Kestävän kehityksen tavoitteet ekologisen vastuullisuuden esimerkeissä 2020
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 2: EI NÄLKÄÄ
Väitöskirja virtsan hyödyntämisestä osana kestävää maataloutta
Johannes Jermakka tutki väitöskirjassaan, miten sähkökemiallisilla menetelmillä voidaan käsitellä ja ottaa ravinteet talteen erilliskerätystä virtsasta ilman kemikaaleja.
Ravinteiden kierrätys on keskeinen osa kestävää maataloutta. Ihmisvirtsa sisältää pääosan ruoan sisältämistä ravinteista, jotka on tärkeää saada talteen.
Tutkimusyhteistyötä orgaanisen jätteen kierrättämiseksi maatalouden käyttöön
Tampereen yliopiston Ympäristöterveyden tutkimusryhmä työskenteli yhteistyössä Digi Toilet Systems Oy:n kanssa varmistaakseen yrityksen kehittämän orgaanisen jätteen kierrätykseen keskittyvän DTS- menetelmän turvallisuuden maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
DTS-menetelmä sai kesäkuussa 2019 Ruokaviraston laitoshyväksyntäpäätöksen tutkitun maanparannusaineen valmistamiseen DTS-menetelmällä Hiedanrannassa Tampereella. Puoltava lausunto on tiettävästi laadultaan ensimmäinen maailmassa. Maanparannusaineen mikrobiologinen laatu tutkittiin Tampereen yliopiston ympäristöterveyden tutkimusryhmän laboratoriossa.
Tutustu Ympäristöterveyden tutkimusryhmään
Tutkittua tietoa ruokahävikistä
Ruokahävikin ja kiertotalouden tutkimusryhmä Wastebusters tutkii sitä, miten erilaiset taloudelliset toimijat, kuten kuluttajat ja kulutusyhteisöt, sekä yritykset ja organisaatiot voivat vaikuttaa keskeisten kestävän kehityksen haasteiden, kuten ruokahävikin ja jätteen kasvavan määrän ratkaisemiseen. Ryhmässä on mukana markkinoinnin, yrityksen johtamisen ja sosiologian alan tutkijoita.
Tutkimusryhmä julkaisi yhteensä kahdeksan tieteellistä julkaisua ruokahävikistä vuonna 2020.
Tutustu Wastebusters-tutkimusryhmän julkaisuihin
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 4: HYVÄ KOULUTUS
Laaja eurooppalaisten yliopistojen yhteishanke tukee arkkitehtuurin opetusta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tampereen yliopisto on mukana useiden eurooppalaisten yliopistojen ja järjestöjen yhteisessä, EU Erasmuksen rahoittamassa ARCH4CHANGE-hankkeessa. Hankkeessa pyritään luomaan arkkitehtuurin opetusohjelmaan radikaali muutos, jonka tavoitteena on tukea arkkitehtuurin koulutusta kohti hiilineutraalin rakennetun ympäristön asiantuntemusta.
Tutustu ARCH4CHANGE-hankkeeseen
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 6: PUHDAS VESI JA SANITAATIO
Ympäristötekniikan opinnot tarjoavat työkaluja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen
Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan ympäristö-, energia- ja biotekniikan tutkinto-ohjelmat tarjoavat konkreettista tietoa ja työkaluja kestävän kehityksen haasteiden konkreettiseen ratkaisemiseen yhdyskunnissa ja teollisuudessa – niin suomeksi kuin englanniksikin.
Esimerkiksi Kestävän kehityksen perusteet -opintojaksolla keskustellaan pienryhmissä kestävän kehityksen haasteista ja ratkaisuista. Opintojen painotus on ympäristö- ja energiatekniikkaan liittyvissä YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, mutta jokainen 17 tavoitteesta tuodaan esiin.
Lukuvuonna 2020–2021 tutkinto-ohjelman opiskelijoille oli tarjolla myös esimerkiksi Resource recovery -niminen opintojakso, jolla käsiteltiin materiaalien, kuten ravinteiden ja metallien talteenottoa yhdyskunnissa, teollisuudessa sekä maataloudessa.
