Drooneista osa tulevaisuuden turvallisuusympäristöä
Drooniteknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia turvallisuuden, valvonnan, tilannekuvan, tarkastusten ja erilaisten mittaustehtävien toteuttamiseen. Samalla teknologian kehitys nostaa esiin kysymyksiä luvattomasta ja vihamielisestä droonien käytöstä sekä siitä, miten drooneja voidaan käyttää turvallisesti ja hallitusti.
Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutetulla kyselyllä kartoitettiin yritysten ja organisaatioiden näkemyksiä drooniteknologioiden roolista tulevaisuuden turvallisuusratkaisuissa. Kyselyssä tarkasteltiin nykyistä käyttöä, tulevaisuuden merkitystä, kiinnostavimpia teknologioita, turvallisuushyötyjä ja -uhkia sekä yhteistyö- ja kehittämistarpeita.
Kyselyyn vastasi yhdeksän henkilöä. Kahdeksan vastaajaa edusti yrityksiä ja yksi julkishallinnon organisaatiota. Mukana oli eri toimialoja ja erikokoisia organisaatioita. Kaikki vastaajat toimivat johto-, päällikkö- tai johtavan asiantuntijan tehtävissä.
Pienen vastaajamäärän vuoksi tuloksia on tarkasteltava suuntaa antavina. Niitä ei voida yleistää kattavasti suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Vastaukset tarjoavat kuitenkin näkymän siihen, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita aihepiirin parissa toimivat asiantuntijat tunnistavat.
Tulevaisuuden merkitys arvioidaan erittäin suureksi
Vastaajien arviot drooniteknologioiden tulevaisuuden merkityksestä olivat hyvin korkeita. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 0–10, kuinka merkittävä rooli drooniteknologioilla tulee olemaan turvallisuusratkaisuissa seuraavan 5–10 vuoden aikana, vastausten keskiarvoksi muodostui 9,3. Yksikään vastaaja ei antanut arviota alle kahdeksan.
Nykyisessä hyödyntämisessä vaihtelu oli huomattavasti suurempaa. Organisaatioiden tämänhetkistä droonien hyödyntämistä koskevien arvioiden keskiarvo oli 6,1, mutta vastaukset vaihtelivat nollasta kymmeneen.
Tulokset kertovat siten ennen kaikkea erosta nykytilan ja tulevaisuuden odotusten välillä. Vaikka droonien käyttö ei vielä ole kaikissa organisaatioissa laajaa, kaikki kyselyyn vastanneet arvioivat niiden tulevan merkityksen korkeaksi.
Droonien nykyisiksi tai mahdollisiksi käyttökohteiksi tunnistettiin muun muassa teollisuuden tarkastus- ja kunnossapitotehtävät, mittaus, kartoitus ja 3D-mallinnus, ympäristön seuranta, infrastruktuurin tarkastukset, logistiikka ja kuljetukset sekä tutkimus ja tuotekehitys. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin lisäksi esimerkiksi tilannekuvan muodostaminen, alueiden ja kohteiden valvonta, koulutus ja harjoittelu sekä testaus.
Tilannekuva ja pääsy vaikeisiin kohteisiin korostuvat
Kysyttäessä drooniteknologian tärkeimpiä hyötyjä turvallisuudessa yleisimmin valittu vaihtoehto oli parempi tilannekuva, jonka valitsi kuusi yhdeksästä vastaajasta. Viisi vastaajaa nosti hyödyksi pääsyn vaarallisille tai vaikeasti saavutettaville alueille ja neljä henkilöstöturvallisuuden parantamisen. Kolme vastaajaa valitsi päätöksenteon tukemisen ja yhtä moni uusien palvelujen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen. Lisäksi vastauksissa tunnistettiin laajojen alueiden tehokas valvonta, nopeampi reagointi ja kustannustehokkuus.
Droonien keskeinen turvallisuushyöty syntyy paremmasta tilannekuvasta ja mahdollisuudesta toimia vaikeasti saavutettavilla alueilla.
Tulokset osoittavat, että droonien turvallisuushyötyjä ei nähdä vain lentävän laitteen suorittamina tehtävinä. Keskeistä on myös droonin tuottama tieto. Parempi tilannekuva voi tukea päätöksentekoa samalla, kun droonilla voidaan vähentää ihmisten tarvetta mennä vaarallisiin tai vaikeasti saavutettaviin kohteisiin. Droonien keskeinen turvallisuushyöty syntyy paremmasta tilannekuvasta ja mahdollisuudesta toimia vaikeasti saavutettavilla alueilla.
