Yhteiskuntahistoriallinen tutkimus avaa näkymää tuotantoeläinten ja lihatalouden historiaan
Yhteiskuntahistorian professori Marja Jalavan tutkimus tarkastelee kaupallisen eläintuotannon laajentumista osana modernin teollisuuskapitalismin läpimurtoa Suomessa sekä sen aiheuttamia muutoksia eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa 1890-luvulta 1960-luvulle. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti sikatalouden muuttumiseen kotitarvekasvatuksesta teolliseksi eläintuotannoksi, minkä myötä sioista tehtiin tavaraluonteisia lihateollisuuden hyödykkeitä. Samalla pienviljelijöistä alettiin kasvattaa markkinatalouden ehdoilla toimivia tuottajia, joiden tuli omaksua yrittäjämäinen asenne muita ihmisiä, eläimiä, kasveja ja ympäristöä kohtaan.
Jalava problematisoi historiallisesti tätä tuotantoeläinten ja ihmisten yhteismuotoutumista tutkimalla sitä, miten kapitalistinen voitontavoittelu materialisoitui sekä uudentyyppisissä maatalousyrittäjissä että heidän uudenlaisissa tuotantoeläimissään. Samalla Jalava analysoi tutkimuksessa sitä, miten liha alkoi vähitellen saada yhä suuremman roolin suomalaisten ruokavaliossa, joka vielä 1900-luvun alussa painottui perunaan ja viljaan. Eläintuotannon ja lihankulutuksen valtava kasvu 1900-luvun aikana on tällä hetkellä keskeinen syy ilmastonmuutokseen ja ympäristökriisiin, joten on tärkeää tutkia sen historiaa eli sitä, miten tähän kestämättömään kehitykseen on päädytty.
Tutkimus edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 12, 13.
Tutkimus turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista
Tampereen yliopiston tutkija Eija Vinnari on tehnyt selvityksen siitä, missä tilassa turkistarhaus Suomessa tällä hetkellä on ja miten alan rakennemuutos voitaisiin toteuttaa hallitulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Raportti on tehty eläinoikeusjärjestö Animalian toimeksiannosta ja toteutettu ORSI-tutkimushankkeen puitteissa.
Tutkimus edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11.
Näkymättömistä näkyviä: tutkimus eläinten näkyvyydestä kestävässä kirjanpidossa
Tampereen yliopiston tutkija Eija Vinnari ja Helsingin yliopiston tutkija Markus Vinnari ovat tutkineet eläinten sisällyttämistä kestävään kirjanpitoon. He ehdottavat artikkelissaan, että eläimet voisi huomioida erillisenä kestävyyden ulottuvuutena. Artikkelissa annetaan myös käytännön esimerkkejä indikaattoreista, joilla organisaatiot voisivat mitata paitsi eläinten hyvinvointia, myös niiden oikeuksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
Tutkimus edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 14.