Lue lisää ympäristö-, energia- ja biotekniikan opinnoista
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 7: EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA
Neilikka-lehmällä tutkittiin liike-energian talteenottoa
Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston tilalla jalostettavan itäsuomenkarjan Neilikka-lehmä valikoitui kantamaan pieniä tutkimuslaitteita Tampereen Yliopiston tutkijan David Blaževićin tutkimuksessa vuonna 2020. Tutkimuksen avulla selvitettiin, kuinka lehmän normaalien liikkeiden energiaa voitaisiin varastoida talteen pieniin laitteisiin.
Testausta tehtiin viitenä päivänä lehmien laidunulkoilun aikana elokuun puolivälissä. Tätä energian louhinnaksi kutsuttua menetelmää tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa lehmillä. Blažević toimii sähkömekaniikan tutkimusryhmässä.
Tutustu sähkömekaniikan tutkimusryhmään
Asiantuntijaverkosto ratkoo Suomen keskeisimpiä energiaan liittyviä haasteita
Finnish energy observatory (FenO) on asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on vastata Suomen kiireellisimpiin ilmastonmuutokseen liittyviin energiahaasteisiin.
FENO:lla on kolme yleistavoitetta: Seurata ja jakaa olennaista tietoa Suomen keskeisimmistä energiahaasteista, kuten ilmastonmuutos, energiavarojen köyhtyminen, energiantuotannon murros ja kaupunkikehitys. Luoda avoin keskustelutila, jossa pohjoismaiden asiantuntijat kokoavat yhteen uusia näkökulmia tiedon ja koulutuksen jakamiseksi muiden EU/EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tukea ja auttaa Pohjoismaiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa energian jakautumisen epätasa-arvoisuuden lieventämiseksi.
Lue lisää Finnish energy observatory -verkoston toiminnasta
Tutkimusyhteistyötä resurssitehokkaan sähköjärjestelmän luomiseksi
Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja VTT:n tutkijoiden muodostama EL-TRAN-konsortio tutkii, mitä resurssitehokas sähköjärjestelmä tarkoittaa ja miten se toteutetaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää millaisia politiikka-ongelmia resurssitehokkaan sähköjärjestelmän toteutuksessa kohdataan ja kuinka niitä voidaan ratkoa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tutustu EL-TRAN konsortion toimintaan
Tutkimusyhteistyötä ympäristöystävällisten energiaekosysteemien kehittämiseksi
The Prosumer Centric Energy Communities – Towards Energy Ecosystems (ProCemplus) -hanke tutkii erilaisten energiayhteisöjen muodostumista kohti yrityslähtöisiä energiaekosysteemejä. Hanke muodostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen eri tekijöiden vaikutuksesta energiayhteisöjen ja mikroverkkojen kehitykseen sekä tutkii energiayhteisöjen ja mikroverkkojen roolia tulevaisuuden kestävissä energiaekosysteemeissä. Tutkijaryhmä keskittyy uusien liiketoimintamallien ja asiakkaan roolin tutkimiseen sekä kaupallistamiseen liittyvien haasteiden tunnistamiseen.
Hanketta rahoittaa Business Finland, ja yhteenliittymässä on mukana 11 yritystä.
Lue lisää ProCemplus-hankkeesta
Yhteistyöhankkeessa kehitetään mustalipeästä biopolttoainetta laiva- ja lentoliikenteelle
Black Liquor to Fuel (BL2F) on hanke, jossa pyritään luomaan puhdasta ja laadukasta biopolttoainetta mustalipeästä. Mustalipeä on kemian selluteollisuuden sivuvirta, joka voidaan muuttaa polttoaineeksi. Se vähentää jätettä ja tarjoaa vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Huhtikuussa 2020 käynnistynyt BL2F kehittää sellutehtaille integroitua ”Hydrothermal Liquefaction” (HTL) -prosessia, joka vähentää hiilipäästöjä polttoainevälituotteen muodostamisen aikana. Tämän jälkeen tuotetta kehitetään edelleen öljynjalostamoissa, jotta siitä saataisiin lopulta raaka-ainetta laiva- ja lentokonepolttoaineille.