Tekoäly, autonomisuus ja vastadrooniteknologiat kiinnostavat
Kyselyssä vastaajat arvioivat asteikolla 1–5 kymmenen drooniteknologiaan liittyvän teknologian tai ratkaisun merkitystä. Korkeimmat keskiarvot, 4,7/5, saivat tekoäly ja automaattinen kuvantunnistus, autonomiset droonit, sensorit ja mittausratkaisut sekä vastadrooniteknologiat. Reaaliaikaisen tilannekuvan keskiarvo oli 4,6/5. Myös lämpö- ja monispektrikuvaus sekä 5G/6G-yhteydet arvioitiin korkealle, molemmat keskiarvolla 4,4/5. Datan automaattinen analysointi ja droonien yhteiskäyttö muun robotiikan kanssa saivat kumpikin keskiarvon 4,3/5. Drooniparvien keskiarvo oli 4,0/5.
Tulosten perusteella kiinnostus kohdistuu siten vahvasti ratkaisuihin, joissa drooni toimii osana laajempaa teknologista kokonaisuutta. Lentämisen rinnalle nousevat datan kerääminen ja analysointi, autonomisuus, sensorit, tietoliikenneyhteydet sekä kyky tunnistaa ja torjua drooneihin liittyviä uhkia.
Avoimessa sanapilvikysymyksessä vastaajat kuvasivat tulevaisuuden mahdollisuuksia muun muassa autonomisuuden, resilienssin, parvien, tilannekuvan, tunnistamisen, tarkkailun, skaalautuvuuden, puolustuksen ja teknologisen kehityksen kautta. Vastaukset olivat hajanaisia, joten yksittäisten sanojen yleisyydestä ei näin pienessä aineistossa voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.
Droonit nähdään myös turvallisuusuhkana
Teknologian mahdollisuuksien rinnalla vastaajat tunnistivat droonien väärinkäyttöön liittyvän turvallisuusuhan. Luvatonta tai vihamielistä droonien käyttöä seuraavan 5–10 vuoden aikana koskevan arvion keskiarvo oli 8,2/10. Vastaukset vaihtelivat viidestä kymmeneen.
Tulos muodostaa kiinnostavan kokonaisuuden tulevaisuuden merkitystä koskevan arvion kanssa. Sama teknologia nähdään sekä merkittävänä mahdollisuutena että huomattavana turvallisuuskysymyksenä. Tätä havaintoa tukee myös vastadrooniteknologioiden korkea arvio: niiden merkityksen keskiarvo oli 4,7 asteikolla 1–5.
Drooniteknologioiden kehittämisessä turvallisuutta onkin aineiston perusteella tarkoituksenmukaista tarkastella kahdesta suunnasta: miten drooneja voidaan hyödyntää turvallisuuden parantamiseen ja miten droonien aiheuttamiin turvallisuusuhkiin voidaan vastata.
Lainsäädäntö ja ilmatilan hallinta hidastavat hyödyntämistä Suomessa
Teknologian saatavuus ei yksin ratkaise droonien käyttöönottoa. Kysyttäessä laajempaa hyödyntämistä hidastavia tai estäviä tekijöitä lainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset nousivat selvästi yleisimmäksi vastaukseksi. Ne valitsi kuusi yhdeksästä vastaajasta. Ilmatilan hallinnan mainitsi neljä vastaajaa. Investointikustannukset, osaamisen puute ja organisaation toimintamallit saivat kukin kaksi mainintaa. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa nousivat esiin kyberturvallisuus, sääolosuhteet, turvallisuusriskit ja hyötyjen epäselvyys.
Avoimissa vastauksissa kehittämistarpeina mainittiin esimerkiksi autonomisuuden lisääminen, lainsäädännön selkeyttäminen, yhteistyö viranomaisten kanssa, tekoäly, tiedonsiirto ja navigointi haastavassa radiotaajuusympäristössä sekä rahoituksen saatavuus. Tulokset viittaavat siihen, että droonien laajempi hyödyntäminen on teknologisen kehittämisen lisäksi toimintamallien, sääntelyn, osaamisen ja yhteistyön kysymys.
