Ylemmät AMK-tutkinnot nousussa
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on jatkanut tasaista nousuaan vuodesta 2004, jolloin ylemmistä tutkinnoista valmistui ensimmäiset 59 opiskelijaa. Vuonna 2025 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritti jo lähes 7000 opiskelijaa (kuva 1). Vuosittain suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista jo lähes neljännes suoritetaan ammattikorkeakouluissa (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto [Arene], 2024).
Kuva 1 Suoritetut YAMK-tutkinnot lukuina (Tilastokeskus, 2026).
Ylemmät AMK-tutkinnot kehittävät työelämää
Ylempien AMK-tutkintojen erityispiirre on työelämäpedagogiikka, jonka ydinelementtejä ovat teorian ja käytännön integraatio, oppiminen autenttisissa työelämäkonteksteissa ja reflektion merkitys ammatillisessa kasvussa (Tynjälä 2008). Työelämäpedagogiikkaa kuvaa kattavasti integratiivisen pedagogiikan malli, jossa eri elementtien merkitys ja suhde tehdään näkyväksi. Asiantuntijuuden keskeisiä elementtejä ovat sen mukaan käsitteellinen ja teoreettinen ymmärrys, käytännöllinen osaaminen, itsesäätelytaidot ja -tiedot sekä sosiokulttuurinen tieto. (Tynjälä ym. 2020; Tynjälä ym. 2022.)
Toinen YAMK-tutkintoja määrittävä piirre on autenttisen oppimisen vaade niiden työelämää kehittävän perustan vuoksi. Autenttisen oppimisen ydinajatus on, että oppiminen muodostuu henkilökohtaisesti merkityksellisistä kokemuksista ja tilaisuuksista harjoitella ja käyttää oppimaansa aidoissa ympäristöissä (Herrington, 2006). Korkeakoulutuksessa autenttisuus usein viittaa todellisen elämän tilanteisiin sekä sellaisiin ympäristöihin ja tehtäviin, joita voidaan käyttää oppimistarkoituksiin (Kukkonen, 2016). YAMK-pedagogiikalle ominaista on opettajan osaaminen suhteessa opittaviin asioihin, opiskelijoiden kokemustaustan huomioiminen ja työelämäkytkös. Oleellista on opetuksen eteneminen käytännöstä teoriaan ja opettajan toiminta haastavien työelämään kytkeytyvien oppimistehtävien tarjoajana ja ohjaajana. (Tapani & Sinkkonen, 2017a.)
Opettajan keskeistä osaamista on muun muassa välittäjänä toiminen: YAMK-opettaja toimii välittäjänä, jotta oppiminen mahdollistuu ja oppimista käytännöistä teoriaan tapahtuu (Tapani & Sinkkonen 2017b). Opettajan tehtävä oppimisen mahdollistajana ja tarjoumien moderaattorina vaatii myös opiskelijoilta uudenlaista roolia. Uudenlainen opiskelijuus pitää sisällään paitsi oppimista edistävät kumppanuudet, myös vaihtuvat positiot: oppimiskumppanuuksia voi syntyä työelämän toimijoiden kanssa, vertaisopiskelijoiden kesken ja joskus opettaja on myös oppijana, kun osaamista jaetaan opiskelijaryhmässä. (Sinkkonen & Tapani 2019.)
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta lisättynä O-mausteella on tämän hetken keskeinen teema paitsi YAMK-tutkinnoissa, myös yleisemmin ammattikorkeakouluissa. Yhtenäinen kuva O:sta kuitenkin puuttuu (Kilja ym. 2024). Ammattikorkeakoulujen henkilöstöltä vuonna 2024 kerätyssä aineistossa O:n tunnistettiin tarkoittavan 1) henkilöstön omakohtaista toimintaa, 2) opiskelijoiden oppimisen kenttää, 3) opetuksen työvälinettä, 4) työelämäyhteistyötä, ja 5) rakenteiden ohjaamaa toimintaa. Vaikka TKIO:n laadukkuus perustuu vahvasti koko korkeakouluyhteisön toimintakulttuuriin, vaatii se myös yksilön osaamista ja sen kehittämistä. (Laitinen-Väänänen et. al. 2026).
Opettajan näkökulmasta TKI:n ja työelämäorientoituneen projektioppimisen ottaminen osaksi opetusta vaatii opettajalta rohkeutta heittäytyä ja kykyä suunnitella, kehittää ja reflektoida opetustaan (Upola 2019), mutta se vaatii myös taitoja havaita mahdollisuuksia esteiden ja rajoitusten sijaan, rohkeutta ideoida uusia mahdollisuuksia työelämäkohtaamisille samoin kuin YAMK-opiskelijoiden tunnistamista asiantuntijaresursseiksi (Tapani & Sinkkonen 2017b).
