa yhteisölähtöisten menetelmien avulla. CLRA-menetelmä pohjautuu osallistavan toimintatutkimuksen (Participatory Action Research, PAR) perinteeseen, jossa tutkimusta tehdään yhdessä yhteisön kanssa. Toisin kuin perinteisessä PAR-lähestymistavassa, CLRA on täysin yhteisön johtama: vertaiset määrittelevät tutkimuskysymykset, analysoi kokemuksiaan ja etsii ratkaisuja, kun taas tutkijat toimivat vertaisten fasilitaattoreina ja mahdollistajina (Woensdregt ym., 2023). Tavoitteena on demokratisoida tiedon tuotantoa, purkaa perinteisiä valtasuhteita ja edistää epistemologista oikeudenmukaisuutta tekemällä näkyväksi yhteisöjen oma tieto ja ääni (Woensdregt ym., 2023).
Menetelmällä pyritään vahvistamaan nuorten ja aliedustettujen ryhmien aitoja osallistumismahdollisuuksia demokraattisissa prosesseissa ja päätöksenteossa.
Menetelmällä pyritään vahvistamaan erityisesti nuorten ja aliedustettujen ryhmien aitoja osallistumismahdollisuuksia demokraattisissa prosesseissa ja päätöksenteossa niin paikallisella kuin yhteiskunnallisella tasolla (Woensdregt ym., 2023; Zuurmond ym., 2024). CLRA tukee nuorten toimijuutta ja kansalaisvalmiuksia luomalla demokraattisia tiloja, joissa nuoret toimivat aktiivisina toimijoina ja yhteistutkijoina omissa yhteisöissään ja oppilaitoksissaan (Veugelers, 2024; Allaste ym., 2022; Ribeiro & Menezes, 2022). Menetelmää on sovellettu niin globaalin etelän kehitysyhteistyöhankkeissa kuin eurooppalaisissa demokratiahankkeissa, kuten parhaillaan käynnissä olevassa YOUROPE-hankkeessa (YOUROPE, n.d.) ja syksyllä 2026 käynnistyvässä DEMOCREATE-hankkeessa (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2026).
CLRA-menetelmän syklinen prosessi
CLRA-menetelmä hyödyntää usein Appreciative Inquiry ‑viitekehystä (AI), jossa toiminta etenee viiden iteratiivisen syklin kautta (Cooperrider & Whitney, 2005). YOUROPE-hankkeessa nämä vaiheet ovat määrittely, löytäminen, unelmointi, suunnittelu sekä toteutus ja jatkuvuus (Kuva 1).
- Määrittelyvaihe (Define): Yhteisö ja nuoret tutkijat rajaavat ja tarkentavat ongelman tai aiheen, johon haluavat vaikuttaa, esimerkiksi paikalliset eriarvoisuuden kokemukset tai ympäristöhaasteet omassa yhteisössään.
- Löytämisvaihe (Discover): Seuraavaksi tunnistetaan yhteisön voimavarat, vahvuudet ja mahdollisuudet liittyen valittuun teemaan. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi autoetnografisia kertomuksia, tarinankeruuta, tutkimuskävelyjä sekä muita luovia ja osallistavia menetelmiä, joiden avulla paikallinen tieto tuodaan esiin (kts. Allaste et al., 2022; Woensdregt et al., 2023).
- Unelmointivaihe (Dream): Yhteisön jäsenet ja nuoret tutkijat visioivat toivottuja tulevaisuuden ratkaisuja ja muutoksia ongelmaan. Luovuus ja kollektiivinen ideointi ovat keskiössä, ja esimerkiksi skenaarioiden rakentaminen, tarinat ja taidetyöpajat auttavat nuoria kuvittelemaan paremman tulevaisuuden demokraattisesti (kts. Woensdregt et al., 2023).
- Suunnitteluvaihe (Design): Vision pohjalta suunnitellaan konkreettisia toimenpiteitä ja prototyyppejä. Nuoret ja yhteisö laativat yhdessä toimintasuunnitelmia tai kehittävät ratkaisuja valittuun haasteeseen. Tavoitteena on luoda inklusiivisiä demokraattisia käytäntöjä, esimerkiksi uusia osallistumismalleja, kansalaistoimintaa tai vaikutuskanavia, joita nuoret itse toteuttavat (kts. Ribeiro & Menezes, 2022; Zuurmond et al., 2024).
- Toteutus- ja jatkuvuusvaihe (Delivery): Lopuksi suunnitellut toimet pannaan täytäntöön ja pyritään juurruttamaan osaksi yhteisön ja instituution arkea. Tämä vaihe korostaa kestävyyttä: nuoria tuetaan viemään aikaansaannoksiaan eteenpäin myös hankkeen päätyttyä ja luomaan pysyviä muutoksia paikalliseen toimintakulttuuriin tai vaikkapa oppilaitoksen käytänteisiin (Woensdregt et al., 2023).
