Vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät osaamistarpeet ovat viime vuosina laajentuneet ja monimutkaistuneet merkittävästi. Organisaatioiden toimintaa ohjaavat yhä useammin kestävyyssääntely, strateginen vastuullisuusajattelu sekä tarve ymmärtää taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutussuhteita kokonaisvaltaisesti. Tämä kehitys haastaa myös korkeakouluja tarkastelemaan kriittisesti koulutustensa sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja.
Artikkelissa kuvataan, kuinka YAMK‑tasoisen Sustainability Management ‑koulutuksen opetussuunnitelma uudistettiin Tampereen ammattikorkeakoulussa vastaamaan muuttuvaa työelämä- ja yhteiskuntakontekstia. Uudistusprosessi rakentui osaamisperustaiselle ajattelulle, työelämälähtöisyydelle sekä opettajien yhteiskunnallista toimijuutta korostavalle pedagogiselle näkemykselle.
YAMK‑koulutuksen rooli suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä YAMK‑tutkinnot sijoittuvat korkeakoulutuksen ylemmälle tasolle osana ammattikorkeakoulujen koulutusvastuuta. Ne edellyttävät aiempaa korkeakoulututkintoa sekä relevanttia työkokemusta, ja ne on suunnattu jo työelämässä toimiville asiantuntijoille (Opetus‑ ja kulttuuriministeriö, 2025a, 2025b, 2025c).
Opetus‑ ja kulttuuriministeriön (2025a, 2025b, 2025c) mukaan korkeakoulut vastaavat itse koulutuksen sisällöistä ja laadusta, mutta koulutuksen kehittämistä ohjataan ennakoinnin ja yhteiskunnallisten osaamistarpeiden lähtökohdista. Tämä korostaa korkeakoulujen vastuuta päivittää opetussuunnitelmia vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen (Opetushallitus, 2018) mukaan YAMK‑tutkinto edellyttää laaja‑alaista, analyyttistä ja soveltavaa osaamista sekä kykyä arvioida ja kehittää ammatillisia käytäntöjä muuttuvissa tilanteissa. Tämä tekee YAMK‑koulutuksesta erityisen luontevan kontekstin kestävyyden, vastuullisuuden ja strategisen johtamisen kaltaisille poikkitieteellisille ja dynaamisille osaamisalueille.
Osaamisperustaisuus ja työelämälähtöisyys koulutuksen uudistamisen perustana
Korkeakoulutuksessa on viime vuosina korostunut siirtymä kohti osaamisperustaisia opetussuunnitelmia, joissa huomio kohdistuu tutkinnon tuottamiin osaamisprofiileihin eikä yksittäisiin sisältöihin (Valtioneuvosto, 2025). Erityisesti ylemmässä korkeakoulutuksessa tutkintojen tulisi määritellä selkeästi valmistuvan opiskelijan osaaminen ja työelämärelevanssi (Brauer, 2021). Koulutuksen rooli ei ole neutraali tai passiivinen. Opetus‑ ja kulttuuriministeriön (2025a, 2025b, 2025c) koulutuspoliittiset linjaukset korostavat koulutuksen tehtävää vastata ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin murroksiin sekä edistää jatkuvaa oppimista. Lisäksi opettajan työ on lähtökohtaisesti tulevaisuuteen vaikuttamista: oppijoita varustetaan tiedoilla, taidoilla ja asenteilla, joiden avulla he eivät vain selviä tulevaisuudessa vaan pystyvät myös aktiivisesti vaikuttamaan omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen (Brauer, 2021). Tämä korostuu erityisesti tilanteessa, jossa koulutuksen on vastattava kestävyyshaasteisiin ja yhteiskunnallisiin murroksiin (Asikainen, 2023).
Brauerin (2021) tutkimuksen mukaan osaamisperustainen lähestymistapa edellyttää kompetenssien selkeää artikulointia ja laaja‑alaisten osaamiskokonaisuuksien tunnistamista. Tämä on keskeistä erityisesti tilanteissa, joissa koulutus vastaa monialaisiin ja nopeasti muuttuviin työelämävaatimuksiin.
