Mitä 419 otsikkoa kertoo insinöörikoulutuksesta?
SEFI (European Society for Engineering Education) on eurooppalainen insinöörikoulutuksen verkosto, johon kuuluu korkeakouluja, opettajia, tutkijoita, opiskelijoita, yrityksiä ja muita koulutuksen kehittäjiä. Sen vuosittainen konferenssi on SEFIn keskeisin tapahtuma ja yksi Euroopan merkittävimmistä insinöörikoulutukseen keskittyvistä tieteellisistä konferensseista. Konferenssissa esitellään sekä tutkimustuloksia että käytännön opetuskokeiluja. Samalla se toimii tärkeänä kansainvälisen verkostoitumisen ja uusien yhteistyöavausten paikkana.
Syyskuussa 2026 Prahassa järjestetty konferenssi oli jo 54. SEFI Annual Conference. Sen laajuus kertoo hyvin sekä insinöörikoulutuksen tutkimuksen että pedagogisen kehittämisen aktiivisuudesta. Konferenssiin hyväksyttiin yhteensä 419 konferenssiesitystä ja muuta kontribuutiota. Näin laaja ohjelma tekee konferenssista myös kiinnostavan aineiston sen tarkasteluun, mitä insinöörikoulutuksessa juuri nyt tutkitaan ja kehitetään. Tässä artikkelissa SEFI 2026 -ohjelmaa tarkastellaan tästä näkökulmasta analysoimalla konferenssin esitysten otsikoita semanttisesti ja selvittämällä, millaiset teemat nousivat ohjelmassa näkyvimmin esiin.
Näin semanttinen analyysi tehtiin
Analyysi toteutettiin tekoälyavusteisena moniluokkaisena semanttisena luokitteluna. Konferenssiohjelmasta kootut 419 otsikkoa syötettiin ChatGPT:lle termien tunnistamista ja luokittelua varten. Sama otsikko saattoi saada useita teematageja, jos siinä yhdistyi useita aiheita. Otsikot ja niihin liitetyt luokat koottiin Excel-taulukkoon, jossa luokittelu tarkistettiin manuaalisesti.
Merkitykseltään läheisiä termejä yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi AI, artificial intelligence, generative AI, GenAI, ChatGPT ja LLM yhdistettiin tekoälyä kuvaavaan teemaan. Vastaavasti esimerkiksi skill ja competence yhdistettiin osaamista kuvaavaan kokonaisuuteen. Tavoitteena oli päästä yksittäisten sanojen frekvensseistä kohti sisällöllisesti mielekkäämpiä teemoja.
Luokittelussa painotettiin sitä, mitä esityksessä otsikon perusteella käsiteltiin. Tutkimuksen toteutustapaa kuvaavia yleisiä termejä, kuten research, study tai review, ei käsitelty itsenäisinä sisältöteemoina, ellei tutkimusmenetelmä tai engineering education research ollut esityksen varsinainen kohde.
Kullekin teemalle laskettiin niiden otsikoiden määrä, joissa teema esiintyi, sekä osuus kaikista 419 otsikosta. Koska yksi otsikko saattoi kuulua useaan teemaan, luokkien lukumäärät eivät summaudu 419:ään eivätkä prosenttiosuudet sataan prosenttiin.
Uudistuminen, tekoäly ja osaaminen nousevat kärkeen
Kuvassa 1 on esitetty 11 yleisintä luokkaa. Insinöörikoulutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä korostuvat sekä koulutuksen uudistaminen että muuttuvat osaamistarpeet. Tuloksissa kannattaa erottaa tutkimuksen kohteet varsinaisista sisällöllisistä teemoista. Esimerkiksi opiskelijat (110; 26,3 %), oppiminen (86; 20,5 %) ja opettajat (44; 10,5 %) kuvaavat usein sitä, keitä tai mitä esityksissä tarkastellaan. Ne eivät sellaisenaan kerro, mikä pedagoginen tai yhteiskunnallinen kysymys on tutkimuksen ytimessä. Otsikoissa esiintyivät usein innovaatiot, muutos ja uudistuminen (67 otsikkoa, 16,0 %), tekoäly (66; 15,8 %) sekä taidot ja kompetenssit (60; 14,3 %). Myös opintojaksot ja koulutusohjelmat (57; 13,6 %), opetus ja pedagogiikka (50; 11,9 %) sekä ohjaus, mentorointi ja tuki (45; 10,7 %) olivat näkyvästi esillä.
