Insinöörien työllisyyden odotetaan kasvavan kansainvälisesti jopa 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, joten insinöörialojen opetuksessa on huomioitava työelämän muutostekijät. Yksi niistä on globalisaatio, joka edellyttää insinööreiltä hyviä viestintätaitoja ja vahvaa monialaista osaamista. (Työn tulevaisuus: tutkijat ja insinöörit, 2021.) Viestintätaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, sillä kieleen ja vuorovaikutukseen perustuu myös ammatillinen viestintä.
Tämä artikkeli syntyi työelämäjakson pohjalta. Tutustuin viikon ajan talotekniikan alan insinöörien asiantuntijaviestintään Granlund Oy:llä. Olen opettanut talotekniikka-alan viestintää TAMK-urani ajan, ja halusin tutustua alan autenttisiin viestintätilanteisiin ja -käytäntöihin, jotta voisin päivittää opetusmateriaaliani näkemäni ja kokemani perusteella.
Työelämäjaksolla haastattelin Granlundin asiantuntijoita ja osallistuin tarkkailijana alan tyypillisiin viestintätilanteisiin, kuten palavereihin ja katselmuksiin. Pääsin myös tutustumaan Hippos-hankkeen big room -työskentelyyn, jossa hankkeen osapuolten edustajat työskentelevät yhteisessä työtilassa, big roomissa (Inkala, 2018; Khanzode, 2022).
Big room -työskentely edellyttää vuorovaikutustaitoja
Big room -työskentelyn tavoitteena on taata tehokas tiedonkulku ja asioiden valmistelu hankkeen eri osapuolten välillä (Inkala, 2018). Koska yhteinen työtila mahdollistaa jatkuvan keskustelun hankkeesta, kokoukset ovat tehokkaampia ja niissä voidaan keskittyä päätöksentekoon.
Granlundilla on kokemusta big room -työskentelystä useiden vuosien ajalta. Granlund Tampereen aluejohtaja Risto Suojanen kertoo (haastattelu 28.10.2024), että big roomissa voi työskennellä jopa parikymmentä toimijaa, ja kohteen mukaan suunnittelijat voivat vaihdella rakennesuunnittelijasta luonnonsuojelun asiantuntijaan. Työskentely samassa tilassa eri työkulttuureista tulevien ihmisten kanssa edellyttääkin joustavuutta, sosiaalisia taitoja sekä kykyä saada esiin jokaisen näkökulmat ja mielipiteet (Inkala, 2018).
Esiintymistaidot kehittyvät asiantuntijatyössä
Haastatteluissa kysyin, kuinka tärkeäksi insinöörit kokevat viestinnän työssään ja millaiset viestintätilanteet ovat heidän työssään tyypillisiä. Monet haastateltavat totesivat, että viestinnän tärkeyden huomaa vasta työelämässä. Talotekniikan projektit toteutetaan aina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Neuvotteluissa ja asiakastapaamisissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, pelkkä tekninen asiantuntemus ei riitä, kun neuvottelukumppaneina voivat olla niin terveydenhuollon ammattilaiset kuin koulun henkilöstö. Puhetta ja kirjallista viestintää täytyy mukauttaa kohderyhmän mukaan: tekniset termit ja käsitteet täytyy osata selittää siten, että viestin vastaanottaja ymmärtää asian.
Erilaisia esiintymistilanteita on paljon. Monet haastatelluista kokivat kehittyneensä työelämässä nimenomaan esiintymisessä ja puheviestinnässä. Useille insinööreille esiintymisestä oli tullut olennainen ja luonteva osa omaa työtä.
Kirjallinen viestintä koettiin välttämättömänä, mutta huomattavasti suullista viestintää vaivalloisempana viestintätapana. Insinöörityössä kirjallista viestintää tarvitaan ennen kaikkea projektien dokumentointiin, sillä kirjallisista dokumenteista asiat on helppo tarkistaa ja kirjalliset sopimukset ovat juridisesti sitovia.
Neuvotteluissa ja asiakastapaamisissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, pelkkä tekninen asiantuntemus ei riitä.
Granlundilla videovälitteistä viestintää hyödynnetään sisäisessä sekä sidosryhmä- ja asiakasviestinnässä. Monet suunnittelijat tekevät etätyötä, ja palavereihin osallistuu usein myös muita projektitoimijoita, kuten arkkitehtejä ja urakoitsijoiden edustajia. Videovälitteisyys mahdollistaa talotekniikan suunnittelun keskiössä olevien lvi- ja sähköteknisten piirustusten havainnollisen esittelyn, ja samalla on mahdollista jakaa muistiopohja, johon kirjoitetaan neuvottelumuistiinpanot.
