Mielenterveyden seulan markkinointikokeilu toteutettiin haastattelemalla kahta yksityisen palveluntuottajan työterveyshoitajaa. Toinen haastateltavista oli palvelupäällikkö ja toinen johtava työterveyshoitaja. Lue tästä linkistä Seulan kehittelyn vaiheista.
Haastateltavat kertoivat, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat hyvin keskeinen asiakaskunta työterveyshoitajan työssä ja tämän tyyppiset asiakkaat ovat voimakkaasti lisääntymässä.
Mielenterveyden seulaa pidettiin hyvänä työkaluna asiakkaan ensikontaktiin tai ensitapaamiseen. Seulaa kuvattiin näppäräksi, kivan tuntuiseksi ja pikaiseksi työkaluksi. Seulan todettiin soveltuvan hoidon tarpeen arviointiin, puhelintyöhön tai päivystysasiakkaiden hoitoon työterveyshuollossa.
Merkityksellisenä haastateltavat pitivät sitä, että seula istuu asiakkaan vastaanottotilanteeseen hyvin. Asiakkaan kohtaamisen täytyy olla luontevaa ja erityisesti keskustelun avauksen, jotta luottamus asiakkaan kanssa syntyy. Työterveyshuollossa keskitytään asiakkaan työkykyisyyteen ja työelämässä selviytymiseen. Seulojen kautta pitäisi tulla normalisointia eikä työn ulkopuolelle rajaamista mielenterveysongelmien takia.
Positiivisena haastateltavat pitivät sitä, että seulassa mennään vahvasti toimintaan: kun saadaan seulan tulos, asiakas ohjautuu tiettyyn konkreettiseen jatkohoitoon. Asiakkaan hoitopolku on kohdennettu sen organisaation mukaan, jossa seulaa käytetään. Saman tyyppistä systemaattista jatkotutkimus- ja hoitopolkua haluttiin kehittää myös työterveyshuoltoon.
Seula nähtiin tukevana ja ohjaavana työkaluna erityisesti nuorille hoitajille: nuoret hoitajat joutuvat ottamaan asiakkaiden isoihin asioihin kantaa ja tukemaan asiakkaita. Seula voi auttaa hoitajaa tunnistamaan asiakkaan auttamismahdollisuuksien rajoja, kun se osoittaa, että asiakas vaatii enemmän tukea kuin hoitajan on mahdollista antaa.
Tarpeellinen väline työterveyshoitajan työhön
Molemmat haastateltavat näkivät mielenterveyden seulan tarpeelliseksi työterveyshoitajan työssä. Osin seula tarvitsee pieniä fiksauksia, lähinnä jatkohoito-osio. Lisäksi seulan tulee olla sähköisessä muodossa. Tärkeänä pidettiin sitä, että seula otetaan yhdessä käyttöön ja lähtee elämään työyhteisössä. Seulasta keskustellaan ja yhdessä mietitään mitä palveluja seulaan yhdistetään.
Haastateltavat kokivat, että seulaa voisi tavallisen vastaanottotoiminnan lisäksi käyttää esim. terveystarkastukseen liittyvänä isolle joukolle lähetettävänä digitaalisena kyselynä muiden vastaavien digitaalisten kyselyjen kaltaisesti. Lisäksi seula voisi soveltua työterveyshuollon päivystyschatin työkaluksi sekä käytettäväksi etävastaanotoilla. Haastatteluissa nousi esiin myös, että seula voisi toimia yksityisen ja julkisen palvelun tuottajan välisen toiminnan ”siltana”, yhteistyön tiivistäjänä, tietotaidon jakajana. Esim. kun työterveyshuollon asiakas on psykiatrisessa sairaanhoidossa.
Seulan käyttöönoton mahdolliset kustannukset
Haastateltavat pohtivat seulan mahdolliseen käyttöönottoon (esim. suunnittelu, valmistelu, koordinointi, käyttökoulutus) liittyviä kustannuksia, mikäli seula otettaisiin osaksi työterveyshoitajan vastaanottotoimintaa. Lisäksi asiakkaan hoitopolkuun liittyvien palvelujen perustamiseen ja käyttöön liittyy kustannuksia. Työterveyshuollossa työnantajilla on erilaisia työterveyshuoltosopimuksia ja määrityksiä esimerkiksi vastaanottoajan pituudesta, jotka vaikuttaisivat tällaisen seulan käyttöönottamisessa. Lisäksi seulan käyttöä tulee kehittää ja ylläpitää, joka osaltaan voi myös lisätä kustannuksia.
Toinen haastateltavista uskoi, että organisaatio olisi valmis osallistumaan kustannuksiin. Hän piti seulaa kehittävänä ja seulan olevan tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä, mutta edellyttävän kuitenkin vain vähäisiä kustannuksia.
Toisen haastateltavan mielestä oli vaikea sanoa. Hän edusti konsernijohtoista organisaatiota. Kun konsernissa otetaan jotain uutta käyttöön, se koskee koko Suomea. Konsernin asiakaslupaukseen kuuluu tarjota tasavertaisia palveluja yritysasiakkaille koko maassa.
Kirjoittajat: Anne Silván, Sanna Nisula & Sari Himanen