ReCreate – Esivaletun betonin uudelleenkäyttö kiertotaloutta vauhdittamassa
ReCreate on EU:n rahoittama nelivuotinen (2021–2025) kansainvälinen projekti, joka fokusoi esivalettujen betonielementtien purkuun ja uudelleenkäyttöön. ReCreate vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen tutkimalla niitä systeemisiä muutoksia, joita tarvitaan rakentamisen ja purkamisen ekosysteemeissä. Projektin avaintehtävä on innovoida ja kehittää uusia teknologisia ratkaisuja ja prosesseja rakennusten purkamiseen ja uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäyttämällä vanhoja rakennusmateriaaleja rakennusteollisuus voi säästää suuren määrän energiaa ja raakamateriaaleja. Tämän lisäksi projektissa tutkitaan myös työntekoja ja politiikkaprosesseja.
Tampereen yliopisto toimii tutkimusprojektin koordinaattorina.
ReCreate-projekti edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11, 13.
Esiselvitys luonnonmukaisista rakennustuotteista ja niiden käyttöpotentiaalista
Luonnonmukaiset rakennustuotteet koostuvat maa- ja metsätaloudesta sekä maankaivuusta saatavista raaka-aineista ja niitä voidaan tuottaa ilman korkeita lämpötiloja. Näiden vähähiilisten tuotteiden valmistus ja käyttö ovat yleistyneet nopeasti Keski-Euroopassa ja tietoa näistä tuotteista haluttiin tuoda myös Suomen rakennusaineteollisuuteen.
Nature CO2 -hankkeen (1.5.-31.12.2022) päätehtävinä ovat kyseisten rakennustuotteiden kartoitus, hiilitaseiden laskenta ja vertailu sekä tuotteiden käyttöpotentiaalin selvitys. Samalla selvitetään tuotteiden ja rakenteiden tutkimus- ja kehitystarpeita sekä hahmotetaan rakentamisen vähähiilisyyden alarajaa. Hankkeen yhteydessä järjestettiin 29.11.2022 Tampereen yliopistossa työpaja sekä luonnonmukaisten rakennustuotteiden näyttely, joka on yhä nähtävissä liikuteltavassa vitriinissä.
Nature CO2 -hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 3, 11, 12, 13.
Tutustu Nature CO2 -hankkeeseen
ECOSAFE-projektit valottavat kutterin käyttöä eristemateriaalina
ECOSAFE-hankkeessa tarkastellaan purueristepohjaisten rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa laskennallisesti ja kokeellisesti, ja määritetään millä edellytyksillä niistä saadaan toteutettua kosteusturvallisia rakenteita nykyisissä ja tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa ilman, että lämmöneristeeseen on tarvetta laittaa homeenestoaineita, tai että rakenteessa on tarvetta käyttää höyrynsulkumuovia. Vaikka materiaali on jo tuttua, niin tutkimustietoa materiaalista on varsin vähän, ja siten materiaalin käyttö nykyrakentamisessa on haastavaa. Tutkimuksen tuloksena laaditaan suositukset ja rakenneratkaisut kosteusturvallisten purueristeisten rakenneratkaisujen toteuttamiseksi.
ECOSAFE 2 -hankkeessa tarkastellaan ECOSAFE-hankkeessa havaittua savetuksen edullista vaikutusta kutterieristeen toimivuuteen. Tutkimuksessa täydennetään ECOSAFE-tutkimuksia ja laajennetaan tutkimusta akustiikan, palotekniikan ja mikrobiologian osa-alueille. Tehtyjen tutkimusten perusteella ECOSAFE-hankkeen suositusrakenneratkaisuja muutetaan ja täydennetään tarvittavilta osin. Hankkeiden kesto on vuodesta 2019 vuoteen 2023.
ECOSAFE-projektit edistävät myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11.
INPERSO: INdustrialised and PErsonalised Renovation for Sustainable sOcieties –projektilla kestäviä yhteiskuntia
Monitieteteellinen tutkimushanke INPERSO (2022–2026) selvittää energiatehokkaiden rakennusten peruskorjaustyön teollistamisen mahdollisuuksia. INPERSO-projekti tulee tuottamaan inklusiivisia, edullisia, tehokkaita ja kestäviä korjaustyötapoja, joita voidaan soveltaa monilla eri ilmastovyöhykkeillä ja rakennustypologioihin. Projekti keskittyy ensisijaisesti asuinrakennuksiin ja perintörakennuksiin. Holistisena peruskorjausohjelmana INPERSO tulee käsittelemään rakennuksen elinkaarta aina suunnittelusta rakennuksen elämän päätepisteeseen asti ratkaisten samalla digitalisaation, pirstaloitumisen, laadun, tehokkuuden ja nopeuden asettamia haasteita ihmiskeskeisestä lähestymiskulmasta.
