Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus (TAOK) on toteuttanut lukuisia koulutuksia Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutukseen suunnatulla rahoituksella. Rahoitusmuoto lopetettiin vuonna 2024, ja yhtenä viimeisenä vuonna rahoitetuista koulutuksista TAOKin kouluttajatiimi Katariina Hakala, Tarja Juurakko-Koskinen, Kosti Nivalainen ja Kirsi Purhonen toteutti viiden koulutusosion kokonaisuuden otsikolla ”Viisi askelta inklusiiviseen ja yhteisölliseen toimintakulttuuriin”.
”Askeleet” otettiin viidessä koulutusosiossa, joissa paneuduttiin inkluusion ja yhteisöllisyyden periaatteisiin, ryhmätyöskentelyn toiminnallisiin menetelmiin, mielen hyvinvoinnin ja koulukulttuurin yhteisöllisiin näkökulmiin sekä ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyöhön. Tavoitteena oli yhdessä koulutukseen osallistuvien kanssa vahvistaa ja löytää uusia, heidän oppilaitoksiinsa soveltuvia keinoja edistää inklusiivista ja yhteistoiminnallista toimintakulttuuria yhteiskehittämisen menetelmillä.
Tässä artikkelissa kuvaamme viidennen koulutusosion ”Työtä ja elämää – Työelämä osana ammatillista koulutusta” toteutusta ja keskusteluja, joissa opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkojen verkostoyhteistyöstä etsittiin inklusiivisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin näkökulmia.
Työllistyminen ammatillisesta koulutuksesta
Koulutuksen lähtökohtana painotettiin ammatillisen koulutuksen tavoitetta opettaa opiskelijoille ammatti sekä tukea ja auttaa koulutuksen jälkeisen elinkeinon löytymisessä tuossa ammatissa. Kun koulutuskokonaisuudessa oli tavoitteena erityisesti edistää yhteisöllistä ja inklusiivista toimintakulttuuria, näkökulma käännettiin henkilökohtaistamisesta ja yksilökeskeisyydestä oppimis- ja osaamisyhteisön rakentamiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijan yksilöllisen koulutuspolun kautta edistetään paitsi hänen henkilökohtaista oppimistaan ja yksilöllistä jatkosuunnitelmaansa myös monensuuntaista verkostoyhteistyötä työelämän edustajien ja työyhteisöjen kanssa.
Huoli työttömyystilanteesta, nuorten ihmisten paineista ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuudesta ovat jatkuvasti läsnä ajankohtaisessa keskustelussa (esim. Hukkanen ym., 2026). Vuoden 2025 Nuorisobarometrissa nuorten kokemista paineista suurin on huoli työllistymisestä, jonka taustalla barometrissa todetaan myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuen, että työn ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvanut muutamana viime vuonna voimakkaasti (Happonen & Laine 2026, s. 27–31). Myös Tilastokeskuksen (2026) mukaan koulutuksesta vastavalmistuneiden työllistyminen on heikentynyt. Opiskelijoiden taholta puheenvuoroissa usein esitetään huoli työssäoppimispaikkojen löytämisen vaikeuksista ja valmistumisen viivästymisestä tämän seurauksena (Thomsson, 2026).
Työelämässä oppimisen ja työllistymisen painotus ammatillisen koulutuksen kaikilla tasoilla on jatkuvasti vahvistunut. Tästä kertoo esimerkiksi se, että ammatillisen koulutuksen vaikuttavuusrahoituksessa työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen painoarvo nousi vuoden 2026 alusta 10 prosentista 18 prosenttiin. Tämä tuottaa oppilaitoksille suoran vaatimuksen työelämäyhteistyön tiivistämiseen ja opiskelijoiden jatkopolkujen etsimisen ja löytämisen tukemiseen.
Oppivelvollisuuden laajeneminen on edellyttänyt myös ammatillisilta oppilaitoksilta entistä enemmän panostusta hyvin erilaisten opiskelijoiden oppimisen tukemiseen. Työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön järjestämisessä oppilaitosten arjen haasteeksi tulee entistä enemmän myös monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen työelämässä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten tai vammaisten opiskelijoiden kohdalla työllistymisen vaikeuksia on tutkitusti enemmän kuin ns. valtaväestöllä, ja heillekin pitää löytyä yhdenvertaiset työssäoppimispaikat ja tuki elinkeinon löytymiseen koulutuksen jälkeen (Buchanan & Hammersley, 2023; Hukkanen ym., 2026; Pesola ym., 2024).
Ammatillinen koulutus on työelämän ja myös elinvoimaisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin rakentamisen yksi avaintekijä.
Työtä ja elämää -koulutuksessa pohdittiin, miten ammatillinen koulutus vastaa työelämän muuttuviin vaatimuksiin sekä millaisin keinoin opiskelijoiden, työnantajien, työyhteisöjen, opettajien ja oppilaitosyhteisöjen näkökulmista tunnistettuihin huoliin voidaan vastata koulutuksen käytännöissä.