BL2F-hanke kokoaa yhteen 12 kumppania kahdeksasta maasta ympäri Eurooppaa. Konsortio koostuu yliopistoista, tutkimuslaitoksista, teollisuuskumppaneista ja pk-yrityksistä, jotka tuovat täydentäviä taitoja ja osaamista hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hanke on saanut rahoituksen EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta.
TutustuBlack Liquor to Fuel -hankkeeseen
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 9: KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA
Kansainvälinen suurhanke kehittää menetelmiä kestävämpään rakentamiseen betonielementtejä kierrättämällä
ReCreate-hanke keskittyy betonielementtien purkamiseen ja uudelleenkäyttöön. Tämän kansainvälisen hankkeen tarkoituksena on selvittää, kuinka käytettyjä betonielementtejä voidaan purkaa ehjänä ja uudelleenkäyttää uusissa rakennuksissa sekä muuttaa tämä prosessi kannattavaksi liiketoiminnaksi. Käytettyjä betonielementtejä kierrättämällä voidaan vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja energiankulutusta huomattavasti.
ReCreate -projektissa työskennellään teollisuuskumppaneiden ja rakennusten omistajien kanssa neljässä maapilotissa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa, joissa koko purkamisen ja uudelleenkäytön arvoketjua tarkastellaan teknisen toteutettavuuden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.
Nelivuotinen hanke on saanut rahoituksen EU: n Horizon 2020 -ohjelmasta.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 11: KESTÄVÄT KAUPUNGIN JA YHTEISÖT
Yliopisto mukana kehittämässä vähähiilistä matkailua Särkänniemen alueella
Tampereen yliopisto oli mukana jo päättyneessä Tampereen kaupungin Kestävän matkailun hub -hankkeessa, jossa selvitettiin vuoden 2020 aikana kyselytutkimusten ja työpajojen kautta erityisesti Särkänniemen alueen vähähiiliseen saavutettavuuteen – eli erityisesti julkisen liikenteen sekä kävely- ja pyöräliikenteeseen – liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Tutustu Kestävän matkailun bub -hankkeeseen
Oppikirja ja kurssitoteutuksia kestävästä kaupunkisuunnittelusta
Tampereen yliopistossa arkkitehdin tutkinto-ohjelmaan kuuluva Maisemasuunnittelun opintojakso uudistettiin vuonna 2020 syksyllä huomioimaan aiempaa enemmän kestävää kehitystä maisemasuunnittelussa. Kurssin sisältöjä olivat esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut ja ekologisen tilaohjelman edistäminen. Kurssilla suunniteltiin myös viherkatuehdotukset Tampereen Ammattikoulunkadun kehittämiseksi.
Kurssiuudistuksen taustalla oli Tampereen yliopiston arkkitehtuurin tutkijatohtori Laura Uimosen vuonna 2020 julkaisema oppikirja Arkkitehdin luontotieto, luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa, joka käsittelee kestävää kehitystä laaja-alaisesti.
Kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastohaasteet olivat mukana myös kaupunkisuunnittelijoiden Kaupunkimoduulit -täydennyskoulutuspilotissa syksyllä 2020.
Tutustu kestävän kaupunkisuunnittelun opetustarjontaan
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 12: VASTUULLISTA KULUTTAMISTA
Kansainvälinen tutkimus tukee teollisuutta kohti komposiittien kiertotalousmallia
FiberEUse-hankkeen tavoitteena on parantaa polymeeristen komposiittien kierrätyksen ja uudelleenkäytön kannattavuutta integroimalla erilaisia innovaatiotoimia yhteen. Uusien pilvipohjaisten tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen avulla FiberUse tukee teollisuutta siirtymässä komposiittien kiertotalousmalliin.
FibereUSE on tutkimushanke, jota Euroopan unioni on rahoittanut kesäkuusta 2017 lähtien ja joka tekee yhteistyötä 20 kumppanin kanssa seitsemässä EU-maassa.