Suomalaisessa ammattikorkeakoulu‑ ja opettajankoulutuskontekstissa on osoitettu, että osaamisperustainen ja työelämälähtöinen koulutus tukee erityisesti jo työelämässä toimivien opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja että osaamisen kehittymistä edistää koulutuksen tavoitteiden integroituminen opiskelijoiden omiin työtehtäviin ja asiantuntijarooleihin (Vilppola ym., 2020). Näistä ajatuksista lähdimme muotoilemaan Sustainability Management ‑YAMK-ohjelman laajaksi ja generalistiseksi kokonaisuudeksi, joka ei lukitse opiskelijoita yksittäiseen asiantuntijarooliin, vaan tukee osaamisen päivittämistä erilaisiin vastuullisuus‑ ja johtamistehtäviin.
Uudistuksen lähtökohdat ja tarve
Rakennetun ympäristön ja biotalouden yksikössä on toteutettu kahdeksan vuoden ajan YAMK‑koulutusohjelmaa, jonka alkuperäinen profiili painottui riskienhallintaan ja kiertotalouteen. Uudistustyön alkuvaiheessa kävi kuitenkin ilmeiseksi, ettei tämä painotus vastannut riittävän hyvin nykyhetken YAMK‑opiskelijoiden tarvetta laaja‑alaiseen osaamisen päivittämiseen eikä työelämän nopeasti kasvavaa vastuullisuus‑ ja kestävyysosaamisen kysyntää. Havainto nousi esiin sekä aiemmilta YAMK‑opiskelijoilta saadun palautteen että työelämän edustajien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella. Samalla koulutuksen yhteiskunnallinen rooli korostui epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa vastuullisuusosaaminen kytkeytyy yhä vahvemmin strategiseen päätöksentekoon ja johtamiseen. Alustava opetussuunnitelma altistettiin kriittiselle sisäiselle arvioinnille, joka auttoi kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja tutkinnon strategisen relevanssin varmistamisessa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Opettajan yhteiskunnallista ja eettistä toimijuutta edustaa se, ettei koulutuksen sisältöjä ainoastaan päivitetä, vaan niitä muotoillaan vastaamaan tulevaisuuden kestävyys‑ ja vastuullisuushaasteita.
Tutkimus ammatillisesta opettajankoulutuksesta osoittaa, että opettajan ammattirooli laajenee opetuksen toteuttajasta koulutuksen ja työelämän uudistajaksi. Opettajat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan kestävää kehitystä tukevaan toimintaan opetuksen, koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen kautta (Siirilä ym., 2024). Korkeakouluna meillä on vastuu siitä, millaiselle osaamiselle ja ajattelulle tulevaisuuden ammattilaiset rakentavat ratkaisunsa, eikä kyse ei ole pelkästään teknisestä osaamisesta, vaan ennen kaikkea kyvystä ymmärtää syy-seuraussuhteita, arvioida vaihtoehtoja ja tehdä kestäviä valintoja ja päätöksiä (Haapio‑Karjalainen, 2025). Opettajan yhteiskunnallista ja eettistä toimijuutta edustaa siten se, että koulutuksen sisältöjä ei ainoastaan päivitetä, vaan niitä muotoillaan vastaamaan tulevaisuuden kestävyys‑ ja vastuullisuushaasteita.
Voidaankin luonnehtia, että uuden YAMK Sustainability Management -opetussuunnitelman kehittämisen pohjatyönä on ollut neuvotteleva ja monialainen prosessi opetushenkilöstön, koulutusjohdon, opiskelijoiden ja työelämätoimijoiden välillä. Opettajan rooli ei tässä tapauksessa rajoitu vain opetuksen toteuttamiseen, vaan se ulottuu myös koulutuksen rakenteiden, sisältöjen ja osaamisprofiilien yhteiskehittämiseen, minkä mukana olleet opettajat kokivat erittäin mielekkäänä.