Kuva 1 CLRA-menetelmän prosessi, jossa nuoret tutkijat toimivat fasilitaattoreina
CLRA:n syklinen eteneminen tukee yhteisön jatkuvaa oppimista tekemisen ja reflektion kautta, kun ymmärrystä syvennetään ja toimintaa tarkennetaan vaiheittain (Woensdregt et al., 2023). Tutkimuskysymykset ja toimenpiteet muotoutuvat iteratiivisesti yhteisön sisäisessä dialogissa, ja prosessin pituus ja toteutustapa ovat joustavasti sovellettavissa. Tuloksina syntyy usein yhteisölähtöisiä tuotoksia, kuten tarinoita, taidetta, toimintasuunnitelmia tai päätöksentekoa tukevia tiekarttoja perinteisten julkaisujen sijaan (Woensdregt ym., 2023; Ribeiro & Menezes, 2022). Menetelmä vahvistaa yhteisön omistajuutta, mikä on keskeistä nuorten sitoutumiselle ja kestävien vaikutusten syntymiselle (Woensdregt et al., 2023; Ribeiro & Menezes, 2022).
CLRA nuorten osallisuuden ja demokratiakasvatuksen välineenä
YOUROPE-hankkeessa CLRA toimii keskeisenä nuorten osallistamista tukevana menetelmänä. Sen tavoitteena on luoda osallistavia demokraattisia tiloja seitsemässä Euroopan maassa ja valmentaa nuoria toimimaan yhteisötutkijoina omissa kouluissaan ja yhteisöissään; TAMKissa toiminta on käynnistynyt viiden vertaisryhmän muodossa. CLRA-syklien aikana nuoret määrittelevät heille merkityksellisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toteuttavat niihin liittyviä tutkimus- ja vaikuttamishankkeita yhdessä paikallisyhteisöjen ja päätöksentekijöiden kanssa, mikä voi johtaa esimerkiksi dialogitapahtumiin, yhteissuunnitteluun ja vaikuttamiskohtaamisiin (Woensdregt et al., 2023).
Menetelmä integroidaan osaksi ammatillisten oppilaitoksien ja korkeakoulujen opetusta, jotta yhteisölähtöisestä tutkimuksesta tulee pysyvä osa oppimista ja demokratiakasvatusta myös hankkeen jälkeen, muuttaen oppilaitoksien toimintaa keskustelevimmiksi demokraattisiksi yhteisöiksi (Ribeiro & Menezes, 2022; Zuurmond et al., 2024). Kokemukset osoittavat, että CLRA vahvistaa nuorten kriittistä tietoisuutta, luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä keskeisiä tutkimus- ja viestintätaitoja, lisäten heidän halukkuuttaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon (Woensdregt et al., 2023; Ribeiro & Menezes, 2022).
Haasteet ja huomioita
Vaikka CLRA-menetelmästä on raportoitu myönteisiä tuloksia, kirjallisuus nostaa esiin myös haasteita. Menetelmä vaatii aikaa ja resursseja. Pitkät prosessit edellyttävät vahvaa sitoutumista osallistujilta sekä joustavuutta oppilaitoksilta ja organisaatioilta, jotta toimintaa voidaan toteuttaa opintojen rinnalla (Woensdregt et al., 2023; Veugelers, 2024). Lisäksi nuorten osallistumista voivat rajoittaa taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset esteet, kuten YOUth lead the future! -hankkeen analyysi osoittaa (YOUth lead the future!, 2026).
Hankkeissa on tärkeää varmistaa, ettei osallistuminen jää näennäiseksi, vaan nuorilla on aito mahdollisuus vaikuttaa tässä ja nyt.
Keskeinen kehittämiskysymys liittyy vallan ja vastuun jakautumiseen: vaikka CLRA:n ihanteena on yhteisön johtama prosessi, käytännössä hierarkiat voivat edelleen rajoittaa nuorten todellista päätösvaltaa (Woensdregt ym., 2023). Siksi hankkeissa on tärkeää varmistaa, ettei osallistuminen jää näennäiseksi, vaan nuorilla on aito mahdollisuus vaikuttaa tässä ja nyt (Alscher et al., 2022; Veugelers, 2024; Abs, 2021). Lisäksi CLRA-prosessi edellyttää fasilitaattoreilta kykyä säädellä omaa rooliaan ryhmässä ja erottaa tavoitteellisen ryhmätoiminnan ohjaajan ja fasilitoinnin eron.
Kokonaisuutena CLRA tarjoaa kuitenkin lupaavan ja innovatiivisen tavan yhdistää tutkimus, oppiminen ja kansalaistoiminta sekä syventää nuorten demokraattisia taitoja ja osallisuutta tuomalla demokratian käytännön toiminnaksi (Ribeiro & Menezes, 2022; Woensdregt et al., 2023; Allaste et al., 2022; Zuurmond et al., 2024).
Lopuksi
Viime vuosikymmenen tutkimus- ja hankeaineisto osoittaa, että yhteisölähtöisen tutkimuksen ja toiminnan CLRA-menetelmällä on merkittävä potentiaali nuorten demokratiakasvatuksessa ja osallisuuden vahvistamisessa, sillä se nostaa nuoret aktiivisiksi tiedon tuottajiksi ja muutoksen tekijöiksi omissa yhteisöissään sekä tukee kansalaisaktiivisuutta, kriittistä ajattelua ja demokratian ymmärrystä konkreettisen toiminnan ja reflektiivisen oppimisen kautta (Ribeiro & Menezes, 2022; Woensdregt et al., 2023).