Hanke kehittää kestävää vaihtoehtoa hiilikuitujen öljyraaka-aineelle
EUCAlyptus LIgnin VAlorisation for Advanced Materials and Carbon Fibres (Eucaliva) on kansainvälinen tutkimushanke, jossa eucalyptussulfaattisellusta erotetusta ligniinistä jalostetaan kustannustehokasta vaihtoehtoa hiilikuitujen öljypohjaiselle raaka-aineelle. Monipuolisen materiaalin sovelluskohteita ovat esimerkiksi joustava elektroniikka, älykangas, kuitukangas ja aktiivihiili.
Tutkimuskonsortion tavoitteena on kehittää uudenlainen biopohjainen, ekologinen ja taloudellisesti kannattava menetelmä, jolla ligniinistä valmistetaan hiilipohjaisia kuituja, kuitumattoja, joustavia kalvoja ja kuitukankaita. Hanke pyrkii myös lisäämään teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä sekä edistämään uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen syntymistä puu- ja paperiteollisuudessa.
Hanke kehittää biopohjaisia ja -hajoavia materiaaleja teollisuuden ruokapakkauksiin
BioBarr-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia biopohjaisia ja biohajoavia, hyvät suojaominaisuudet omaavia, materiaaleja ruokapakkauksiin.
Hankkeessa tutkitaan italialaisen Bio-on-yrityksen orgaanisesta jätteestä valmistamaa biomuovia (PHA, polyhydroksialkanoaatti) potentiaalisena perinteisten öljypohjaisten muovien korvaajana. Lisäksi kehitetään uusia biohajoavia musteita PHA-pohjaisten ruokapakkausten merkintöihin. Kehitetyt uudet materiaalit demonstroidaan alustavasti teollisessa mittakaavassa ja valikoiduissa ruokapakkauksissa.
Hanke on EU:n Horizon 2020 -ohjelman rahoittama.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 13: ILMASTOTEKOJA
Lippulaivahanke tukee valtioita kohti Pariisin ilmastotavoitteita
Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC) -osaamiskeskuksen tavoitteena on esittää kustannustehokkaita ja tieteeseen perustuvia ratkaisuja kahteen aikamme suurimpaan haasteeseen: ilmastonmuutokseen ja ilmanlaadun heikkenemiseen.
ACCC auttaa Suomea, EU:ta ja maailmaa pääsemään Pariisin ilmastotavoitteisiin ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen kestävin, kustannustehokkain ja tutkimuspohjaisin ratkaisuin, samalla edistäen terveellisen hengitysilman tavoitetta.
Suomen akatemia lippulaivaohjelman rahoittaman tutkimuskonsortion muodostavat Helsingin Yliopisto, Ilmatieteen Laitos, Itä-Suomen Yliopisto ja Tampereen Yliopisto.
Korkeakouluyhteisö aloitti matkan kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä
Tampereen korkeakouluyhteisö julkisti syksyllä 2020 hiilineutraaliustavoitteensa: korkeakouluyhteisö kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän toiminnan edistäminen Tampereen yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa eteni merkittävin askelin muun muassa korkeakouluyhteisön päästöjen ja hiilijalanjäljen kokonaisvaltaisella kartoittamisella.
Yliopisto pilotoi hiilijalanjäljen laskemista
Tampereen yliopiston kestävyystyön pohjaksi tehtiin keväällä 2020 ensimmäiset hiilijalanjälkilaskelmat matkustuksen ja kiinteistöjen päästölähteiden osalta vuoden 2019 tiedoin.
Syksyn aikana toteutettiin koko korkeakouluyhteisön ensimmäinen hiilijalanjälkilaskenta kaikkien keskeisten päästölähteiden osalta. Merkittävimmät päästöt syntyvät matkustuksesta, kiinteistöistä sekä tutkimusinfrastruktuureista.
Työtä jatketaan vuonna 2021 määrittämällä tiekartta ja toimenpiteet kohti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittua hiilineutraaliutta vuonna 2030.
Lue lisää Tampereen korkeakouluyhteisön hiilijalanjäljestä
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 14: VEDENALAINEN ELÄMÄ
Tutkimusta laivaliikenteen hiukkaspäästöistä
Vuonna 2020 valmistuneessa Tampereen yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa laivojen päästöjä selvitettiin tekemällä mittauksia laboratoriossa, laivalla sekä lentämällä laivojen savukaasuvanoissa.
