Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin haasteet heijastuvat opettajan työhön
Tuorein korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus tunnistaa opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka turvaavat opiskelijoiden kykyä jatkaa opintoja ja siirtyä työelämään. Tutkimustulokset kertovat, että n. 13 % korkeakouluopiskelijoista kokee sekä ahdistuneisuutta että masennusta opiskelujen aikana (THL, 2026). Nämä mielen hyvinvoinnin haasteet näyttäytyvät opettajalle moninaisesti. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse olla opiskelijoilleen terapeutti tai kuraattori. Omalla pedagogisella toiminnallaan ja tietoisilla valinnoillaan hän voi merkittävästi vaikuttaa yksilön ja oppimisyhteisön psykologiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Kyse on ajattelutavasta ja siitä, miten opettaja liittää pedagogiseen osaamiseensa opiskelua tukevaa mielenhyvinvointiosaamista (Purhonen & Roine, 2024).
Mielen hyvinvoinnin pedagogiikkaa
Mielen hyvinvoinnin tukeminen opettajan työssä on näkökulman kirkastamista ja työn tarkastelua mielen hyvinvoinnin pedagogisten silmälasien läpi. Tämä tarkoittaa arjen pieniä, mutta merkityksellisiä tekoja: kohtaamista, kuuntelemista, joustavuutta ja sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat sekä oppimista että psykologisesti ja sosiaalisesti turvallisen ilmapiirin rakentamista. Opettaja tukee opiskelijan mielen hyvinvointia opetuksessaan, kun hän opetuksen sisällöllisten tavoitteiden lisäksi huomioi esim. opiskelijoiden minäpystyvyyden tukemisen tai vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistamisen.
Ammatillisille opettajille Mieli hyvin duunissa -hankkeessa (2023–2025) kehitettyä Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -merkistöä pilotoitiin ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoilla. Kehitetty merkistö jäi hankkeen jälkeen ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoiden valinnaisiin pedagogisiin opintoihin (3 op) suoritettavaksi osana opettajan pätevyyttä. Osaamismerkistöstä saatu oppi auttoi opettajaopiskelijoita oivaltamaan mielen hyvinvoinnin merkityksen opettajan työssä (Eskola-Salin ym., 2025):
Eniten sain vahvistusta siihen, kuinka tärkeätä on linkittää mielen hyvinvointi osaksi opetusohjelmaa sekä opintojaksoilla jatkuvasti mukana kulkevaksi kokonaisuudeksi, ei miksikään irralliseksi kokonaisuudeksi vaan jokainen kohtaaminen on merkityksellinen mielen hyvinvoinnin osalta.
Yksinkertaisimmillaan mielen hyvinvointia tukeva opetus on sitä, että opettaja tietoisesti katseellaan huomioi ryhmänsä opiskelijat tasapuolisesti, kutsuu heitä heidän omalla nimellään ja antaa mahdollisuuden yksin tai pienen ryhmän kanssa kirkastaa näkemystään ennen kuin se on kerrottava koko joukolle. Nämä pienet, mutta tärkeät teot antavat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä saada onnistumisen kokemuksia oppimisprosessin aikana.
Opettajan mielenhyvinvointiosaaminen heijastuu ympäristöön
Opettajan mielenhyvinvointiosaaminen tarkoittaa myös opettajan omasta mielen hyvinvoinnista huolehtimista, hyvinvointia uhkaavien ja tukevien tekijöiden tunnistamista sekä mielen hyvinvointia tukevan moniammatillisen verkoston tuntemista. Osaamismerkkien pilotointiin osallistuneiden nuorten haastatteluista nousi esiin nuorten viesti: opettajan oma hyvin-/pahoinvointi näkyy välittömästi opetuksessa. Verkostolta saatu tuki auttaa korkeakoulun opettajaa suhteuttamaan ja liittämään oman pedagogisen osaamisensa mielenhyvinvointiosaamiseen omasta perustehtävästään käsin.
Mielen hyvinvointiin liittyvät asiat voivat ulottaa vaikutuksensa jopa opettajan lähipiiriin. Opettajaopiskelija kertoi osaamismerkin tehtävän aktivoineen koko perheensä pohtimaan kunkin omaa mielenhyvinvoinnin vahvistamisen tärkeyttä ja elementtejä. Osaamismerkit tarjoavatkin mahdollisuuden opettajien lähiyhteisöjen yhteiselle reflektoinnille mielen hyvinvoinnin tukemisen teemoihin.
Lue lisää Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -osaamismerkistöstä ja liity mukaan mielen hyvinvoinnin pedagogisiin talkoisiin!
Kirjoittajat
Nina Eskola-Salin, lehtori, TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kirsi Purhonen, lehtori, TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Lähteet
Eskola-Salin, N., Juurakko-Koskinen, T., Kemppi, J., Nivalainen, K., Tikkanen, T., Eweiss, T. & Purhonen, K. (2025). Opettajat mielen hyvinvoinnin pedagogisina osaajina teoksessa K. Purhonen, M. Roine & P. Rossi (toim.) Kohti hyvinvoivaa työelämää – Mielen hyvinvoinnin tukeminen osana opiskelua ja työhön siirtymistä. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7592-03-8
Purhonen, K. & Roine, M. (2024). Opettajat ja oppilaitokset mukaan opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin talkoisiin. TAMK Journal. Haettu 18.8.2026.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (4.6.2026). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Haettu 18.8.2026.
