EKO-SOTE-hankkeella kohti kestävämpää sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmää
Uusien hyvinvointialueiden muiden ajankohtaisten haasteiden lisäksi hyvinvointialueilta odotetaan myös ekologisen kestävyyden integroimista osaksi toimintaa. Tehtävää helpottamaan on keväällä 2022 käynnistynyt, Tampereen yliopiston koordinoima Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveyshuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit eli EKO-SOTE-hanke, jonka päätavoitteena päätavoitteena on muotoilla kansalliset sosiaali- ja terveydenhuollon ekologisesti kestävät tavoitteet, sekä esittää seuranta- ja ohjausmekanismeja, joiden avulla tavoitteiden toimeenpanoa hyvinvointialueilla tuetaan. Hanke kestää vuoden 2023 elokuuhun asti.
EKO-SOTE-hankkeessa lasketaan sosiaali- ja terveydenhuollon hiilidioksidipäästöt, kartoitetaan ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila Suomessa, sekä selvitetään kansainvälisiä ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausmekanismeja ja niiden toimivuutta. Tätä tietoa hyödyntäen määritellään, millaisilla kansallisen tason seuranta- ja ohjausmekanismeilla ekologisesti kestävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan ohjata Suomessa.
Hankkeen avulla kohti kestävää ilmailua Afrikassa
Ulkoministeriön ja Finpartnershipin rahoittamassa Triple A -hankkeessa (2022-2024) luodaan Namibiaan Afrikan kestävän ilmailun osaamiskeskus, joka tarjoaa laaja-alaisesti ilmailualan koulutusta lentäjistä mekaanikkoihin, ilmavalvonnasta lentokenttälogistiikkaan ja niin edelleen, sekä edistää uusien kestävien teknologioiden käyttöönottoa siviili-ilmailussa, kuten esimerkiksi ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä, digitalisointia sekä miehittämättömien lennokkien käyttöä.
Tampereen yliopisto johtaa hanketta, johon osallistuu suomalainen ilmailun AiRRhow-allianssi, jonka jäseniä ovat mm. Patria, Fintraffic ja Sitowise. Vastuullisena vetäjänä Tampereen yliopistossa toimii dosentti Mika Kautonen. Afrikasta hankkeeseen osallistuvat tässä vaiheessa erityisesti Namibian keskeiset ilmailuviranomaiset sekä eteläisessä Afrikassa toimivat ilmailualan yritykset.
Tulevien kahden vuosikymmenen aikana Afrikan siviili-ilmailu tulee voimakkaasti kasvamaan. Tämä kasvu on mahdollista suunnata ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan.
Asukkaat ja asukastieto mukaan lähiöiden kestävään kehittämiseen
Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus -lähiötutkimushanke on osa valtakunnallista lähiöohjelmaa. Tampereella toteutetaan tutkimusta Peltolammin ja Multisillan lähiöissä hyvinvoinnin ja osallisuuden lähtökohdista ja etsitään keinoja lähiöiden elinvoiman vahvistamiseksi sekä asuinalueiden eriytymisen ymmärtämiseksi. Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelevat sitä, millaisin arkisin ja kaupunkipoliittisin ratkaisuin asukkaiden ekososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa sekä alueellista eriytymistä vähentää. Hanke on ollut aktiivinen vuosina 2020–2022.
Yhtenä lähiöhankkeen lopputuotoksena on politiikkasuositus, jonka mukaan kestävän kaupungin kehittämiseen tarvitaan asukastietoa. Asukkaiden paikallisten tarpeiden tunnistaminen ja kokemusten huomioiminen auttavat hahmottamaan, miten asukkaiden on mahdollista elää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi omalla asuinalueellaan. Täten asukkaat tulisi ottaa mukaan alueiden kehittämiseen, sillä he ovat kuitenkin kehityksen keskiössä.
Yhteiskuntahistoriallinen tutkimus avaa näkymää tuotantoeläinten ja lihatalouden historiaan
Yhteiskuntahistorian professori Marja Jalavan tutkimus tarkastelee kaupallisen eläintuotannon laajentumista osana modernin teollisuuskapitalismin läpimurtoa Suomessa sekä sen aiheuttamia muutoksia eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa 1890-luvulta 1960-luvulle. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti sikatalouden muuttumiseen kotitarvekasvatuksesta teolliseksi eläintuotannoksi, minkä myötä sioista tehtiin tavaraluonteisia lihateollisuuden hyödykkeitä. Samalla pienviljelijöistä alettiin kasvattaa markkinatalouden ehdoilla toimivia tuottajia, joiden tuli omaksua yrittäjämäinen asenne muita ihmisiä, eläimiä, kasveja ja ympäristöä kohtaan.