Pedagogisen linjakkuuden suunnittelu opetussuunnitelmatasolla
Sustainability Management ‑YAMK‑koulutuksen rakennetta suunniteltaessa päädyttiin suunnittelemaan kokonaisuutta, jossa sisältö, pedagoginen toteutus, kehitettävä osaaminen ja aikataulutus on rakennettu toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksot etenevät käsitteellisestä ja viitekehyslähtöisestä ymmärryksestä kohti strategista, analyyttistä ja soveltavaa osaamista, mikä vastaa YAMK‑tutkinnon vaatimusta syventää jo työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista. Uusi opintosuunnitelma mahdollistaa valmistumisen kahta erilaista YAMK‑tutkintopolkua pitkin: Master of Business Administration (MBA, 90 op) tai Master of Science in Engineering (60 op). Molemmat tutkintopolut rakentuvat kuitenkin samalle pedagogiselle perustalle: työelämälähtöisyydelle, osaamisperustaisuudelle ja EQF-tason 7 vaatimuksille. Ratkaisu tukee YAMK‑koulutuksen heterogeenista opiskelijajoukkoa ja mahdollistaa kestävyyden asiantuntijuuden rakentumisen eri ammatillisista lähtökohdista.
Tietoinen pedagoginen valinta on ollut se, että opintojaksot eroavat pedagogisesti toisistaan. Sen sijaan, että koulutuksessa noudatettaisiin yhtä yhtenäistä oppimismallia, oppimistavat vaihtelevat opintojaksosta toiseen. Opintojaksot pedagogisine lähestymistapoineen on koottu kuvaan 1. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi kuvan 1 on mukaisessa järjestyksessä pois lukien opinnäytetyö, joka voidaan aikatauluttaa jokaisen opiskelijan tarpeen mukaan. Lisäksi kuvan taulukossa näyttäytyy kahden tutkintopolun malli, jossa Master of Science in Engineering (60 op) -opinnot koostuvat molemmille tutkinnoille pakollisista opintojaksoista, jotka täydennetään vapaasti valittavilla opinnoilla. Master of Business Administration (MBA, 90 op) -opinnot taas koostuvat molemmille pakollisten opintojaksojen lisäksi MBA-tutkinnolle pakollisista opintojaksoista ja niitä täydentävistä vapaasti valittavista opinnoista.
Kuva 1 Sustainability Management ‑koulutuksen rakenne
Tämä pedagoginen vaihtelu tukee oppijoiden kykyä kohdata kestävyyshaasteiden moniulotteisuus ja epävarmuus. Pedagogisina ratkaisuina siis korostuvat osaamisperustaisuus, reflektiivisyys ja työelämälähtöinen soveltaminen, kuten case‑työt, oppimispäiväkirjat, työpajat ja laajat harjoitustyöt. Näin koulutus ei ainoastaan välitä tietoa kestävyydestä ja vastuullisuudesta, vaan rakentaa opiskelijoille valmiuksia toimia, johtaa ja tehdä päätöksiä kestävyyshaasteiden keskellä muuttuvissa organisatorisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Opiskelijat liikkuvat koulutuksen aikana analyyttisen ja käsitteellisen opiskelun, reflektiivisen kirjoittamisen, toiminnallisten työpajojen, tapausanalyysien sekä mittaamiseen ja arviointiin perustuvien tehtävien välillä. Tällainen pedagoginen vuorottelu kehittää samanaikaisesti sekä kognitiivista että toiminnallista osaamista ja tukee asiantuntijuuden kehittymistä tilanteissa, joissa valmiita ratkaisuja ei ole.
Laaja pedagoginen vaihtelu valmentaa opiskelijoita kohtaamaan kestävyyshaasteiden monimuotoisuuden ja epävarmuuden.
