Kestävän kehityksen tavoitteet taloudellisen vastuullisuuden esimerkeissä 2020
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 2: EI NÄLKÄÄ
Tampereen yliopistossa tutkitaan, millaisilla innovaatioilla ruokahävikki vähenee
Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa toimiva ruokahävikin ja kiertotalouden tutkimusryhmä Wastebusters on mukana vuonna 2020 käynnistyneessä kansainvälisessä LOWINFOOD-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hävikkiä vähentäviä toimia yhteistyössä ruokaketjun eri toimijoiden kanssa testaamalla erilaisia innovaatioita hedelmien ja kasvisten sekä leipomo- ja kalatuotteiden arvoketjuissa sekä ruoan kulutuksessa kotona ja kodin ulkopuolella.
Nelivuotinen hanke kuuluu EU:n rahoittamaan Horizon 2020-tutkimusohjelmaan. Hankkeessa on mukana yhteensä 27 organisaatiota 12 eri Euroopan maasta.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 3: TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tutkimuksessa kehitetään pelisääntöjä lapsille suunnattujen elintarvikkeiden markkinointiin
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille (EPELI) oli vuosina 2020–2021 toteutettava tutkimushanke. Se tuotti tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta markkinoinnista ja epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelystä sekä esityksen keinoista, joilla lapsia ja nuoria voitaisiin suojata epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta.
Suomen valtioneuvoston kanslian rahoittamassa tutkimuksessa oli mukana laaja-alaisesti ravitsemustieteen, markkinoinnin ja kulutustutkimuksen sekä juridiikan tutkimusosaamista. Mukana oli tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 8: IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA
Yritysyhteistyötä älykkään myynnin edistämiseksi
Robins-tutkimushanke yhdistää uudella tavalla älykkäitä digitaalisia työkaluja, tekoälyä ja automaatiota myynnissä. Hankkeessa etsitään uudenlaista suuntaa suomalaisille B2B-yrityksille, jotta nämä voivat automatisoida, optimoida ja tehostaa myyntiään kasvaakseen myös kansainvälisesti. Tutkimushankkeessa kehitetään yritysyhteistyöhön ja tutkimukseen pohjautuvat, älykkään myyntirobotiikan ja automatisaation toiminta- ja johtamismallit.
Hankeverkosto rakentuu Tampereen korkeakouluyhteisön ja kuuden suomalaisen yrityksen tiiviin yhteistyön ympärille.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 9: KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA, INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA
Tutkimus selvittää muutosagenttien voimaa kiertotalouden murroksessa
Vuonna 2020 käynnistyneen kaksivuotisen Waste Matters – Muutosagentit kiertotalouden murroksessa -projektin tavoitteena on analysoida, miten muutosagentit osallistuvat ja osallistavat muutokseen kohti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä.
Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuluttajakansalaisiin, kulutusyhteisöihin ja startup-yrityksiin, joilla on halu ja mahdollisuus muuttaa liiketoimintaekosysteemejä kestävämmiksi.
Tutustu Waste Matters -hankkeeseen
Kansainvälinen hanke tukee kaupunkeja matkalla kohti kestävää rakentamista
Circular Construction in Regenerative Cities (CIRCuIT) on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kokeilla ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja suljettuun materiaalikiertoon rakennetussa kaupunkiympäristössä. Hankkeessa tarkastellaan kokonaisuudessaan rakentamisen arvoketjua: kaupunkisuunnittelijat, kiinteistöjen omistajat ja kehittäjät, arkkitehdit, rakennusyritykset ja purkajat.
EU:n rahoittamaan Horizon 2020 -tutkimusohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen osallistuu 31 yhteistyökumppania Kööpenhaminassa, Hampurissa, Helsingin seudulla ja Suur-Lontoossa.
Tutkimusta ilmastopositiivisten yritysalueiden kehittämiseksi
Tampereen yliopisto on mukana Ilmastopoliittiset yritysalueet ja arvoketjut (ILPO) -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kaupunkeja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ILPO-hanke tuo yritysten arvoketjut ja kiertotalouskeskukset mukaan ilmastotyöhön, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita.
Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja hiiltä sitovia ratkaisuja ja yhteistyömalleja, luoda kiertotalouskeskuksille hiilitiekartat sekä luoda kansainvälisesti kiinnostavia referenssikohteita ilmastopositiivisesta yritysalueesta.
ILPO-hanke on osa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – eli niin sanottujen kuutoskaupunkien – 6Aika-strategiaa, jonka avulla kaupungit pyrkivät vastaamaan kaupungistumiseen liittyviin haasteisiin ja kehittämään entistä parempia palveluja.
Yliopisto oli mukana ratkomassa Tampereen nollakuituhaastetta
Vuoden 2020 lopussa päättyneessä CircVol 6Aika-hankkeessa edistettiin kiertotalouden mukaista liiketoimintaa sekä suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä maarakentamisessa. Hankkeessa kartoitettiin digitaalisia rajapintoja ja ratkaisuja, joiden avaaminen edesauttaa suurivolyymisten massojen hyödyntämistä ja kiertotalousalueiden kehittymistä.
Tampereen yliopisto oli mukana hankkeen paikallisessa haasteessa, jossa selvitettiin, miten hyödyntää teknisesti ja taloudellisesti kestävästi Tampereella Lielahden alueella järvessä olevaa nollakuitua.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 11: KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT
Tutkijat kehittävät resurssiviisaita asumiskonsepteja Kanta-Hämeeseen
Vuonna 2020 käynnistyneessä ”Houkuttelevat nykyasumisen konseptit Kanta-Hämeessä” -hankkeessa Tampereen yliopiston tutkijat tuottavat Kanta-Hämeen kunnille välineitä asumisympäristöjen kehittämiseen osana strategista kuntakehittämistä ja elinvoimapolitiikkaa.
Hankkeen tuloksena syntyy alueellinen asumisen innovaatioverkosto ja paikallisia tai projektikohtaisia hankeryhmiä, joiden toiminta tukee yritysten kilpailukykyä ja varmistaa kehittämistoiminnan jatkuvuuden. Hankkeen keskiössä ovat kestävä kehitys ja resurssiviisas ympäristö.
Tutustu Houkuttelevat nykyasumisen konseptit Kanta-Hämeessä -hankkeeseen
Kestävyyttä edistetään kehittämällä julkisia palveluita asiakaslähtöisesti
Kimmo Sulonen tutki vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassaan julkisen kiinteistönmuodostamisen kehittämistä asiakaslähtöisillä lähestymistavoilla ja niiden vaikutuksia prosessiin. Kehittämällä julkisen sektorin palveluja palvelemaan paremmin asiakkaiden tarpeita saavutetaan hyötyjä muun muassa prosessin tehokkuudessa ja kestossa. Näin syntyy vähemmän hukkaa, suunnitelmat toteutuvat, resursseja ei käytetä toistamiseen uudelleen ja rakentamista sekä niiden käyttöä tapahtuu ajallaan.
Lue lisää Kimmo Sulosen väitöskirjasta
Korkeakoulujen yhteistyöhanke tukee Suomen kehitystä kohti kiertotaloutta
Useiden suomalaisten korkeakoulujen yhteishanke ”Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin” (CICAT2025) pyrkii vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tutkitaan laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä eli kiertotalouden katalyyttejä ja sitä, miten ne voidaan valjastaa paremmin päättäjien ja yritysten käyttöön.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Hanke on saanut rahoituksen Suomen Akatemian Kestävän kasvun ohjelmasta.
Monitieteinen tutkimus vauhdittaa kestävään kiertotalouteen siirtymistä
Monitieteinen University Platform for Circular Economy (UPCE) -hanke kohdistuu living lab -alustojen hyödyntämiseen kiertotalouden edistämiseksi kaupunkikeskuksissa. Hankkeessa mukana toimii ympäristötekniikan, tuotantotalouden, aerosolifysiikan ja ympäristöpolitiikan yksiköiden tutkijoita Tampereen yliopistosta.
