Yritysyhteistyö on ammattikorkeakouluille arkipäivää, mutta se ei tapahdu itsestään. Yritysten kontaktointi, luottamuksen rakentaminen ja yhteisten tavoitteiden tunnistaminen vaativat aikaa, jatkuvaa vuoropuhelua ja kykyä ymmärtää yritysten todellisuutta.
Korkeakoulun näkökulmasta yritysyhteistyön rakentaminen tarkoittaa usein tiivistä kontaktointia sekä tiedonjakoa. Tutkinto-ohjelmissa yleisimpiä yhteistyömuotoja ovat harjoittelut, opinnäytetyöt sekä muut projektit. KOHTA-hankkeessa on keskitytty nimenomaan näiden yhteistyömuotojen edistämiseen verkostoitumisen ja opiskelijavierailujen avulla. Yrityksillä ei usein ole riittävästi tietoa esimerkiksi harjoitteluihin liittyvistä käytännöistä tai yhteistyömahdollisuuksista. Lisäksi hektinen työrytmi voi hankaloittaa tiedon etsimistä. Opiskelijavierailut yrityksiin auttavat lisäämään tietoa ja kohtauttavat yrityksiä opiskelijoiden kanssa. Yhteistyön käynnistämisen ytimessä lähdetäänkin liikkeelle tiedonjaosta ja siitä, millaiset yhteistyömuodot yritys kokee merkityksellisiksi ja hyödyllisiksi juuri heidän tarpeeseensa.
KOHTA-hankkeessa toteutettu yrityskontaktointi on ollut harkittua ja kohdennettua lähestymistä. Tästä syystä on tärkeää, että yritysyhteistyötä toteuttavalla asiantuntijalla on vahvaa tuntemusta korkeakoulun kansainvälisten tutkintojen osaamisaloista sekä harjoittelu-, opinnäytetyö- sekä projektikäytännöistä. Ensimmäinen askel yritysyhteistyön toteuttamiseen onkin siis ollut asiantuntijan valinta. Kokosimme tähän kirjoitukseen vinkkejä ja keskeisiä havaintoja siitä, kuinka yrityskontaktointia on toteutettu onnistuneesti:
- Taustatiedon kerääminen ja yrityksiin tutustuminen.
Liikkeelle on lähdetty yhteisestä keskustelusta seutukaupunkien yhteistyötahojen sekä TAMKin maakuntakorkeakoulun aluevaltuutettujen kanssa. Keskusteluissa on pohdittu seutukaupunkien yritysten toimialoja ja potentiaalisia yrityksiä, joita voisi kontaktoida. Lisäksi on mietitty etukäteen, lähestytäänkö esimerkiksi hr-päällikköä, toimitusjohtajaa vai vientipäällikköä. - Näiden keskustelujen tuloksena on syntynyt lista potentiaalisista yrityksistä, joita on lähdetty kontaktoimaan suunnitellusti yritys kerrallaan. Yritysten lähestymiseen on panostettu ja mietitty etukäteen, mitä yritykselle lähdetään tarjoamaan.
- Kontaktointi on aloitettu ensin aina soittamalla puhelimitse yrityksen edustajalle. Puhelun aikana on keskusteltu eri tutkinto-ohjelmien osaamisista sekä kyseisen yrityksen sen hetkisestä tilanteesta ja tarpeista. Tämän jälkeen on lähdetty yhdessä miettimään yritysten tarpeisiin sopivia yhteistyömuotoja, esimerkiksi yritysvierailuja, joiden avulla yritys voi tutustua korkeakoulun opiskelijoihin.
- Puhelun lopuksi on hyvä sopia seuraavat askeleet ja jatkotoimenpiteet. Keskustelua voidaan jatkaa esimerkiksi sähköpostilla, jossa sovitaan tarkemmat konkreettiset asiat ja tarvittaessa sovitaan seuraava yhteinen tapaaminen. Asiantuntijan täytyy olla itse aktiivinen ja laittaa puhelun jälkeen ensimmäinen jatkoyhteydenotto yritykselle asioista, joista puhelussa on sovittu ja keskusteltu.
- Yrityksen kanssa toteutetun yhteistyön jälkeen on tärkeää lopuksi kiittää yritystä yhteistyöstä sekä pyytää palautetta ja kehittämisehdotuksia ajatellen tulevaa yhteistyötä.
Yritysyhteistyön rakentaminen korkeakoulusta käsin vaatii siis ennen kaikkea aikaa, myyntihenkisyyttä ja jatkuvuutta. Harva yhteistyö syntyy ensimmäisellä yhteydenotolla, ja vielä harvempi pysyy tiiviinä ilman säännöllistä yhteydenpitoa. Onnistuneesta yritysyhteistyön käynnistämisestä syntyy parhaimmillaan pysyviä kontakteja ja jatkuvaa yhteistä toimintaa.
Harva yhteistyö syntyy ensimmäisellä yhteydenotolla, ja vielä harvempi pysyy tiiviinä ilman säännöllistä yhteydenpitoa.
Kirjoittajat
Laura Sairanen, projektipäällikkö, KOHTA-hanke, TAMK
Marita Tuomala, yritysyhteistyön asiantuntija, KOHTA-hanke, harjoitteluvastaava International Business-ohjelma, TAMK