Pedagogisessa suunnittelussa on lisäksi hyödynnetty mallia, jossa varsinainen kontaktiopetus keskitetään intensiivijaksoille. Näillä jaksoilla opiskelijat ja opettajat työskentelevät tiiviisti yhdessä, mikä mahdollistaa syvällisen käsitteellisen ymmärryksen rakentamisen, monialaisen dialogin sekä yhteisen reflektion kestävyys- ja vastuullisuuskysymyksistä. Intensiiviviikot toimivat pedagogisina solmukohtina, joissa yhdistyvät teoria, käytäntö ja vertaisoppiminen.
Intensiivijaksoilla on myös merkittävä sosiaalinen ja yhteisöllinen funktio. Ne tukevat eri toimialoja ja organisaatioita edustavien opiskelijoiden välistä verkostoitumista sekä kokemuksellista oppimista, joka perustuu opiskelijoiden omiin asiantuntijarooleihin. Tällainen oppimisympäristö tukee kestävyyden systeemistä luonnetta ja auttaa opiskelijoita hahmottamaan ilmiöitä yksittäisiä organisaatiokonteksteja laajemmassa viitekehyksessä.
Intensiivijaksojen ulkopuolella opinnot on suunniteltu joustaviksi ja saavutettaviksi. Opintojaksot toteutuvat vaihtelevasti itseopiskeluna, iltaopetuksena sekä verkko- ja hybridimuotoisina kokonaisuuksina. Tämä mahdollistaa opintojen suorittamisen täysipainoisen työuran ohella ja tukee opiskelijoiden kykyä integroida oppiminen omaan ammatilliseen arkeensa. Pedagoginen ratkaisu heijastelee YAMK‑koulutuksen lähtökohtaa, jossa oppiminen tapahtuu samanaikaisesti työn, kehittymisen ja asiantuntijuuden syventämisen kanssa.
Opinnäytetyö oppimisprosessina ja osaamisen integraattorina
Vaikka opinnäytetyön merkitys YAMK‑tutkinnossa tunnistetaan laajasti, Sustainability Management ‑koulutuksessa opinnäytetyö on nähty erityisesti oppimisprosessia kokoavana elementtinä. Opinnäytetyö ei toimi ainoastaan osaamisen loppunäyttönä, vaan se kokoaa yhteen koulutuksen aikana karttuneet teoreettiset, menetelmälliset ja ammatilliset valmiudet. Tämän vuoksi osana hakuprosessia hakijoiden tuli laatia ehdotus opinnäytetyöstä ja sen tutkimuskysymyksistä. Näin haluttiin varmistua heidän sitoutumisestaan opintoihin ja saada ymmärrystä heidän kestävyyshaasteisiin liittyvistä näkemyksistään.
Opinnäytetyö on lähtökohtaisesti työelämälähtöinen ja osaamisperustainen kehittämisprojekti, joka kytkeytyy ensisijaisesti opiskelijan omaan organisaatioon, jos sellainen on. Vaihtoehtoisesti se voi kohdistua muuhun ajankohtaiseen ja yhteiskunnallisesti merkittävään kestävyyteen liittyvään tutkimus- tai kehittämiskysymykseen. Keskeistä on, että opinnäytetyö integroi teorian, analyyttiset työkalut ja todelliset päätöksenteko- ja kehittämistilanteet. Pedagogisesta näkökulmasta opinnäytetyössä korostuvat sovellettavuus, reflektiivisyys ja ammatillinen relevanssi. Opiskelija ei ainoastaan tuota tietoa, vaan harjoittelee asiantuntijatoimijuutta, jossa eri vaihtoehtoja arvioidaan kriittisesti ja ratkaisuja perustellaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti.