Inklusiivinen, mukaan kutsuva oppimisyhteisö?
Koulutuksessa tarkasteltiin inklusiivisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteitä ja merkityksiä sekä osallisuuteen ja aktiiviseen osallistumiseen kutsuvan ilmapiirin ja toimintakulttuurin vahvistamisen käytäntöjä, joilla edistetään konkreettisesti arkisessa työssä inkluusion ja yhteisöllisyyden toteutumista. Tavoitteeksi tunnistettiin ja tunnustettiin oppimis- ja osaamisyhteisö, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja sekä voivat osallistua yhteiseen toimintaan omalla osaamisellaan. Tässä moninaisuuden tunnistaminen, hyväksyminen ja arvostaminen sekä yhtäläisten mahdollisuuksien ylläpitäminen kaikenlaisille erilaisille ja erityisille osallistujille tehdään mahdolliseksi. Osaamisyhteisössä rakennetaan yhteistyötä niin, että myös vähemmistöihin kuuluvat tai muutoin marginaaliin jäävät voivat osallistua ja tuoda esiin osaamistaan. Myös osallisuuden ja osallistumisen esteiden tunnistaminen ja tunnustaminen on tässä näkökulmassa tärkeää, jotta esteitä voidaan madaltaa ja poistaa.
Työelämässä esiintyy edelleen syrjintää, eriarvoisuutta ja hyväksikäyttöä, joiden ehkäiseminen edellyttää aktiivista seurantaa myös työelämässä oppimisen jaksoilla. Koulutuksen järjestäjällä ja opetushenkilöstöllä on vastuu opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen valvonnasta sekä turvallisten ja yhdenvertaisten oppimisympäristöjen varmistamisesta työelämäyhteistyössä. Tässä ammatillisella koulutuksella on merkittävä mahdollisuus edistää monimuotoista, tasa-arvoista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista työelämää.
Käytännön esimerkkejä työllistymispolun tukemisesta
SASKYn Tampereen palvelualan ammattiopistossa liiketoimintaa opettava Katri Tulokas jakoi koulutuksessa kokemuksiaan työnsä kehittämisestä. Hän on vienyt määrätietoisesti eteenpäin opiskelijoiden henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) prosessia siten, että se opintojen alusta lähtien tunnistaa opiskelijoiden vahvuudet ja yksilölliset kiinnostuksen kohteet sekä tukee niihin perustuvaa työllistymistä ja jatkosuunnitelmien rakentamista liiketoiminnan tutkinnon tavoitteiden mukaisesti: ”Olen hyvin kiinnostunut kehittämään työelämäyhteistyötä ja auttamaan opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia yrityksiä. Olen havainnut, että nuoreen vaikuttaa työpaikan ilmapiirin lisäksi myös hyvin paljon yrityksen toimiala, esim. autoista kiinnostuneet autojen pariin, kuntoilusta kiinnostuneet kuntoilun pariin, eläimistä kiinnostuneet ovat innoissaan oppimaan eläinten hyvinvointia edistävistä tuotteista ja palveluista jne.” Tulokas on pyrkinyt rakentamaan kumppanuussopimuksia yhteistyöyritysten kanssa, mikä luo toimintaan jatkuvuutta ja rakentaa laajempaa vastavuoroista osaamisyhteisöä konkreettisesti. Lisäksi hän on nähnyt erityisen tärkeänä tukea opiskelijoiden vertaistyöskentelyä monitasoisesti ja soveltanut opetukseensa tiimipedagogiikkaa.
Business College Helsinki on yksi Suomen suurimmista liiketoiminnan ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon koulutusorganisaatioista. Sen apulaisrehtori Heli Huotari toi keskusteluihimme näkökulmia oppilaitoksen monimuotoisista käytännöistä työelämäyhteistyössä: ”Ammatillinen koulutus ei ole vain ammattisivistystä. Se on ennen kaikkea elämänpolun rakentamista, tulevaisuususkon sekä osaamisidentiteetin vahvistamista ja omien vahvuuksien tunnistamista sekä uusien mahdollisuuksien avaamista myös niille nuorille, jotka elävät keskellä murrosta, paineita ja epävarmuutta. Oppilaitoksen toiminta kattaa niin hyvinvoivan yksilön kuin oppimisyhteisön.”