Laivaliikenteen vuotuiset hiukkaspäästöt vastaavat suuruusluokaltaan muun ihmistoiminnan hiukkaslukumääräpäästöjä mantereilla. Hiukkaspäästöt näyttävät pysyvän merkittävällä tasolla tulevinakin vuosina, huolimatta laivaliikenteen uusista rikkirajoituksista.
Lue lisää laivaliikenteen päästöjä selvittävästä tutkimusjulkaisusta
Projektissa kehitetään näytteenottomenetelmiä puhdistamolietteen mikromuoveille
Mikromuovit ovat alle 5 mm kokoisia muovi- tai kumipartikkeleita. Jätevedenpuhdistamolla jopa yli 99 % mikromuoveista pystytään poistamaan yhdyskuntajätevedestä erilaisilla prosesseilla, joista ne päätyvät suurelta osin puhdistamolietteisiin. Mikromuovien karakterisointiin lietenäytteistä ei ole standardimenetelmiä.
Mikromuovien karakterisointi puhdistamolietteestä -projektissa kehitetään mikromuovien näytteenotto- ja karakterisointimenetelmiä puhdistamolietteestä. Lisäksi selvitetään miten valitut lietteenkäsittelyprosessit vaikuttavat mikromuoveihin.
Tutustu Mikromuovien karakterisointi puhdistamolietteestä -projektiin
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 15: MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ
Kokeellinen tutkimus osoitti metsäpohjaisen pihan parantavan päiväkotilasten immuunijärjestelmää
Luonnonvarakeskuksen tutkijan johtamassa kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita.
Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen johtamasta tutkimuksesta
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 17: YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS
Hanke auttoi yrityksiä kohti ympäristötehokasta digitalisoitumista
Vuonna 2020 päättyneen ICT4LC-hankkeen tavoitteena oli edistää satakuntalaisten pk-yritysten ja organisaatioiden digitalisoitumista vähähiilisyys- ja energiatehokkuus huomioiden.
Hankkeessa kehitetiin ja demonstroitiin menetelmiä, joilla satakuntalaiset yritykset voivat itsearvioida käyttämänsä ICT:n energiatehokkuutta ja siitä aiheutuvia päästöjä. Hankkeen avulla lisättiin yleistä tietämystä sähköenergian kulutuksen jakaantumisesta nykyaikaisessa tietojenkäsittely-infrastruktuurissa, jotta yritykset voisivat aiempaa tietoisemmin tehdä päätöksiä koskien ICT-ratkaisujaan.
Yliopisto mukana avartamassa ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta
Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat mukana yli 20 suomalaisen organisaation Uusi puu -yhteisössä, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta.
Yhteisö kertoo konkreettisin esimerkein siitä, millaisia tuotteita ja ratkaisuja on jo nyt tarjolla ja millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on. Samalla tavoitteena on myös jakaa tietoa puupohjaisen biotalouden kasvunäkymistä.
Tutustu Uusi puu -yhteisön toimintaan
Ekothonin avulla vauhditettiin pirkanmaalaisten matkaa kohti kestävyyttä
Syksyllä 2020 järjestetty kaksipäiväinen Ekothon oli hackatonin tyylinen yhteiskehittämisprosessi, jonka tavoitteena oli kehittää paikallista yhteistyötä ja luoda edellytyksiä kestävyystransition toteutumiselle Pirkanmaalla.
Ekothonissa yritykset ja poliitikot, taiteilijat ja akateemikot, maanviljelijät ja kaupunkisuunnittelijat, kansalaisyhteiskunta ja hallinto vaihtoivat ajatuksiaan ja toimivat yhdessä. Tapahtuman tavoitteena oli sitoa yrityksien ratkaisut osaksi kuntien toimintaa sekä edistää kestävyystransition alueellista toteutumista.
Ekothonin järjestivät Pirkanmaan liitto, Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Taiteen edistämiskeskus.