Ennen työsuhteen alkamista työnantajan on aina varmistettava, että työtä hakevalla maahanmuuttajalla on Valviran varmentama lupa ammatinharjoittamiseen Suomessa.
EU/ETA-kansalaiselta Valvira selvittää ammattipätevyyden ja antaa oikeuden ammatinharjoittamiseen ns. ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen periaatteen nojalla (ks. luku 1). Valvira voi tarkistaa kielitaidon kaikilta niiltä hakijoilta, joiden hakemukseen liittyvä ammatillinen koulutus ei ole suoritettu suomen tai ruotsin kielellä, tai hakija ei ole suorittanut yleissivistäviä opintojaan suomeksi tai ruotsiksi. Valvira voi kuitenkin pyytää kielitaidon selvittämistä vasta ammattipätevyyden tunnustamisen jälkeen. Työnantajan velvollisuus on aina varmistaa, että työnhakijalla on riittävä työssä vaadittava kielitaito. Pelkkä kielitodistus ei tähän riitä.
Työnantajan on ennen työsuhteen solmimista pyydettävä Valviran päätökset nähtäväkseen. Lisäksi on hyvä pyytää CV suomeksi, virallisesti käännetyt tutkintotodistukset sekä todistus kielitaidosta.
Palkkaus ja työtodistus
EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulleille lääkäreille Valvira määrää normaalisti kuuden kuukauden pakollisen työharjoittelun. Tältä ajalta maksetaan yleensä lääkäreiden työehtosopimuksessa määritettyä amanuenssin palkkaa. Jakson jälkeen annetussa työtodistuksessa kuvataan tehtävät, joita harjoittelun aikana on tehty sekä arvioidaan suoriutumista tehtävissä
Muissa laillistamisprosessin vaiheissa olevalle lääkärille maksetaan vähintään normaalia, työehtosopimuksessa määritettyä lääkärin palkkaa. Työtodistuksessa on hyvä kuvata suoriutuminen työjakson aikana.
Työhönottohaastattelussa huomioitavaa
- Kielitaidon varmistaminen (ks. myös luku 2.3)
Laillistamiseen vaadittava YKI3-kielitodistus on esitettävä Valviralle ennen ensimmäistä laillistamiskuulustelua. Koska työharjoitteluharjoittelu on suoritettava jo ennen laillistamiskuulusteluihin osallistumista, vaatimus YKI3-tason kielitaidosta ei koske työharjoittelua. Työnantajan on kuitenkin syytä varmistaa, että hakijalla on sellainen kielitaito, että hän hyötyy harjoittelusta eikä vaaranna potilasturvallisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään YKI3-tason kielitaitoa.
Paras keino varmistua hakijan kielitaidosta on henkilökohtainen haastattelu. Hakijaa kannattaa pyytää toimittamaan suomenkielinen hakemus ja pyrkiä myös varmistamaan, että hakemus on itse kirjoitettu. Ammatillisen taustan selvittämiseen tähtäävät haastattelukysymykset kertovat samalla kielitaidosta, mutta hakijan kielitaitoa ja ymmärrystä kielenkäytön tavoista voi testata myös erikseen esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: Miten aloitat vastaanoton? Miten kerrot potilaalle, että hänen on varattava aika laboratorioon tai että hänen on kotona seurattava verenpaineitaan?
- Ammatillisen osaamisen varmistaminen
Ennen työsuhteen solmimista (missä tahansa laillistamisprosessin vaiheessa) on syytä selvittää työnhakijan riittävä osaaminen.
Osaamisen selvittäminen haastatellen on vaativaa huonosti suomea puhuvan kanssa, mutta apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä tai tehtäviä:
- Pyydä kertomaan, mitä lääkäri on tehnyt aiemmin työssään.
- Pyydä kirjoittamaan sairauskertomusteksti jostain kuvitteellisesta potilaasta.
- Keskustele lähetteen tekemisestä sairaalaan. Selvitä, onko prosessi tuttu.
- Pyydä kertomaan jostain työhön läheisesti liittyvästä suomalaisesta hoitosuosituksesta.