Videovälitteisyys edellyttää valmistuvilta insinööreiltä etäviestintätaitoja. Etäneuvottelu on kasvokkain tapahtuvaa neuvottelua vaativampi vuorovaikutustilanne. Sen haasteena on saada osallistujia käyttämään puheenvuoroja tasapuolisesti (Paalasmaa, 2020). Myös kuuntelemisen taidot korostuvat (Meriläinen, 2020), sillä neuvotteluista kirjoitetaan usein reaaliaikaisesti yhteinen muistio, ja puheenvuorojen muuttaminen tekstiksi edellyttää paitsi kuuntelemisen taitoja myös sujuvaa kirjoitustaitoa sekä taitoa sanoittaa asioita nopeasti ja täsmällisesti.
Kysy, jos et ymmärrä
Jukka Laine työskentelee Granlund Tampereella sairaalakaasujen asiantuntijana. Alan asiantuntijoita on vain muutamia Suomessa, joten hänellä on vankka kokemus yhteistyöstä eri sairaanhoitopiirien kanssa. Laineen mukaan (haastattelu 28.10.2024) on tärkeää, että asiantuntija ymmärtää asiakkaiden erilaiset yksilölliset tarpeet. Jokaisella sairaanhoitopiirillä on taloteknisistä järjestelmistä, kuten esimerkiksi kaasuputkistojen sijoituksesta, omat toivomuksensa, jotka tulee huomioida suunnittelussa.
Joskus täytyy myös varmistaa, että ymmärtää ammattikielen käsitteet samalla tavalla asiakkaan kanssa. Laine kertoo esimerkin lyhenteestä iv, joka talotekniikan alalla tarkoittaa ilmanvaihtoa, mutta terveysalalla suonensisäistä injektiota. Tärkeitä viestintätaitoja ovatkin kyky keskustella ja kysyä, jos jokin jää epäselväksi. Samaa painottaa TAMKilta valmistunut lvi-talotekniikan insinööri Jarna Vesala (haastattelu 30.10.2024), joka on työskennellyt Granlundilla suunnittelijana useita vuosia. Hän rohkaisee vastavalmistuneita osallistumaan aktiivisesti keskusteluun neuvotteluissa ja asiakastapaamisissa ja kysymään aina tarvittaessa. Esimerkiksi palavereissa kannattaa kerrata ja tarkentaa, jos asia jää epäselväksi.
Epämukavuusalueella oppii uutta
Timo Kotilainen (haastattelu 25.10.2024) toimii Granlund Tampereella tietomanagerina. Hän vastaa Granlundin esitysmateriaalien, ohjeistuksien ja tarkastusraporttien yhtenäisyydestä valtakunnallisesti. Lisäksi hän koordinoi asiakkaiden rakennushankkeiden loppudokumenttien toimittamista yhtenäisten ohjeiden mukaisesti.
Kotilainen on kokenut esiintyjä, ja hän nimeääkin viestinnän ja esiintymisen vahvuudekseen. Opiskelijoille Kotilainen lähettää kannustavia terveisiä: Kukaan ei ole valmis valmistuessaan, työelämä opettaa paljon. On tärkeää haastaa itseään ja mennä epämukavuusalueelleen, jotta voi kehittyä.
Hänen mukaansa esimerkiksi suunnittelussa taitavan kannattaa kokeilla myynti- ja markkinointitehtäviä, jotta myös vuorovaikutustaidot kehittyvät. Kotilaisen näkemystä tukee Tiina Räisäsen väitöstutkimus Professional Communicative Repertoires and Trajectories of Socialization into Global Working Life (2013), jossa hän tutki insinöörien ammatillisen englanninkielisen viestinnän kehittymistä työelämässä. Räisänen toteaa, että viestinnän periaatteet opitaan työelämän käytänteissä. Työelämässä vastavalmistunut insinööri omaksuu kielellistä repertuaaria paitsi työyhteisöltään myös yhteistyökumppaneiltaan. (Räisänen, 2013, s. 28.)
Aluejohtaja Risto Suojasen mukaan sosiaaliset taidot ja halu kehittyä auttavat uransa alussa olevaa insinööriä pitkälle. Yrityksellä on oma Granlund Akatemia, joka auttaa rakentamaan urapolkua yrityksen sisällä. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutuksia talotekniikan eri osa-alueista. Granlund Tampere onkin tärkeä TAMKin talotekniikan koulutuksen yhteistyökumppani, joka tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä opinnäytetyöaiheita alan opiskelijoille.