Kokonaisuutena otsikkoaineisto viittaa siihen, että insinöörikoulutuksen kansainvälisessä keskustelussa tarkastellaan samanaikaisesti teknologian vaikutuksia, tulevaisuuden osaamista sekä opetuksen ja oppimisen käytäntöjen kehittämistä. On hyvä muistaa, että tämä tulkinta perustuu esitysotsikoihin, joten se kuvaa konferenssin aihepiirien näkyvyyttä eikä yksittäisten tutkimusten tuloksia.
Kuva 1 SEFI 2026 -konferenssin 419 esitysotsikossa yleisimmin esiintyneet semanttiset luokat, niiden esiintymismäärät ja osuudet kaikista otsikoista. Yksi esitysotsikko saattoi kuulua useaan luokkaan, joten lukumäärät eivät summaudu 419:ään eivätkä prosenttiosuudet sataan prosenttiin.
Kuva 2 havainnollistaa, kuinka monta semanttista luokkaa yksittäisiin esitysotsikoihin liitettiin. Suurin osa otsikoista sijoittui kahteen tai kolmeen luokkaan, mikä osoittaa, että monet esitykset yhdistivät useita toisiinsa liittyviä näkökulmia. Vain harvoissa otsikoissa tunnistettiin kuusi tai useampia luokkia. Tämä kertoo siitä, että konferenssin teemat limittyivät vahvasti toisiinsa eivätkä muodostaneet toisistaan selvästi erillisiä kokonaisuuksia.
Kuva 2 SEFI 2026 -konferenssin esitysotsikoissa tunnistettujen semanttisten luokkien lukumäärän jakauma. Useimmissa otsikoissa tunnistettiin 2–3 semanttista luokkaa, mutta yksittäisissä otsikoissa luokkia esiintyi enimmillään kahdeksan.
Tulosten jatkotarkastelussa kohde- ja toimijaluokat (opiskelijat, oppiminen ja opettajat) jätettiin sivuun ja keskityttiin varsinaisiin sisältöteemoihin. Niistä muodostettiin tekoälyn (ChatGPT) avulla vesiputouskuvaaja (kuva 3), jossa avattiin lisäksi tarkemmin kaksi kirjoittajia kiinnostavaa teemaa: tekoäly ja STEM.
Insinöörikoulutuksen ajankohtaiset keskustelut painottuvat erityisesti koulutuksen uudistamiseen, tekoälyyn ja osaamisen kehittämiseen.
Analyysin perusteella insinöörikoulutuksen ajankohtaiset keskustelut painottuvat erityisesti koulutuksen uudistamiseen, tekoälyyn ja osaamisen kehittämiseen. Yleisimmäksi teemaksi nousi innovaatiot, muutos ja uudistuminen (67 otsikkoa) ja lähes samaan ylsi tekoäly (66). Näiden jälkeen korostuivat taidot ja kompetenssit (60), opintojaksot ja koulutusohjelmat (57) sekä opetus ja pedagogiikka (50). Myös STEM, matematiikka ja fysiikka (46), ohjaus, mentorointi ja tuki (45), inklusiivisuus ja kuuluminen (41) sekä arviointi ja palaute (36) olivat selvästi esillä. Sen sijaan kestävyys ja vihreä siirtymä (28) sekä etiikka, vastuullisuus ja integriteetti (27) näkyivät ohjelmassa hieman pienempinä mutta silti selvästi tunnistettavina teemoina. Kokonaisuutena kuvaaja viittaa siihen, että insinöörikoulutuksen kehittämisessä tarkastellaan samanaikaisesti sekä uusia teknologioita että koulutuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita.