Pilotoinnille ja tutkimusyhteistyölle on tarvetta ja kiinnostusta
Organisaatioiden kiinnostus osallistua drooneihin liittyvään pilotointiin, tutkimukseen tai kehittämishankkeeseen sai keskiarvon 7,4/10. Vastauksissa oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua: arviot sijoittuivat välille 2–10. Yhteistyömuodoista useimmin mainittiin tutkimus- ja kehitysyhteistyö, jonka valitsi neljä vastaajaa. Teknologian testaus, autonomiset järjestelmät, pilotointi ja käytännön kokeilut sekä koulutus ja osaamisen kehittäminen saivat kukin kolme mainintaa.
Aineistossa nousivat esiin myös vastadrooniratkaisut, testi- ja demonstraatioympäristöt, tekoälyratkaisut, yhteiset kehittämishankkeet, turvallisuus- ja riskienhallintaratkaisut, harjoitukset ja simulaatiot, droonioperaattorikoulutukset, materiaaliratkaisut sekä hajautettu droonituotanto.
Tulosten perusteella kiinnostus ei kohdistu vain valmiiden teknologioiden käyttöönottoon. Vastauksissa näkyy kiinnostus kokeilemiseen, testaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiseen kehittämiseen.
Turvallinen hyödyntäminen edellyttää teknologian ja toimintamallien yhteiskehittämistä
Yhdeksän vastaajan aineisto on pieni, joten sen perusteella ei voida tehdä laajoja yleistyksiä drooniteknologioiden asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa tai yrityskentässä. Tulokset nostavat kuitenkin esille useita teemoja, joiden tarkempi tutkiminen tulevaisuudessa on perusteltua.
Ensimmäinen niistä on tilannekuva. Droonien kyky kerätä tietoa nopeasti ja vaikeasti saavutettavista kohteista näyttäytyy aineistossa keskeisenä turvallisuushyötynä.
Toinen on autonomisuuden, tekoälyn, sensorien ja datan merkityksen kasvu. Tulosten perusteella tulevaisuuden drooniratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella vain ilma-aluksena, vaan osana laajempaa tiedon keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen järjestelmää.
Kolmas teema on turvallisuuden kaksisuuntaisuus. Drooneja voidaan käyttää turvallisuuden parantamiseen, mutta samalla niiden luvaton tai vihamielinen käyttö muodostaa vastaajien mielestä merkittävän uhan. Tämä lisää tarvetta myös vastadrooniteknologioiden ja turvallisten toimintamallien kehittämiselle. Myös ilmoitetut lentokieltoalueet voivat olla samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus.
Neljäs teema liittyy yhteistyöhön. Kyselyn perusteella tutkimus- ja kehitysyhteistyölle, pilotoinneille, testaukselle ja osaamisen kehittämiselle on kiinnostusta. Samalla lainsäädäntö, ilmatilan hallinta ja muut käyttöönoton esteet osoittavat, että teknologiaa ei voida kehittää irrallaan toimintaympäristöstä.
Drooniteknologioiden turvallinen hyödyntäminen onkin kyselyn perusteella yhtä aikaa teknologinen, toiminnallinen ja osaamiseen liittyvä kehittämiskysymys.
Artikkeli perustuu Tampereen ammattikorkeakoulun vuonna 2026 toteuttamaan kyselyyn Drooniteknologioiden rooli tulevaisuuden turvallisuusratkaisuissa. Kyselyyn vastasi yhdeksän yrityksiä ja organisaatioita edustavaa johto-, päällikkö- tai johtavan asiantuntijatason henkilöä. Artikkelissa aineistoa käsitellään anonymisoituna. Vastaajien nimiä, yhteystietoja tai muita suoria tunnistetietoja ei ole käytetty analyysissä tai raportoinnissa.
Generatiivista tekoälyä on hyödynnetty kyselyaineiston määrällisten vastausten kokoamisessa ja tarkistamisessa sekä artikkelin tekstin jäsentelyssä ja kielellisessä muotoilussa. Artikkelin sisältämät tulokset perustuvat täysin kirjoittajan toimittamaan kyselyaineistoon. Tekoälyä ei ole käytetty puuttuvien tutkimustulosten tai lähteiden tuottamiseen. Lopullinen teksti on kirjoittajan tarkistama ja muokkaama.
Kirjoittaja
Aija Paananen
Osaamispäällikkö
Teollisuusteknologia
TAMK
aija.paananen@tuni.fi
ORCID: 0000-0003-1480-1215
Kuvituskuva: Adobe Stock