Projektityössä aikataulutus on tärkeää
Viime vuonna TAMKista talotekniikan insinööriksi valmistunut Olli Perämaa (haastattelu 30.10.2024) on työskennellyt Granlundilla noin vuoden. Hän aloitti harjoittelijana, mutta on jo edennyt sprinklerisuunnittelijaksi. Granlundin perehdytysohjelma saa häneltä kiitosta. Perämaalle nimettiin oma mentori, joka perehdytti häntä talon tavoille ja auttoi ammatillisen uran alkuun. Lisäksi Granlund on järjestänyt teknisiä koulutuksia, joissa on opastettu esimerkiksi suunnitteluohjelmien käyttöä.
Työelämäkokemuksensa perusteella Perämaa ehdottaa, että insinööriopinnoissa tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin tiimi- ja ryhmätyöskentelyä ja valvoa sen säännöllisyyttä sekä tiimien toimintaa vähintään viikoittain. Siten opiskelijat oppisivat työelämän käytäntöjä ja tavoitteet saavutettaisiin aidossa yhteistyössä muiden kanssa. Säännölliset palaverit tehostavat yhteistyötä ja sitouttavat työskentelyyn. Työelämässä projektin toimijoita voi olla hankala tavoittaa muina kuin yhteisesti ennalta sovittuna aikoina, ja vastausta kysymyksiin voi joutua odottamaan pitkään, jollei viikoittaisia palavereja ole sovittu.
Kaikkiaan Perämaa on tyytyväinen TAMKissa saamaansa opetukseen. Hänen mukaansa TAMKin talotekniikan koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Työelämässä pääsee soveltamaan opinnoissa omaksuttuja taitoja ja kehittymään lisää.
Viestintäosaamisen tarve on huomioitava koulutuksessa
Työelämän muutos on nopeaa. Viestintätapojen ja -tarpeiden kasvu haastaa kaikki insinöörikoulutukset lisäämään viestinnän opetuksen määrää ja integroimaan viestintää tekniikan alan opetuksen opintojaksoille. TAMKin Talotekniikan tutkinto-ohjelmassa työelämän kasvava viestintäosaamisen tarve on huomattu, ja siihen vastattiin ripeästi. Uuteen opetussuunnitelmaan lisättiin viestinnän opintojen määrää erityisesti opintojen loppuvaiheeseen. Asiantuntijaviestinnän opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat neuvottelu- ja esiintymistaitoja ja raportointia. Viestinnän opettajalta saa apua opinnäytetyön kirjoittamisessa, ja projektiviestintää voi harjoitella esimerkiksi osallistumalla alan urasuunnittelu- ja messutapahtuman, TATE-treffien, suunnitteluun. Myös viestinnän perustaitojen opetusmateriaaleja uudistetaan entistä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi.
Viestintätapojen ja -tarpeiden kasvu haastaa kaikki insinöörikoulutukset lisäämään viestinnän opetuksen määrää.
Viikon kestänyt työelämäjakso antoi selkeän kuvan talotekniikan asiantuntijoiden työstä ja viestinnän haasteista. Työ opettaa tekijäänsä, mutta tulevien insinöörien kouluttajana TAMKin tulee olla tiiviisti mukana työelämän muutoksessa ja kehityksessä. Viestintäosaaminen on olennainen osa ammattitaitoa ja todellinen kilpailuvaltti tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Lähteet
Euroopan työviranomainen. (2021.) Työn tulevaisuus: Tutkijat ja insinöörit. Haettu 29.3.2025. https://eures.europa.eu/future-work-researchers-and-engineers-2021-05-12_fi
Inkala, M. (15.6.2018). Miten big room muuttaa työskentelyä? Rakennuslehti. Näkökulma [blogiteksti]. https://www.rakennuslehti.fi/blogit/miten-big-room-muuttaa-tyoskentelya/
Khanzode, A. (2017). Making the Big Room Better. DPR Constructions. Haettu 17.3.2025. https://www.dpr.com/view/making-big-room-better
Meriläinen, T. (25.5.2020). Kuuntele paremmin etäpalavereissa. Viisi vinkkiä kuuntelun tehostamiseen [blogikirjoitus]. https://www.vokomotiivi.fi/kuunteleminen/kuuntele-paremmin-etapalavereissa/
Paalasmaa, M. (16.9.2020). Onnistu etäneuvottelussa [blogikirjoitus]. Rsult. https://www.rsult.fi/blog/2020/09/16/onnistu-etaneuvottelussa/
Räisänen, T. (2013). Professional Communicative Repertoires and Trajectories of Socialization into Global Working Life [väitöskirja Jyväskylän yliopisto]. Faculty of Humanities. Jyväskylä Studies in Humanities (216). https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5470-
Kirjoittaja
Mari Touronen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
mari.touronen@tuni.fi
Kuvituskuva: Jaakko Saarilampi / Tampereen ammattikorkeakoulu