Hyviä käytäntöjä jakamassa
Maaliskuussa järjestetyssä työpajassa kokoonnuttiin jakamaan opetuksen saavutettavuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä ja arjen ratkaisuja. Työpajan tuotoksena syntyneen huoneentaulun mukaisesti saavutettavuus rakentuu koko opintojakson läpi, alkaen jo ennen ensimmäistä opetuskertaa, jolloin keskeistä on selkeä, ymmärrettävä ja ennakoiva viestintä, kuten opintojakson toteutuksen ja vaatimusten kuvaaminen sekä osaamistavoitteiden ja aikataulujen jäsentäminen. Opintojakson aikana puolestaan korostuvat selkeät rakenteet, ennakkoon jaetut materiaalit sekä arvioinnin joustavuus. Opetustilanteissa saavutettavuus näkyy osallistavina ja monikanavaisina käytäntöinä, joissa opiskelijat voivat osallistua eri tavoin, opetuksen rakenne tehdään näkyväksi ja ilmapiiri pidetään avoimena ja hyväksyvänä. Saavutettavan opetuksen huoneentaulu on esitetty kuvassa 1. Voit avata kuvan 1 saavutettavana pdf-tiedostona tästä.
Kohti ennakoivaa saavutettavuutta
Universal Design for All (UDL) -lähestymistavan mukaan saavutettavuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa osana opintojaksojen toteutusta niin, että ne soveltuvat mahdollisimman monille ilman erillisiä mukautuksia (Burgstahler, 2025). Toukokuun työpajassa pohdittiinkin, miten voitaisiin siirtää painopistettä yksilöllisistä järjestelyistä koko opetuksen rakenteita läpileikkaavaan saavutettavuuteen UDL-mallin mukaisesti.
Työpajassa lähdettiin liikkeelle tunnistamalla opiskelijoiden moninaisuutta ja niitä tukikeinoja, joita opetuksessa usein tarjotaan yksilöllisinä järjestelyinä. Pienryhmissä pohdittiin, mitkä yksilöllisten järjestelyiden ratkaisut toistuvat eri opiskelijaprofiileissa ja voisiko näistä muodostaa kaikille avoimia, ennakoivia käytänteitä. Työpajan kantavana ajatuksena toimi kysymys: “Jos tämä järjestely tarvitaan toistuvasti, miksi ei tehdä siitä kaikille sopivaa oletusta?” Työskentelyssä keskeistä oli vapaa ideointi: osallistujia kannustettiin kehittämään ratkaisuja ilman rajoitteita, keskittyen siihen, mikä tukisi mahdollisimman monen opiskelijan oppimista.
Työpajan tuotoksena syntyi joukko käytännönläheisiä UDL-periaatteita ja -ratkaisuja, jotka koskivat opetuksen eri osa-alueita. Opiskelijoille olisi hyvä tarjota joustavia tapoja osoittaa osaamistaan sekä mahdollisuuksia valita itselleen sopivia suoritustapoja. Aikatauluissa ja arvioinnissa korostui myös jousto, kuten useat palautusajankohdat ja mahdollisuus pidempään suoritusaikaan ilman erillisiä järjestelyjä. Lisäksi oppimista voidaan tukea tarjoamalla tukimateriaaleja tai integroimalla opiskeluvalmiuksia osaksi opintojaksoa. Saavutettavuuden nähtiin ulottuvan myös vuorovaikutukseen: ryhmätyöt tulee suunnitella ja fasilitoida huolellisesti, ryhmien pysyvyys lisää turvallisuuden tunnetta ja selkeät yhteydenottokanavat tukevat opiskelijoiden osallistumista. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkejä ryhmän ehdotuksista ennakoiviksi ratkaisuiksi. Voit avata kuvan 2 saavutettavana pdf-tiedostona tästä.
Saavutettavuustyön keskeisinä haasteina tunnistetaan erityisesti resurssien riittävyys, osaamistavoitteiden täyttyminen ja digitaalinen saavutettavuus erikoisohjelmistoja hyödyntävissä oppiaineissa. Näihin haasteisiin tulee hakea ratkaisuja ja kehittämissuuntia yhteisen keskustelun kautta.
Saavutettavuuden kehittäminen on olennainen osa laadukasta pedagogista suunnittelua, ei niinkään irrallinen lisätehtävä. Tärkeää on myös sellaisen yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen, jossa saavutettavuus nähdään yhteisön sisällä laadukkaan opetuksen perustana ja luontevana osana arjen pedagogisia ratkaisuja. Yhteisölliseen jakamiseen ja kehittämiseen perustuvat työpajat luovat kestävää pohjaa tällaisen kulttuurin syntymiselle, sillä ne vahvistavat jaettua ymmärrystä, madaltavat kynnystä kokeilla uusia käytänteitä ja tekevät saavutettavuustyöstä näkyvän osan opetusyhteisön toimintaa.
Kirjoittajat
Pipsa Ekman ja Susanna Mettälä, Opettajien ja ohjauksen palvelut, TLC, Tampereen yliopisto
Lähteet
Burgstahler, S. (2015). Universal Design in Higher Education: From Principles to Practice (2nd ed.). Harvard Education Press.
Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S., & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen: Tiivistelmät. (Tiivistelmät; Nro 17). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). http://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T1723.pdf