Hankkeen erityisenä tutkimuskohteena ovat Tampereen Hiedanrannan alueen living labit ja erityisesti ravinnekierto. Tavoitteena on vauhdittaa monitieteisen tutkimuksen avulla siirtymistä kohti kestävää kiertotaloutta.
Tutkimusryhmä tutkii Hiedanrannassa muun muassa eri sidosryhmien vaikutusta ja toimia sekä teknologian kehittämiseen että jalkauttamiseen sekä monitoimijaisen yhteistyön organisoitumista ja liiketoiminnan tulokulmia.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 12: VASTUULLISTA KULUTTAMISTA
Yritysyhteistyö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia muovin kierrättämisestä
Kaksivuotinen ALL‐IN for Plastics Recycling (PLASTin) -projekti perustettiin keväällä 2020 tukemaan muoviteollisuuden toimijoita kehittämään systeemisiä ja ympäristön kannalta optimoituja kierrätyskonsepteja. Tämä projektissa on tavoitteena saavuttaa hankkimalla uutta tietoa kierrätysprosesseista ja teknologioista, kuten erottelusta, esikäsittelyistä ja rejektien käsittelystä sekä systeemitason ymmärryksestä, joilla mahdollistetaan parempia kierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Tampereen yliopiston lisäksi mukana hankkeessa on tutkijoita myös muista suomalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista sekä useista yrityksistä. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Yhteistyöhanke pyrki kehittämään kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa
6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) oli vuonna 2019 päättynyt monitieteinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuuden suurimman suomalaiskaupungin – eli niin sanottujen kuutoskaupunkien – alueella. Hankkeen aihepiirit kohdistuivat kiertotalouskeskuksiin, innovaatiotarpeisiin, liiketoimintaan kiertotaloudessa ja kaupunkisuunnitteluun.
Tampereen yliopistosta hankkeessa mukana oli innovaatio- ja teknologiatutkimusryhmä CITER tuotantotalouden yksiköstä. Tutkimusryhmä soveltaa CircHubs-hankkeessa syntynyttä osaamista myös meneillään olevissa kiertotaloutta tutkivissa projekteissaan.
Artikkeli kiertotalouden ja kestävän kehityksen suhteesta
Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisema konferenssiartikkeli Salminen, H., Marjamaa, M., Tapaninaho, R., Heikkinen, A., Gonzalez Porras, L. & Kujala, J. 2020., ”How do stakeholders understand sustainable circular economy – consensus or contradictions?” tarkastelee sitä, miten kiertotaloutta edistävät avainsidosryhmät Suomessa ymmärtävät kiertotalouden ja sen yhteyden kestävään kehitykseen.
Tutkimus on osa CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin -tutkimusprojektia, joka on Suomen Strategisen Neuvoston rahoittama.
Lue lisää CICAT2025-työryhmän artikkelista
Julkaisuja kestävästä kuluttamisesta
Ruokahävikin ja kiertotalouden tutkimusryhmä Wastebusters tutkii sitä, miten erilaiset taloudelliset toimijat, kuten kuluttajat ja kulutusyhteisöt, sekä yritykset ja organisaatiot voivat vaikuttaa keskeisten kestävän kehityksen haasteiden, kuten ruokahävikin ja jätteen kasvavan määrän ratkaisemiseen. Ryhmässä on mukana markkinoinnin, yrityksen johtamisen ja sosiologian alan tutkijoita.
Tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2020 yhteensä kaksi tieteellistä julkaisua kestävästä kuluttamisesta.
Tutustu Wastebusters-tutkimusryhmän julkaisuihin
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 13: ILMASTOTEKOJA
Opiskelijat luonnostelivat kestävän kehityksen foorumia satakuntalaisille yrityksille
Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin helmikuussa 2020 hackathon, jossa yliopiston tietojohtamisen yksikön opiskelijat suunnittelivat kestävää ja edullista ratkaisua foorumiksi kestävän kehityksen tiedon jakamiseksi satakuntalaisille pk-yrityksille.
Hackathon järjestettiin yhteistyössä Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla (Kekeos) -hankkeen sekä satakuntalaisten yritysten kanssa. Hackathonin juryssä toimi Satakunnan yrittäjien edustajia.