VaTKIn tavoitteena TKIO-integraatio ja menetelmäosaamisen kehittäminen
VaTKI-kehittämishankkeella on kaksi keskeistä tavoitetta: opetuksen TKI-integraatio ja opettajien menetelmäosaamisen kehittäminen. Ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa opetuksen TKI-integraatiota sekä muodostaa kokonaiskuva ja yhteinen ymmärrys siitä, miten TKIO toteutuu YAMK-koulutuksessa. Lisäksi kehitetään työkaluja ja malleja opiskelija-, työelämä- ja hankelähtöiseen TKIO-kehittämiseen. Hankkeessa juurrutetaan innovaatioihin pyrkivää toimintaa YAMK-opetussuunnitelmiin ja opintojaksototeutuksiin, ei ainoastaan opinnäytetöihin.
VaTKI-kehittämishankkeella on kaksi keskeistä tavoitetta: opetuksen TKI-integraatio ja opettajien menetelmäosaamisen kehittäminen.
VaTKI-hankkeen toisena tavoitteena on kehittää YAMK-koulutukseen liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovointimenetelmien opintokokonaisuutta siten, että opintokokonaisuus vastaisi nykyistä paremmin työelämässä tarvittavaa kehittämisosaamista ja huomioisi duaalimallin mukaisesti ammattikorkeakoulujen roolin käytännönläheisen soveltavan tutkimusosaamisen kehittäjänä. Menetelmien kehittämistyössä kiinnitetään erityistä huomiota rakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka mahdollistavat etänä toimivien kampusten asiantuntijoiden yhteisöllisen pedagogisen kehittämistyön YAMK-tutkintojen hyväksi.
Kokonaistavoitteena VaTKI-hankkeessa on määrällisesti lisääntyneiden YAMK-koulutusten laadun huomioiminen ja vetovoiman lisääminen. Erityisesti tavoitteena on tutkimus- ja kehittämisosaamisen vahvistaminen ja varmistaminen etätoteutuksissa.
VaTKI-hankkeen eteneminen valtakunnallisesti ja TAMKissa 2026
VaTKI-hankkeen pääkoordinaattori on Hämeen ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina mukana ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Suomen ammattikorkeakoulut on jaettu osatoteuttajien alaisuuteen, ja siten kaikki ammattikorkeakoulut ovat hankkeessa mukana. TAMKin vastuulla olevat korkeakoulut ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeskoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.
TAMK järjestää vastuuammattikorkeakoulujensa kanssa yhteisiä työpajoja, joissa jaetaan hyviä käytänteitä TKI:n ja opetuksen yhdistämisestä.
Keväällä 2026 TAMKissa käytiin ensimmäiset keskustelut vastuuammattikorkeakoulujen kanssa, ja näissä keskusteluissa kartoitettiin TKIO-integraation ja menetelmäopetuksen nykytilaa. YAMK-tutkinnoissa on käytössä monia erilaisia tapoja integroida työelämän tarpeita, TKI-toimintaa ja opetusta, mutta systemaattisuus puuttuu. Käytyjen keskustelujen perusteella TAMK järjestää vastuuammattikorkeakoulujensa (SAMK, SEAMK, VAMK) kanssa yhteisiä työpajoja, joissa jaetaan hyviä käytänteitä TKI:n ja opetuksen yhdistämisestä. Työpajat järjestetään verkossa 27.10.2026 ja 4.11.2026, ja niihin ovat tervetulleita kyseisten ammattikorkeakoulujen kaikki YAMK-opettajat. Lisäksi TAMK valitsi omaksi painopisteekseen YAMK-tutkintojen opinnäytetöiden arviointikriteerien tarkistamisen. Aiheesta järjestettiin kaksi työpajaa (23.9.26 ja 2.10.26), ja luonnoksia uusiksi arviointikriteereiksi oli mahdollisuus kommentoida myös HowSpace-alustalla. Ehdotuksista tehdään koontia, joka esitellään TAMKin YAMK-vastuutoimijoille.
VaTKI-hankkeen ensimmäinen valtakunnallinen seminaari järjestetään Hämeenlinnassa 11.11.2026 teemalla ”tutkien, kehittäen, innovoiden ja oppien”. Tavoitteena on kirkastaa YAMK-koulutusten profiilia ja luoda yhteistä pohjaa YAMK-koulutusta palveleville tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnoille.
