Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan yleensä lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa opintoihinsa kuuluvaa pakollista harjoittelua. Amanuensseiksi kutsutaan myös EU- tai ETA-maiden ulkopuolella kouluttautuneita lääkäreitä, jotka suorittavat Suomessa työskentelyyn edellytettävää harjoittelua sairaalassa tai terveyskeskuksessa.
Amanuenssin työ sairaalassa
Amanuenssi työskentelee sairaalassa ja terveyskeskuksessa aina toisen lääkärin välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Hän ei saa tehdä itsenäisiä hoitopäätöksiä tai esimerkiksi määrätä potilaille lääkkeitä tai antaa määräyksiä tutkimuksista.
Sairaalassa amanuenssi voi tutkia osastolle tulevia potilaita ja tehdä alku- ja välistatuksia sekä kirjauksia niistä. Osastolla vastuussa olevan lääkärin pitää kuitenkin tarkastaa amanuenssin tekemät kirjaukset.
Riittävän perehdytyksen saatuaan amanuenssi voi tehdä oman osaamisensa rajoissa olevia toimenpiteitä, kunhan osastolla on toinen lääkäri tarvittaessa tavoitettavissa neuvomaan häntä.
Amanuenssi voi kirjoittaa kierron aikana sovittuja lähetteitä ja tehdä alustavia todistuskirjauksia, jotka osaston vastuulääkäri tarkastaa ja allekirjoittaa.
Amanuenssin työ terveyskeskuksessa
Terveyskeskuksessa amanuenssi voi tutkia potilaita ja kirjata sairauskertomustietoja toisen lääkärin valvonnassa. Hän voi toimia esimerkiksi sairaanhoitajan työparina tutkien ja kirjaten lääkärille myöhemmin menevien potilaiden ennakkotarkastusten tuloksia.
Riittävän ohjauksen saatuaan amanuenssi voi tehdä perusterveydenhuollon yleisiä toimenpiteitä.
Päivystys- tai kiirevastaanotolla amanuenssi voi ohjauksen saatuaan tutkia potilaita yhteistyössä päivystävän lääkärin kanssa.
Amanuenssi voi toimia ryhmänvetäjänä elämäntaparyhmissä yhteistyössä toisen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tällöin tarvitaan kuitenkin jo hyvää kielitaitoa.
Amanuenssin perehdytys
Amanuenssin perehdytys työtehtäviin kannattaa aloittaa yksinkertaisemmista tehtävistä ja edetä sitten ammatillisten taitojen vahvistuessa ja kielitaidon karttuessa vaativampiin tehtäviin. Kielitaito kohenee parhaiten keskusteluissa potilaiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Keskusteluun on siis hyvä tarjota paljon tilaisuuksia.
Amanuenssi tarvitsee työssä kehittymisen tueksi paljon ohjausta. Ohjaajan on hyvä aluksi ottaa hänet seuraamaan omaa toimintaansa ja mahdollisuuksien mukaan avata helpolla suomen kielellä omaa tekemistään ja hoidon prosesseja. Näin ammattitermit tulevat hiljalleen tutuiksi.
Vähitellen, kielitaidon ja ammatillisen osaamisen karttuessa amanuenssille voi antaa itsenäisiä tehtäviä, esimerkiksi osastolle tulevien potilaiden haastattelua, lähetteiden kirjaamista sekä mahdollisuuksien mukaan helpohkoja toimenpiteitä (luomen poisto, kanyylin asettaminen ym.). Ohjaajan pitää kuitenkin tarkastaa kaikki amanuenssin kirjaamat tekstit väärinkäsitysten välttämiseksi ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kädestä pitäen opettamistakin tarvitaan joskus. Esimerkiksi gynekologisen potilaan tutkiminen, korvatoimenpiteet, kirurgiset pientoimenpiteet ja neuvolassa tehtävä ikäkausitarkastus ovat asioita, joihin maahanmuuttajalääkärillä ei yleensä ole käytännön valmiuksia.
Kun ohjaava lääkäri arvioi amanuenssin taitojen riittävän itsenäiseen työskentelyyn, voi amanuenssi tutkia potilaita, tehdä toimenpiteitä ja kirjata asioita sairauskertomukseen. Kaikki hoitopäätökset (lääkehoito, diagnostiset tutkimukset, kotiutuspäätökset ym.) täytyy kuitenkin hoidosta vastaavan lääkärin vielä vahvistaa.
Amanuenssi on tärkeää ottaa mukaan työyhteisön normaaliin toimintaan. Osastopalaverit, hoitoneuvottelut ja koulutustilaisuudet ovat tärkeitä työtapojen oppimisen kannalta. Amanuenssin on tärkeää oppia, kuinka lääkäri toimii hoitoprosessin johtajana tehden samalla yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa heidän ammattitaitoaan arvostavassa hengessä.
Oppimisen etenemistä voi seurata yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) lokikirjan avulla. Oppimistavoitteiden asettamisessa tulee kuitenkin olla maltillinen ja edetä pienin askelin. Oppimisen arviointi säännöllisesti henkilökohtaisissa tapaamisissa on tärkeää. Palaute ja oppimistavoitteet on hyvä kirjata lokikirjaan selkeästi.
Palautetta kannattaa pyytää myös muulta työyhteisöltä ja kertoa amanuenssille myös mahdollisesta potilailta tulleesta palautteesta. Näin amanuenssi saa realistisen kuvan osaamisestaan.
Ohjaajan on hyvä varmistaa, että amanuenssi koko ajan opiskelee suomalaisen terveydenhuollon toimintaa myös lukemalla. Esimerkiksi Lääkärin käsikirja ja kansansairauksien hoitosuositukset ovat hyvää materiaalia opiskeluun alussa. Näin opiskellen valmiudet osallistua kliiniseen tenttiin paranevat.
Koulutuskorvaus työnantajalle (entinen EVO-korvaus)
Valviran määräämän kuuden kuukauden pakollisen harjoittelun ajalta ennen ensimmäistä laillistustenttiä maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta (entinen EVO-korvaus). Korvauksen on tarkoitus kattaa amanuenssin ohjaamisesta ja kouluttautumisesta aiheutuvia kuluja. Korvausta haetaan oman alueen aluehallintovirastolta (AVI) samoin periaattein ja lomakkein kuin esimerkiksi YEK-vaiheen kouluttautujien korvauksia. STM vahvistaa vuosittain korvauksen suuruuden, joka vuonna 2017 oli 900 euroa/kk.
Amanuenssijakson tavoitteita:
- Ymmärtää miten oma työpaikka nivoutuu osaksi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää
- Havainnoida potilaiden kulkua terveydenhuoltojärjestelmän tasolta toiselle (hoitopolut ja hoitoketjut)
- Tutustua oman työpaikan tutkimusresursseihin ja niiden asianmukaiseen käyttöön potilaiden hoidossa
- Perehtyä Suomessa toimivan lääkärin tehtäviin ja rooliin käytännön työssä
- Potilaiden tutkiminen, diagnoosin teko, ohjaaminen ja neuvonta, toimenpiteet, lähetteet ja lausunnot sekä kirjaukset ja tilastointi (talon tapojen mukaan)
- Selvittää muiden ammattilaisten työnkuvat ja lääkärin yhteistyö heidän kanssaan käytännön esimerkein
- Tutustua moniammatillisen yhteistyön eri muotoihin
- Esimerkiksi hoitajan työparina työskentely, potilaan hoitokokoukset ja hoitosuunnitelmapalaverit, ryhmämuotoinen potilasohjaus