Kuva 3 SEFI 2026 -konferenssin 419 esitysotsikon semanttinen analyysi. Kuvassa esitetään 11 yleisintä sisältöteemaa sekä tekoäly- ja STEM-teemojen tarkemmat alaluokat
Tekoäly ja STEM kietoutuvat muihin teemoihin
Kuvaajan (kuva 3) oikean reunan tarkempi avaus osoittaa, että tekoälyteema ei rajoittunut teknologian käyttöön sinänsä, vaan se kytkeytyi ennen kaikkea pedagogisiin ja koulutuksellisiin kysymyksiin. Tekoälyä käsittelevissä otsikoissa korostuivat erityisesti opetuksen suunnittelu, pedagogiikka ja kurssien tai opetussuunnitelmien kehittäminen (26), AI-lukutaito, käyttötaidot ja ohjeistus (25) sekä AI oppimisen tukena, tutorointina ja ongelmanratkaisun välineenä (24). Tämän lisäksi tekoäly linkittyi vahvasti STEM- ja alakohtaiseen opetukseen (20), kriittiseen ajatteluun ja ihmisen–tekoälyn yhteistyöhön (14), etiikkaan ja vastuullisuuteen (12) sekä arviointiin (11). Tämä viittaa siihen, että konferenssissa tekoäly nähtiin ennen kaikkea osana opetuksen ja oppimisen muutosta eikä vain irrallisena teknologisena ilmiönä.
Samanaikaisesti uudistetaan koulutuksen sisältöjä, pedagogiikkaa, arviointia ja käsitystä siitä, millaista osaamista tulevaisuuden insinöörit tarvitsevat.
Myös STEM-teeman tarkempi tarkastelu on kiinnostava. STEM-otsikot kytkeytyivät useimmin tekoälyyn (11), mikä vahvistaa käsitystä siitä, että erityisesti matematiikan, fysiikan ja muiden perustieteiden opetuksessa pohditaan parhaillaan tekoälyn mahdollisuuksia ja vaikutuksia. STEM-teema liittyi lisäksi oppimiseen (7), inklusiivisuuteen ja kuulumiseen (7), ohjaukseen ja tukeen (6) sekä opintojaksoihin ja koulutusohjelmiin (5). Lisäksi STEM-otsikoissa esiintyivät digitaalisuus ja data-analytiikka (5), taidot ja kompetenssit (5) sekä kriittinen ajattelu (4).
Mitä tulokset kertovat insinöörikoulutuksen suunnasta?
SEFI 2026 -otsikkoaineisto antaa kuvan insinöörikoulutuksesta, jossa muutos ei kohdistu vain yksittäisiin opetusmenetelmiin tai teknologioihin. Samanaikaisesti uudistetaan koulutuksen sisältöjä, pedagogiikkaa, arviointia ja käsitystä siitä, millaista osaamista tulevaisuuden insinöörit tarvitsevat. Erityisen kiinnostavaa on tekoälyn vahva kytkeytyminen pedagogisiin kysymyksiin. Tekoälyä ei käsitellä vain uutena työkaluna, vaan myös oppimisen, arvioinnin, kriittisen ajattelun ja vastuullisuuden näkökulmista. Samalla STEM-aiheet yhdistyvät tekoälyyn, inkluusioon, ohjaukseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä havainnollistaa sitä, kuinka tiiviisti insinöörikoulutuksen ajankohtaiset kehityskulut kietoutuvat toisiinsa. Otsikkoaineisto ei kerro yksittäisten tutkimusten tuloksista eikä yksinään osoita, mihin suuntaan koko insinöörikoulutus on muuttumassa. Se tarjoaa kuitenkin laajan tilannekuvan siitä, millaiset kysymykset olivat näkyvästi esillä yhdessä alan keskeisistä kansainvälisistä konferensseista vuonna 2026.
Tekoälyä on hyödynnetty esitysotsikoiden semanttisessa luokittelussa, luokkien frekvenssien ja osuuksien laskennassa sekä tulosten koostamisessa Excel-taulukoksi ja vesiputouskuvaajaksi. Tekoäly teki varsinaisen laskennan ja koostamisen, minkä jälkeen luokitukset ja tulosten oikeellisuus tarkistettiin manuaalisesti Excelissä. Lisäksi tekoälyä käytettiin tekstin tarkastamiseen ja korjaamiseen.
Kirjoittaja
Sami Suhonen
Yliopettajana, TkT, AmO
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
sami.suhonen@tuni.fi
ORCID: 0000-0002-3279-3813
Kuvituskuva: Adobe Stock