TAMKissa on viime vuosina panostettu yksinäisyystyöhön yhdessä HelsinkiMission School to Belong -yksinäisyystyön ohjelman ja asiantuntijoiden tuella. Yksinäisyyden kokemukset korkeakouluissa ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukykyyn monin tavoin.
TAMKissa ryhdyttiin miettimään yhdessä Nyyti ry:n ja HelsinkiMission kanssa keinoja siihen, miten yksinäisyyden teemaa voisi tuoda opetukseen ja tällä tavoin säästää sekä opiskelijoiden että ammattilaisten aikaa. Kehittelimme yhdessä yksinäisyysoppitunnit, jotka toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2024 osana opiskelijoiden ammatillisen kasvun kurssikokonaisuuksia. Pilotointeja toteutettiin sosionomiopiskelijoille ja liiketalouden opiskelijoille. Valtaosa koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista arvioi oppitunnin hyödylliseksi sekä opinnoissa että tulevassa työelämässä (palautteista saatu arvosana oli 4,2, arviointiasteikolla 1–5). Palautteiden perusteella aihe koettiin tärkeäksi ja koulutukset ajatuksia herättäviksi.
Pilotointien myötä jatkoimme koulutussisältöjen kehittämistä yhteistyössä HelsinkiMission kanssa myös vuonna 2025. Koulutusten ensisijaisena tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä yksinäisyydestä ilmiönä sekä herätellä aiheeseen. Syksyllä 2025 järjestimme koulutuksia liiketalouden opiskelijoille ja koulutimme kaikki 1. vuosikurssin opiskelijat sekä monimuoto-opiskelijat. Lisäksi rakensimme koulutuskokonaisuuden myös 2. vuoden HR- ja esihenkilötyöhön suuntautuneiden kurssikokonaisuudelle. Koulutukset koostuivat kahdesta eri osasta:
- teoria ja alustus teemaan
- pienryhmätyöskentely ja keskustelut case-esimerkin kautta sekä purku
Teoriaosuudessa käsiteltiin yksinäisyyttä ilmiönä, sen psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia sekä sitä, millaista yksinäisyys voi olla tai miltä se voi kokemuksena tuntua. Koulutuksen teoriaosuuden alustivat syksyllä 2025 HelsinkiMission asiantuntijat. Keväällä 2026 koulutuksen teoriaosuus vedettiin TAMKin hyvinvointitiimin voimin. Pienryhmätyöskentelyn fasilitaattoreina toimivat TAMKin omat opintokuraattorit.
Pienryhmätyöskentelyssä osallistujat jaettiin ryhmäkoon mukaan maksimissaan n. 20 hengen ryhmiin ja ohjattiin omiin tiloihin keskustelemaan. Nämä ryhmät jaettiin vielä fasilitaattoreiden toimesta noin 3–5 hengen pienryhmiin, joille jaettiin luettavaksi case-esimerkki. Case-esimerkissä käsiteltiin työpaikan kahvihuoneessa tapahtuvaa keskustelua ja tilannetta, jota opiskelijat pääsivät pohtimaan ja analysoimaan yhdessä. Pohdinnat ja ajatukset jaettiin lopuksi ryhmälle yhteisesti fasilitaattorien avustuksella. Lisäksi koulutusten lopuksi opintokuraattorit kertoivat palautteenkeruun yhteydessä, mistä yksinäisyyteen saa tukea ja apua. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden koulutus oli yleisluontoisempi, kun taas 2. vuoden opiskelijoiden koulutuksen ja teorian paino oli työelämän yksinäisyydessä.
Opiskelijapalautteiden perusteella syksyn koulutukset koettiin pääosin hyödyllisiksi, mutta kokemus vaihteli hieman koulutuksen toteutusmuodon mukaan. Lähitilaisuus sekä 2. vuoden opiskelijoille suunnattu koulutus herätti palautteiden perusteella eniten oivalluksia ja tietoa, kun taas monimuotokoulutuksen osalta tiedon ei koettu lisääntyneen yhtä paljon. Palautteen perusteella koulutus motivoi eniten opiskelijoita toimimaan toisten hyvinvoinnin puolesta.
Keväällä 2026 toteutetun koulutuksen (HR- ja esihenkilötyön suuntaus, 2. vuoden liiketalouden opiskelijat) palautteet olivat samansuuntaisia. Opiskelijat kokivat aiheen tärkeäksi (keskiarvo 4,75, asteikolla 1–5) ja suosittelisivat koulutusta mielellään toisille opiskelijoille (keskiarvo 4,00). Palautteiden mukaan koulutus tarjosi uutta tietoa, konkreettisia keinoja ja oivalluksia, ja vain yksi vastaaja ei kokenut saaneensa mitään uutta. Sävy avoimissa kommenteissa oli kiittävä ja osoitti, että sisältö puhutteli osallistujia ja herätti ajatuksia aiheen parissa.
Kaikkien koulutuspalautteiden yhteenvetona voin todeta, että yksinäisyysteema puhuttelee opiskelijoita laajasti, mutta koulutusten vaikuttavuus riippuu toteutustavasta, ryhmästä ja koulutuksen rakenteesta. Palautteiden perusteella on kannattavaa panostaa erityisesti lähitilaisuuksina järjestettäviin koulutuksiin sekä antaa riittävästi aikaa ja tilaa vuorovaikutukselle.
Kirjoittaja
Laura Sairanen, projektipäällikkö, hyvinvointipalvelut, TAMK