Jalava problematisoi historiallisesti tätä tuotantoeläinten ja ihmisten yhteismuotoutumista tutkimalla sitä, miten kapitalistinen voitontavoittelu materialisoitui sekä uudentyyppisissä maatalousyrittäjissä että heidän uudenlaisissa tuotantoeläimissään. Samalla Jalava analysoi tutkimuksessa sitä, miten liha alkoi vähitellen saada yhä suuremman roolin suomalaisten ruokavaliossa, joka vielä 1900-luvun alussa painottui perunaan ja viljaan. Eläintuotannon ja lihankulutuksen valtava kasvu 1900-luvun aikana on tällä hetkellä keskeinen syy ilmastonmuutokseen ja ympäristökriisiin, joten on tärkeää tutkia sen historiaa eli sitä, miten tähän kestämättömään kehitykseen on päädytty.
Tutkimus luontolähtöisestä interventiosta kuntoutusmuotona masennuspotilailla
Metsien ja luonnon vaikutukset ihmisen mielen ja ruumiin hyvinvointiin on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat selvittävät, auttaisiko luonnossa oleskelu ja ohjattu toiminta masennuspotilaiden kuntoutuksessa. Osallistujat Tampereella, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa käyvät 12 viikon ajan 90 minuutin jaksoissa ryhminä puistoissa ja kaupunkimetsissä tehden ohjattuja tehtäviä, joissa esimerkiksi tunnistetaan itselle sopiva mielipaikka, tehdään läsnäoloharjoituksia ja tuetaan luontoyhteyttä ryhmäkeskusteluin.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään tutkimuksessa tavoitteellisesti kuntoutuksen ja ohjauksen osana. Ohjauksessa tuetaan muun muassa osallistujien turvallisuutta ja autetaan heitä tiedostamaan luonnon hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen rahoitti Kela, ja se toteutettiin vuosina 2019–2021.
SoteDialogeilla parempaa johtamista, työhyvinvointia, tuloksellisuutta
SoteDialogit muutoksessa – Johtaminen, työhyvinvointi, tuloksellisuus -hankkeen tavoitteena on turvata hankkeeseen osallistuvilla työpaikoilla, niiden toimintaympäristöissä ja työssä tarvittava osaaminen, korkea työn laatu, asiakaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky sekä organisaatioiden ja ammattilaisten uudistuminen.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan (Työelämän tutkimuskeskus), Itä-Suomen yliopiston sekä Seinäjoen ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
Tutustu SoteDialogit-hankkeeseen
Tutkimus kehittää kasvatusammattilaisten valmiuksia sukupuolistuneen väkivallan kohtaamiseen
ERASE GBV eli Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence. Developing and implementing a training programme for teachers and other professionals – hankkeessa tutkimuksen ja kehittämisen kohteena ovat kasvatusalan työntekijöiden ammatilliset valmiudet väkivallan kohtaamiseen ja tietoisuuden lisääminen erityisesti sukupuolistuneen väkivallan eri muodoista ja niihin puuttumisen mahdollisuuksista.
Hankkeessa tutkitaan väkivallan kohtaamisen institutionaalisia ja affektiitivisia käytäntöjä kasvatusalalla. Hankkeessa kerätään kysely- ja haastatteluaineistoja opettajilta, opettajaopiskelijoilta, koulukuraattoreilta, terveydenhoitajilta ja psykologeilta Suomessa, Espanjassa ja Kroatiassa.
Tutustu ERASE GBV -hankkeeseen
Tutkimus selvittää sukupuolistuneita käytäntöjä EU-parlamentissa
European Research Councilin (ERC) rahoittamassa tutkimushankkeessa Gender, party politics and democracy in Europe: A study of European Parliaments party groups (EUGenDem) analysoidaan Euroopan parlamentin (EP) puolueryhmien sukupuolistuneita käytäntöjä ja politiikkoja. Hankkeessa tuotetaan empiiristä, vertailevaa tukimusta puolueryhmistä ja sukupuolen merkityksestä puoluepoliittisten muutosten keskellä Euroopassa. Valittujen puolueryhmien politiikkoihin keskittyminen tuottaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta taloudessa, sosiaalisissa oikeuksissa ja moraalipolitiikassa.
Kestävää hyvinvointia julkishallinnon, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä
ORSI-hanke luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin. Hankkeessa etsitään reiluja ja rivakoita keinoja siihen, miten julkishallinto voi ohjata muutosta.