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työssäoppiminen ja työllistyminen on ollut erityisesti Business Collegessa esillä, ja sitä on kehitetty mm. International Talent Start -ohjelmassa, jossa Helsingin seudun kauppakamarin kanssa tavoitteena on ”yhdessä tehden ja oppien valmentaa yrityksiä kansainvälisemmiksi ja valmiimmiksi vastanottamaan ulkomaisia työntekijöitä – ja samalla auttaa kansainvälisiä opiskelijoita kehittämään työelämävalmiuksiaan ja integroitumaan Suomen työmarkkinoille”. Opiskelijat voivat ohjelman puitteissa tehdä esimerkiksi projektitöitä, toimeksiantoja, tapahtumia tai harjoittelun mukana oleville yrityksille. Opiskelijat tutustuvat näin oman toimialansa toimintatapoihin, ja heillä on mahdollisuus yksilö- ja ryhmämentorointiin. Ohjelma pyrkii vastaamaan Suomen kasvavaan työvoimatarpeeseen yhdistämällä kansainväliset opiskelijat paikallisiin yrityksiin, luomalla työllistymispolkuja ja mahdollistamalla monikulttuuristen työyhteisöjen muodostumisen. (Helsingin seudun kauppakamari, ei pvm.)
Kohti yhteisiä osaamisyhteisöjä – leikkureiden teriä väistellen
Koulutuksen aikana käydyissä keskusteluissa ja keväisten työpaineiden alla totesimme yhteisesti, että ammatillinen koulutus on työelämän ja myös elinvoimaisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin rakentamisen yksi avaintekijä. Ammatilliseen koulutukseen viime vuosina kohdistuneet monenlaiset rakenteita ja rahoitusperusteita koskevat muutokset ja leikkaukset uhkaavat tämän tehtävän täyttämistä. Heli Huotarin sanoin ”nyt tarvitsemme sekä työrauhaa että toimintaedellytyksiä perustehtävämme laadukkaaseen hoitamiseen”.
Yhteisöllisyyttä ja inklusiivisuutta edistävä yhteistyö rakentuu pitkäjänteisestä vuorovaikutuksesta, yhteisestä kehittämisestä ja luottamuksesta.
Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö ammatillisissa osaamisyhteisöissä on moniulotteista. Työelämä toimii parhaimmillaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin kumppanina ja verkostojen vahvistajana – myös hankkeiden ideointiin, rahoitushakuihin ja toteutuksiin osallistuen. Työtä ja elämää -koulutusosiossa johtopäätökseksi muodostui, että yhteisöllisyyttä ja inklusiivisuutta edistävä yhteistyö rakentuu pitkäjänteisestä vuorovaikutuksesta, yhteisestä kehittämisestä ja luottamuksesta, jossa ollaan valmiita vuoropuheluun ja kaikkien osapuolten näkökulmien risteyttämiseen. Parhaimmillaan yhteistyö luo yhteisiä osaamisyhteisöjä, joissa opiskelijat, opettajat ja työelämän toimijat oppivat toisiltaan sekä kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa yhteistyötä voidaan vahvistaa rakentamalla entistä pysyvämpiä verkostoja ja yhteisiä kehittämisympäristöjä, jotka tukevat sekä osaamisen uudistumista että osallisuutta työelämässä.
Lähteet
Buchanan, J. & Hammersley, H. (2023). European human rights report issue 7: The Right to Work. European Disability Forum (EDF).
Happonen, K. & Laine, S. (2026). Tilasto-osio. Teoksessa S. Laine & K. Happonen (toim.), Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-947X (verkkojulkaisu), nro 80. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2025/
Helsingin seudun kauppakamari. (Ei pvm.). International Talent Start -ohjelma tarjoaa yrityksille konkreettisen mahdollisuuden monimuotoisen työyhteisön rakentamiseen. https://helsinki.chamber.fi/international-talent-start-ohjelma-tarjoaa-yrityksille-konkreettisen-mahdollisuuden-monimuotoisen-tyoyhteison-rakentamiseen/.
Hukkanen, V., Särkkä, N. & Hallamaa, T. (8.1.2026). Suomessa on nyt Euroopan huonoin työttömyysaste – Espanja jäi kakkoseksi. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20203092.
Pesola, H., Sarvimäki, M. & Virkola, T. (2024). Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:9. ISSN pdf: 1797-3562. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-870-7
Tilastokeskus. (23.1.2026). Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni 2024 [tiedote]. https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqskhze1foo08vyclsco2yj.
Thomsson, I. (21.1.2026) Opiskelijat ovat huolissaan valmistumisen venymisestä, kun harjoittelupaikkoja ei löydy – Työnantajille tiukat terveiset. Aamulehti. https://www.aamulehti.fi/opiskelu/art-2000011751741.html.
Kirjoittajat
Katariina Hakala
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, ammatillinen opettajankoulutus
TAMK
Orcid: 0000-0001-8038-7505
Kosti Nivalainen
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, ammatillinen opettajankoulutus
TAMK
Heli Huotari
Apulaisrehtori
Helsinki Business College
Katri Tulokas
Liiketoiminnan opettaja
SASKY koulutuskuntayhtymä
Kuvituskuva: Adobe Stock