Vuosina 2017–2020 toteutetun Kekeos-hankkeen tavoitteena oli tukea satakuntalaisia yrityksiä henkilöstönsä osaamisen uudistamisessa kohti kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotalousmallin mukaista toimintaa.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 15: MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ
B2N-hanke tarkastelee yritysten mahdollisuuksia osallistua kestävien ekosysteemipalveluiden tuottamiseen
Business to Nature: Sidosryhmälähtöinen arvonluonti ekosysteemipalvelujen tuottamisessa (B2N) -hanke on monitieteinen tutkimus, joka vastaa kestävän kaupunkikehityksen yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin tarkastelemalla yritysten mahdollisuuksia osallistua ekosysteemipalveluiden tuottamiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on, että uusien ekosysteemien ja niiden tarjoamien palveluiden tutkimuksessa arvonluontia tulisi tarkastella suhteissa tapahtuvana ilmiönä.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE 17: YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS
Innovaatiohaasteita kestävän yrittäjyyden tueksi
Tampereen korkeakouluyhteisön yrittäjyysopintoja tarjoava Y-kampus (nykyinen HUBS) järjesti ensimmäistä kertaa muokatun version Innovaatiohaasteet-opintojaksosta kestävän kehityksen tulokulmalla kesäopintoina vuonna 2020. Opintokokonaisuuden avulla halusimme tukea pandemian haastamia opiskelijoita, joista monen jo sovitut kesätyö- ja harjoittelupaikat olivat peruuntuneet.
Innovaatiohaasteet-opintojaksolla opiskelijat ratkomaan työelämästä ja yhteiskunnasta kumpuavia aitoja haasteita ja kehittämään näihin innovatiivisia ja kestävyyttä edistäviä ratkaisuja. Opintojakson aikana tiimit tekevät yhteistyötä työelämän toimeksiantajien kanssa.
Y-kampuksesta muuntautunut HUBS tarjoaa kestävän yrittäjyyden opintoja, työkaluja ja sparrausta Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Tutustu HUBSin Innovaatiohaasteet-opintojaksoon
Tampereen yliopisto mukana ympäristövastuullisuutta edistävässä muovialan jaostossa
Tampereen yliopisto toimii mukana Muoviteollisuus ry:n ylläpitämässä Komposiittijaostossa. Yliopiston edustajana jaoston hallituksessa toimii materiaaliopin tenure track -professori Mikko Kanerva.
Komposiittijaosto toimii muoviteollisuusalan yhteistyöelimenä ja verkostoitumisen edistäjänä, seuraa alan ympäristökysymysten ja teknologian kehitystä ja standardisointia sekä pyrkii vaikuttamaan niiden sisältöön.
Jaosto edistää alan koulutusta ja tutkimusta, toteuttaa yhteisprojekteja markkinoiden kartoittamiseksi ja toimii alan yleisten toimintaedellytysten kehittämiseksi.
Tiivistä yhteistyötä ECO3-bio- ja kiertotalousalueen kehittämisen tukena
Tampereen yliopisto on ollut alusta, eli vuodesta 2014, alkaen teollisuustalouden professori Marko Seppäsen johdolla kehittämässä Nokian Kolmenkulmalle rakentuvaa ECO3-bio- ja kiertotalousaluetta. Yliopiston tutkija ovat olleet mukana kehittämässä alueen konseptia, ja erilaisia teknologioita on kehitetty alueella jo kahdessa eri tutkimusprojektissa.
Tähän asti ECO3-alueella on tehty pääasiassa teknologista tutkimusta, jonka keskiössä ovat olleet kiertotalouden materiaalit ja mekanismit. Tulevaisuudessa tutkimusta voidaan tehdä myös yliopiston yhteiskunnallista osaamista hyödyntäen, esimerkiksi alueen sosiaalisista vaikutuksista.
ECO3-alue on yliopistolle pysyvä yhteistyön muoto, joten myös sen kehittämistä on jatkettu yritysten käynnistettyä toimintansa alueella. Kun yritykset saavat prosessinsa käyntiin täysimittaisesti, on niiden kehittämisessä mahdollisuuksia esimerkiksi opinnäytetöihin.