Uudistunut koulutus tukemassa kestävää työelämää
Uusien yhteiskunnallisten ja työelämän haasteiden edessä YAMK-koulutuksen on uudistuttava. TAMKin tasolla kestävyyden merkittävään haasteeseen vastattiin uudistamalla TAMKin Sustainability Management -tutkinnon opetussuunnitelma. Aiemmin riskienhallintaan ja kiertotalouteen painottunut koulutusprofiili muokattiin yleiseksi kestävyyden johtamisen kokonaisuudeksi ja tutkinto rakennettiin osaamisperustaiselle, työelämälähtöiselle pohjalle. Muutos tehtiin, sillä sekä opiskelijapalautteet että työelämän kumppaneiden näkemykset osoittivat, ettei vanha profiili vastannut nykyisiä kestävyyden osaamistarpeita.
Uudistettu tutkinto syventää opiskelijoiden kestävyys- ja vastuullisuusosaamista niin, että he voivat soveltaa oppimaansa suoraan omien organisaatioidensa kehittämiseen. TAMK vahvistaa uudistuksella rooliaan kestävyyden johtamisen koulutuksen edelläkävijänä ja osoittaa, miten opettajat voivat aktiivisina kehittäjinä uudistaa korkeakoulutusta vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin vaatimuksiin. Laajemmin yhteiskunta hyötyy, kun työelämään valmistuu asiantuntijoita, jotka vievät kestävyyden periaatteet organisaatioidensa arkeen.
Lähteet
Asikainen, E. (2023). Opettajat tulevaisuuden tekijöinä. Futures Finland ‑blogi. https://futuresfinland.com/blog/opettajat-tulevaisuuden-tekijoina
Brauer, S. (2021). Towards competence-oriented higher education: A systematic literature review of the different perspectives on successful exit profiles. Education + Training, 63(9), 1376–1390. https://doi.org/10.1108/ET-07-2020-0216
Haapio‑Karjalainen, A. (18.11.2025). Paranoideja optimisteja vastuullisen muotoilun äärellä. TAMK‑blogi. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/tamk-blogi/paranoideja-optimisteja-vastuullisen-muotoilun-aarella/
Opetushallitus. (2018). Report on the referencing of the Finnish National Qualifications Framework to the European Qualifications Framework and the framework for qualifications of the European higher education area. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/report_on_the_referencing_of_the_finnish_national_qualifications_framework.pdf
Opetus‑ ja kulttuuriministeriö. (2025a). Suomen koulutusjärjestelmä. Haettu 27.4.2026. https://okm.fi/koulutusjarjestelma
Opetus‑ ja kulttuuriministeriö. (2025b). Korkeakoulutus. Haettu 27.4.2026. https://okm.fi/korkeakoulutus
Opetus‑ ja kulttuuriministeriö. (2025c). Tutkintojen viitekehys. Haettu 27.4.2026. https://okm.fi/tutkintojen-viitekehys
Siirilä, J., Ruhalahti, S., Laitinen‑Väänänen, S. & Korento, K. (2024). Ammatillinen opettajuus ja opettajankoulutus Suomessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(1). https://doi.org/10.54329/akakk.143372
Valtioneuvosto. (2025). Osaamisen tunnistamisen työryhmä: Loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:4. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-849-9
Vilppola, J., Hämäläinen, R., Vähäsantanen, K. & Salo, P. (2020). Opettajana jo toimivan opettajaopiskelijan osaamisen kehittyminen – osaamisperustainen ja työelämälähtöinen ammatillinen opettajankoulutus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(2), 32–51. https://journal.fi/akakk/article/view/95962
CoPilot-tekoälyä on käytetty artikkelin rakenteen jäsentelyyn sekä kuvan 1 taulukon rakentamiseen.
Kirjoittaja
Toni Luomaranta
Yliopettaja
Rakennettu ympäristö ja biotalous
TAMK
toni.luomaranta@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-4968-3730
Appu Haapio-Karjalainen
Lehtori
Rakennettu ympäristö ja biotalous
TAMK
appu.haapio-karjalainen@tuni.fi
ORCID: 0009-0004-1979-3087
Pauliina Mansikkamäki
Osaamispäällikkö
Rakennettu ympäristö ja biotalous
TAMK
pauliina.mansikkamaki@tuni.fi
Kuvituskuva: Adobe Stock