EKO-SOTE-hankkeella kohti kestävämpää sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmää
Uusien hyvinvointialueiden muiden ajankohtaisten haasteiden lisäksi hyvinvointialueilta odotetaan myös ekologisen kestävyyden integroimista osaksi toimintaa. Tehtävää helpottamaan on keväällä 2022 käynnistynyt, Tampereen yliopiston koordinoima Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveyshuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit eli EKO-SOTE-hanke, jonka päätavoitteena päätavoitteena on muotoilla kansalliset sosiaali- ja terveydenhuollon ekologisesti kestävät tavoitteet, sekä esittää seuranta- ja ohjausmekanismeja, joiden avulla tavoitteiden toimeenpanoa hyvinvointialueilla tuetaan. Hanke kestää vuoden 2023 elokuuhun asti.
EKO-SOTE-hankkeessa lasketaan sosiaali- ja terveydenhuollon hiilidioksidipäästöt, kartoitetaan ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila Suomessa, sekä selvitetään kansainvälisiä ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausmekanismeja ja niiden toimivuutta. Tätä tietoa hyödyntäen määritellään, millaisilla kansallisen tason seuranta- ja ohjausmekanismeilla ekologisesti kestävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan ohjata Suomessa.
EKO-SOTE-hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 6, 7, 12, 13, 14, 15.
Tutkimus luontolähtöisestä interventiosta kuntoutusmuotona masennuspotilailla
Metsien ja luonnon vaikutukset ihmisen mielen ja ruumiin hyvinvointiin on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat selvittävät, auttaisiko luonnossa oleskelu ja ohjattu toiminta masennuspotilaiden kuntoutuksessa. Osallistujat Tampereella, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa käyvät 12 viikon ajan 90 minuutin jaksoissa ryhminä puistoissa ja kaupunkimetsissä tehden ohjattuja tehtäviä, joissa esimerkiksi tunnistetaan itselle sopiva mielipaikka, tehdään läsnäoloharjoituksia ja tuetaan luontoyhteyttä ryhmäkeskusteluin.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään tutkimuksessa tavoitteellisesti kuntoutuksen ja ohjauksen osana. Ohjauksessa tuetaan muun muassa osallistujien turvallisuutta ja autetaan heitä tiedostamaan luonnon hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen rahoitti Kela, ja se toteutettiin vuosina 2019–2021.
Rescue-hanke edistää yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseissä
Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä (RESCUE) on monitieteinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vuosille 2020–2023. Sen tavoitteena on edistää yhteiskuntien dynaamista selviytymiskykyä ja kriisivalmiutta tarkastelemalla kiinteistöjen roolia ennakoitavissa ja odottamattomissa kriiseissä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Aalto-yliopiston yhdessä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa toteuttama hanke tavoittelee parempaa käsitystä siitä, miten tiloja, rakennuksia ja maankäyttöä tulisi suunnitella, käyttää ja hallita eri sidosryhmien tukemiseksi kriisitilanteissa, kuten pandemia, ilmaston muutos, terrorismi, tulipalot ja tulvat.
Rescue-hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 9, 11.
SoteDialogeilla parempaa johtamista, työhyvinvointia, tuloksellisuutta
SoteDialogit muutoksessa – Johtaminen, työhyvinvointi, tuloksellisuus -hankkeen tavoitteena on turvata hankkeeseen osallistuvilla työpaikoilla, niiden toimintaympäristöissä ja työssä tarvittava osaaminen, korkea työn laatu, asiakaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky sekä organisaatioiden ja ammattilaisten uudistuminen.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan (Työelämän tutkimuskeskus), Itä-Suomen yliopiston sekä Seinäjoen ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
SoteDialogit-hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 8.
Tutustu SoteDialogit-hankkeeseen
Tutkimuksessa kehitetään pelisääntöjä lapsille suunnattujen elintarvikkeiden markkinointiin
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille (EPELI) oli vuosina 2020–2021 toteutettava tutkimushanke. Se tuotti tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta markkinoinnista ja epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelystä sekä esityksen keinoista, joilla lapsia ja nuoria voitaisiin suojata epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta.
Suomen valtioneuvoston kanslian rahoittamassa tutkimuksessa oli mukana laaja-alaisesti ravitsemustieteen, markkinoinnin ja kulutustutkimuksen sekä juridiikan tutkimusosaamista. Mukana oli tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
EPELI-hanke edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 11, 12.
Mikrobiologinen palvelututkimus tukee kiertotaloutta
Ympäristöterveyden tutkimusryhmä tekee tutkimusta mikrobiologian saralla. Ilmastonmuutoksen ja maailman väestönkasvun johdosta kriittisimmät raaka-ainepulat arvioidaan olevan puhtaassa vedessä ja ravinteikkaissa viljelysmaissa. Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä, ja tämä edelleen lisää haasteita juomaveden turvallisuudelle. Suuressa osaa maailmaa puhdasta vettä on jo nyt niukasti tarjolla. Bakteerien, virusten, alkueläinten ja loismatojen aiheuttamat infektiotaudit ovat yleisimpiä ja laajimpia juomaveteen liittyviä terveysriskejä kaikkialla maailmassa. Kehittyneen mikrobiologisen analytiikan avulla on mahdollista varautua sekä luonnollisiin että ihmisen aiheuttamiin epidemioihin.
Mikrobiologinen palvelututkimus edistää myös seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 6, 13, 15.
Lue lisää ympäristöterveyden tutkimusryhmästä