INPERSO-tutkimushanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 3, 7, 11, 12, 13, 17.
Tutustu INPERSO-tutkimushankkeeseen
Tutkimus selvittää muutosagenttien voimaa kiertotalouden murroksessa
Vuonna 2020 käynnistyneen kaksivuotisen Waste Matters – Muutosagentit kiertotalouden murroksessa -projektin tavoitteena on analysoida, miten muutosagentit osallistuvat ja osallistavat muutokseen kohti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä.
Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuluttajakansalaisiin, kulutusyhteisöihin ja startup-yrityksiin, joilla on halu ja mahdollisuus muuttaa liiketoimintaekosysteemejä kestävämmiksi.
Waste Matters -projekti edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 8, 12.
Tutustu Waste Matters -hankkeeseen
Kansainvälinen hanke tukee kaupunkeja matkalla kohti kestävää rakentamista
Circular Construction in Regenerative Cities (CIRCuIT) on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kokeilla ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja suljettuun materiaalikiertoon rakennetussa kaupunkiympäristössä. Hankkeessa tarkastellaan kokonaisuudessaan rakentamisen arvoketjua: kaupunkisuunnittelijat, kiinteistöjen omistajat ja kehittäjät, arkkitehdit, rakennusyritykset ja purkajat.
EU:n rahoittamaan Horizon 2020 -tutkimusohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen osallistuu 31 yhteistyökumppania Kööpenhaminassa, Hampurissa, Helsingin seudulla ja Suur-Lontoossa.
CIRCuIT-hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11.
Tutkimuskeskus Terran opetus ja tutkimus edistävät kestävää suunnittelua ja rakentamista
Tutkimuskeskus Terra edistää korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin toimivan, turvallisen ja kestävän elinympäristön toteutumista. Terra edistää elinkaaritaloudellisia ja kestäviä infrarakenteita tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa opinnäytetutkimuksissa ja tutkimusprojekteissa. Terra osallistuu myös kansallisten ohjeiden laatimiseen. Tutkimuskeskus Terrassa tutkitaan uusien ja vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä ja toimintaa rakenteissa, kehitetään rakenteiden mitoitus- ja korjausmenetelmiä sekä edistetään kiertotalouden, digitaalisten toimintatapojen ja kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista infraomaisuuden hallinnassa ja hankinnoissa.
Maarakenteiden elinkaaritehokas suunnittelu ja rakentaminen ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen sisältyy luontevana osana kaikkiin Terran opintojaksoihin. Infrarakentamisessa liikutellaan suuria massamääriä ja rakenteiden käyttöikä on pitkä, joten valinnoilla on suuri vaikutus kestävyyteen. Uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa käsitellään erityisesti opintojaksoilla Kiertotalous infrarakentamisessa, Maarakennustekniikka ja Geoympäristötekniikka.
Tutkimuskeskus Terra edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 4, 11.
Paneelikeskusteluja rakennusperinnöstä ja kiertotaloudesta
Yliopisto-opettaja Iida Kalakoski ja tuntiopettajana toimiva Riina Sirén järjestivät 18.12.2021 ja 4.2.2022 paneelikeskusteluja osana Rakennusperintö-SAFA:n toimintaa. Ensimmäisen paneelin osallistujat olivat: Anne Uosukainen (Pirkanmaan maakuntamuseo), Petri salmi (Spolia Design Oy), Robin Landsdorff (Museovirasto) ja Juha Päätalo (EkoSAFA). Toisessa paneelissa keskustelijoina olivat Anni Vartolainen ja Panu Savolainen (Aalto-yliopisto), Henna Partanen (Vihreä liitto) ja Pekka Saatsi (Saatsi Arkkitehdit). Paneeleissa keskusteliin rakennusperinnöstä ja kiertotaloudesta. Molemmat paneelit ovat edelleen katsottavissa SAFA:n YouTube-kanavalla.
Paneelikeskustelut edistivät myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11, 12, 13.
Katso paneelikeskustelut YouTubesta
Arkkitehtiopiskelijoille opas kestävään suunnitteluun
Arkkitehtuurin professori Sofie Pelsmakers on ollut mukana tekemässä arkkitehtiopiskelijoille tarkoitettua Designing for the Climate Emergency: A Guide for Architechture Students –opasta, jossa ohjataan opiskelijoita kestävään ja ilmaston lämpenemisen huomioonottavaan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Opas edistää myös kaikkia muita kestävän kehityksen tavoitteita.