Menetelmän täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja, institutionaalista tukea ja ymmärrystä pitkäkestoisten osallistavien prosessien arvosta, nuorten johtavan roolin varmistamista sekä joustavuutta yhteisöjen sekä nuorten tarpeiden ja aikataulujen suhteen (Alscher et al., 2022; Veugelers, 2024; Woensdregt et al., 2023). CLRA on linjassa Euroopan nuorisostrategian (2019–2027) ja sitä tukevien politiikkalinjausten kanssa ja tarjoaa lupaavan menetelmän siirtää demokratiakasvatuksen painopistettä teoriasta käytäntöön ja tukea nuoria toimimaan muutoksen johtajina omissa yhteisöissään (Euroopan Unioni, 2018).
TAMKin näkökulmasta CLRA tarjoaa konkreettisen väylän integroida yhteisölähtöinen tutkimus osaksi opetusta ja kehittämistoimintaa sekä vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta aidoissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Tämä mahdollistaa samalla oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämisen kohti osallistavampaa, dialogisempaa ja yhteiskehittämiseen perustuvaa pedagogiikkaa.
Lisätietoa hankkeesta: https://yourope-project.eu/
Lähteet
Abs, H. J. (2021). Options for developing European strategies on citizenship education. European Educational Research Journal, 20(3), 329–347.
Allaste, A. A., Beilmann, M. & Pirk, R. (2022). Non-formal and informal learning as citizenship education: The views of young people and youth policymakers. Journal of Applied Youth Studies, 5(1), 19–35.
Alscher, P., Ludewig, U. & McElvany, N. (2022). Civic education, teaching quality & students’ willingness to participate in political & civic life: Political interest & knowledge as mediators. Journal of youth & adolescence, 51(10), 1886–900.
Cooperrider, D.L. & Whitney, D. (2005). Appreciative Inquiry: A Positive Revolution in Change. San-Francisco: Berrett-Koehler.
Euroopan Unioni. (2018). Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:52018DC0269
Happonen, K. & Kiilakoski, T. (2024) Nuoruuden kolme vuosikymmentä: Nuorisobarometri 2024. Valtion nuorisoneuvosto. https://doi.org/10.57049/nts.1639
Kiiski-Kataja, E., Kuukasjärvi, M., Lähdemäki-Pekkinen, J., Mäkelä, R-M. & Tujunen. T. (2025). Ennakointikatsaus: EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa. Sitra. Haettu 28.5.2026. Ennakointikatsaus: EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa – Sitra
Laine, S. & Happonen, K. (2025). Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvosto. https://doi.org/10.57049/nts.1883
Ribeiro, A. B. & Menezes, I. (2022). Youth participation and citizenship education: An analysis of relations in four European countries. JSSE-Journal of Social Science Education, 21(1).
Rekola, S., Tuori, S. & Vahti, J. (2025). Tulevaisuusbarometri 2025: Luottamus tulevaisuuteen koetuksella. Sitra julkaisut.
Tampereen ammattikorkeakoulu. (2026). Democreate- hanke kutsuu tuhannet opiskelijat mukaan rakentamaan demokratiaa. Haettu 18.5.2026 https://www.tuni.fi/fi/tamk/ajankohtaista/democreate-hanke-kutsuu-tuhannet-opiskelijat-mukaan-rakentamaan-demokratiaa
Veugelers, W. (2024). Citizenship education for a diverse Europe. Teoksessa L. Nucci, T. Krettenauer & W.C. Thompson (toim.), Handbook of moral and character education (s. 379–399). Routledge.
Woensdregt, L., Rwigi, K. E. & van Stapele, N. (2023). Reflections on using a Community-Led Research and Action (CLRA) methodology to explore alternatives in international development. Teoksessa M Wessel, T. Kontinen & J. Bawole (toim.), Reimagining Civil Society Collaborations in Development: Starting from the South (s. 41–53). Routledge.
Zuurmond, A., Guérin, L., van der Ploeg, P. & van Riet, D. (2024). Learning to question the status quo. Critical thinking, citizenship education & Bildung in vocational education. Journal of Vocational Education & Training, 76(5), 1185–1204.
YOUth lead the future! (2026). Analysis of youth participation and active citizenship in Greece, Italy, Romania, and Spain. Erasmus+ KA210-YOU-000176965.
YOUROPE. (n.d). Visionary Roadmaps: Crafting an Inclusive and Participatory European Democracy with Youth and Communities – Youth for Europe. Haettu 18.5.2026 https://yourope-project.eu/
Kirjoittajat
Sanna Ruhalahti
Yliopettaja
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
sanna.ruhalahti@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-5554-1600
Nina Smolander
Tutkija
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
nina.smolander@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-3902-0749
Kirsi Purhonen
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
kirsi.purhonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-6965-6345
Eveliina Asikainen
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
eveliina.asikainen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-6560-0053
Kuvituskuva: Adobe Stock