TAMKin (2026) verkkosivuilla todetaan, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, käytännön kehittämiseen keskittyvä tutkinto. Tätä lupausta YAMK-tutkinnoista vahvistetaan VaTKI-hankkeessa kehittämällä työelämäpedagogiikkaa, autenttista oppimista ja TKIO:ta, teoriaa ja menetelmäosaamista unohtamatta. Hanke on käynnistynyt innokkaissa tunnelmissa niin TAMKin vastuuammattikorkeakouluissa kuin valtakunnallisesti. Matka kohti yhä laadukkaampia YAMK-tutkintoja on alkanut.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene). (24.4.2024). Jo lähes neljännes ylemmistä korkeakoulututkinnoista suoritetaan ammattikorkeakouluissa. Arene.fi. https:// arene.fi/jo-lahes-neljannes-ylemmista-korkeakoulututkinnoista-suoritetaan-ammattikorkeakouluissa/
Herrington, J. (2006). Authentic learning in higher education: Designing principles for authentic environments and tasks. Teoksessa T. Reeves & S. Yamashita (toim.), Proceedings of World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2006 (s. 3164–3173). VA: AACE.
Kilja, P., Korento, K., Laitinen-Väänänen, S., Alanko-Turunen, M., Tapani, A., Vähäsantanen, K. & Kanninen, S. (26.11.2024). Ammattikorkeakoulujen TKI-työn ja opetuksen integrointi – yhdessä enemmän TKIO. OAMKjournal. https://oamkjournal.oamk.fi/2024/ammattikorkeakoulujen-tki-tyon-ja-opetuksen-integrointi-yhdessa-enemman-tkio/
Kukkonen, H. (14.11.2016). Imagined future – elements of a good first-year-student experience. EAPRIL UAS-Journal. https://uasjournal.fi/in-english/imagined-future-elements-of-a-good-first-year-student-experience/
Laitinen-Väänänen, S., Vähäsantanen, K., Tapani, A., Alanko-Turunen, M., Korento, K., Kilja, P., Kanninen, S., & Kunnari, I. (2026). Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan opetus ja oppimisintegraatio – Kajastuksina ja karikkoina ammattikorkeakoulun henkilöstön kerronnassa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja 28(1), 30–48. https://doi.org/10.54329/akakk.163758
Sinkkonen, M. & Tapani, A. (1.2.2019). ”Itsenäinen työ oli tärkeää” – Työelämästä oppiminen vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta. Yliopistopedagogiikka. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/02/01/itsenainen-tyo-tyoelamasta-oppinen/
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). (2026). Ylemmät AMK-tutkinnot. Haettu 11.9.2026. https://www.tuni.fi/fi/tamk/yamk-tutkinnot
Tapani, A., & Sinkkonen, M. (2017a). Uudenlainen YAMK-opettaja – sanansaattaja vai innovaatioevankelista. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja 19(4), 32–47. https://journal.fi/akakk/article/view/84739
Tapani, A., & Sinkkonen, M. (2017b). Kokemuksesta teoriaan – Työelämäkytkös AMK-maisteripedagogiikan ytimessä. Teoksessa K. Mäki, H. Kotila, & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.), AMK-MAISTERI – Työelämän moniosaaja (s. 103–110). Haaga-Helian julkaisut 2017.
Tilastokeskus. (21.4.2026). Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2002–2025. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/13k9.px/chart/chartViewColumn/
Tynjälä, P. (2008). Perspectives into Learning at the Workplace. Educational Research Review 3, 130–154. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2007.12.001
Tynjälä, P., Virtanen, A., Helin, J. (2020). Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J., Tynjälä, P. (toim.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa (s. 15–20). Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_73068
Tynjälä, P., Heikkinen, H. L., & Kallio, E. K. (2022). Integrating Work and Learning in Higher Education and VET: A Theoretical Point of View. In M. Malloch, L. Cairns, K. Evans, & B. O’Connor (Eds.), The SAGE Handbook of Learning and Work (p. 62–79). Sage Publications. https://doi.org/10.4135/9781529757217.n5
Upola, S. (2019). Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa [väitöskirja Lapin yliopisto]. Kasvatustieteiden tiedekunta. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63628
Kirjoittajat
Merja Sinkkonen
Yliopettaja
Sosiaali- ja terveysala
TAMK
merja.sinkkonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-7514-4901
Annukka Tapani
Lehtori
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
annukka.tapani@tuni.fi
ORCID: 0000-0001-6274-7028
Kuvituskuva: Adobe Stock