Hankkeessa tutkitaan hallintoa ja budjetointia, arjen osallistumista, vastuullisia innovaatioita ja kulutusvalintojen ohjausta. Tavoitteena on tuoda kansalaiset, päätöksentekijät ja yritykset yhteiseen pöytään.
Vuonna 2020 ORSI-hankkeessa on tehty niin tutkimusta kuin laajaa vuorovaikutusta yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, kestävän ekohyvinvointivaltion edistämiseksi.
ORSI on Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskus SYKEn, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisponnistus.
Tutkimusta sarjakuvien saavutettavuuden ja oikeuksiin pääsyn välineenä
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä Sarjiksen hankkeissa tutkitaan, voiko sarjakuvamuotoinen asiakirja olla ymmärrettävämpi kuin tekstimuotoinen asiakirja. Asiakirjat liittyvät sosiaalihuoltoon ja vanhuspalveluihin. Sarjakuva-asiakirjojen kohderyhminä ovat ihmiset, joilla on jostain syystä vaikeuksia ymmärtää kirjoitettua (virka)kieltä. Ryhmässä työskentelee myös väitöskirjatutkija Mira Kainulainen, jonka väitöskirja käsittelee aihetta intersemioottisen eli merkkijärjestelmien välisen kääntämisen näkökulmasta. Hankkeiden tavoite on lisätä yhdenvertaisuutta.
Tutustu Sarjiksen tutkimushankkeisiin
Intersektionaalista lähestymistapaa tutkimuksessa ja opetuksessa vahvistamaan perustettiin tutkijaverkosto InReNet
Intersektionalisuus tutkimuksessa -verkosto (InReNet) on Tampereen yliopistossa työskentelevien tutkijoiden ja opiskelijoiden monitieteinen toimintafoorumi. Verkosto tutkii ja kehittää intersektionaalisuutta teoreettisena lähestymistapana ja tutkimuskäytäntöinä, joilla on vahva yhteys marginalisoitujen ryhmien aktivismiin sekä yhdenvertaisuustyöhön viranomais- ja järjestötyön kentillä.
Verkosto on järjestänyt työpajoja opettajille teemalla opetuksen dekolonisoiminen. Verkosto on järjestänyt myös vuonna 2022 ensimmäisen kansainvälisen symposium-tapahtumansa ”Intersectionality beyond Eurocentrism”, jonka pääpuhujat olivat kotoisin Aasiasta, Afrikasta ja Karibialta.
Tutustu Intersektionaalisuus tutkimuksessa -verkostoon
Työpajoja sodan aiheuttaman huolen käsittelyyn yliopistoyhteisöissä
Vuoden 2022 marraskuussa aloitetut työpajat pyrkivät auttamaan yliopistoyhteisön jäseniä käsittelemään sodan aiheuttamaa huolta ja ahdistusta. Työpajoissa pyritään tunnistamaan laajasti sotien ja konfliktien vaikutuksia akateemisiin yhteisöihin, analysoida vaikutusten aiheuttamia reaktioita yhteisön jäsenissä, arvioida eri yliopistojen tekemiä toimenpiteitä sekä kartoittaa parhaita käytäntöjä ja lähestymistapoja ahdistuksen ja huolen käsittelyyn akateemisissa yhteisöissä.
Innovaatiokurssi kestävyyden vauhdittajana
Innovation for Sustainability -kurssilla käsitellään kestävään kehitykseen tähtäävää innovaatiotoimintaa teoreettisesti sekä konkreettisesti ruohonjuuritasolla. Kurssin konkreettinen esimerkki sijoittuu Etelä-Afrikkaan ja sen hauraaseen urbaaniin asutukseen. Opiskelijat tekevät yhteistyötä alueen nuorten asukkaiden sekä Johannesburgin yliopiston opiskelijoiden kanssa ja pohtivat alueen avainhaasteita ja keksivät niihin innovatiivisia ratkaisuja kurssilla esiteltäviä malleja ja työvälineitä käyttäen. Kurssi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa EduCASE-ohjelmaa, ja Tampereen yliopisto tekee kurssin parissa yhteistyötä Johannesburgin yliopiston kanssa.
Terveys ja ympäristö -kurssi kansanterveystieteen opiskelijoille
Kansanterveystieteen opinnoissa on tarjolla Terveys ja ympäristö -kurssi, jossa syvennytään ympäristön ja ympäristöongelmien terveydellisiin vaikutuksiin. Kurssilla tutustutaan esimerkiksi planetaarisen hyvinvoinnin konseptiin sekä kestävään ruokajärjestelmään. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää muun muassa millä tavoin ympäristö vaikuttaa terveyteen ja millaisilla poliittisilla päätöksillä ja strategioilla ympäristön muutosta voidaan estää.