Rehtorin katsaus

TAMKin rehtori-toimitusjohtaja Tapio Kujala
"Tärkeintä on, että strategian kärjet jalkautuvat toimiksi tekemisessämme", TAMKin rehtori-toimitusjohtaja Tapio Kujala kirjoittaa.

Poikkeusoloissa ovat korostuneet monet geneeriset taidot

Hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehnrooth ennusti helmikuussa 2021, että seuraava kriisi on mielenterveyden kriisi. Kuvaus on osuva ja vaikuttava korkeakoulumaailmassa, jossa on eletty koronapandemian keskellä reilut kaksi vuotta. Pahimmissa uhkakuvissa pandemian aikana on kasvanut opiskelijasukupolvi, joka on jäänyt vaille kokemusta korkeakouluyhteisön tuesta ja opiskelijaelämästä.

Mahdottomien asioiden ratkaiseminen monimutkaisessa maailmassa, kriittinen ajattelu ja analyysikyky, luovuus, omaperäisyys, teknologian suunnittelu ja käyttötaidot, jatkuva oppiminen, sosiaalinen vastuu, muutoksen sieto ja joustavuus ovat olleet olennaisia vahvuuksia pandemian pitkittyessä.

Toimintavuotta 2021 leimasi edelleen globaaliksi pandemiaksi levinnyt covid19-koronaviruksen aiheuttama sairaus sekä koronan varianttien nopea eteneminen. Leviämisen hidastamiseksi viranomaisten asettamat rajoitukset johtivat keväällä toiminnan siirtämiseen lähes kokonaan etätyöskentelyksi. Syksyllä päästiin hetkellisesti lähiopetukseen ja muun toiminnan rajoitettuun toteuttamiseen kampuksilla, mutta vuodenvaihteessa 2021–22 jouduttiin rajoittamaan opetus välttämättömiin simulaatioihin, laboratorio-opintoihin ja välttämättömään pienryhmäopetukseen.

Fyysisen lähiyhteisön menettäminen sekä verkkoteknologian, -pedagogiikan ja -opiskelun nopea, pakotettu käyttöönotto heikensivät merkittävästi monien opiskelu- ja työhyvinvointia ja elämänlaatua kokonaisuudessaan. Opiskelijoiden mielenterveyden haasteisiin, keskeyttämisiin ja yhteisöllisyyden puuttumiseen vastattiin korkeakouluyhteisön yhteisellä Tresilienssi-hankkeella. TAMK jatkoi hanketta Parvi-ohjaus- ja kohtaamiskonseptilla.

Poikkeusolot ovat korostaneet opiskelijoidemme ja henkilöstömme geneerisiä taitoja: mahdottomien asioiden ratkaiseminen monimutkaisessa maailmassa, kriittinen ajattelu ja analyysikyky, luovuus, omaperäisyys, teknologian suunnittelu ja käyttötaidot, jatkuva oppiminen, sosiaalinen vastuu, muutoksen sieto ja joustavuus ovat olleet olennaisia vahvuuksia pandemian pitkittyessä.

Vuoden 2021 aikana työstettiin TAMK 2030 -strategiaa ja hiottiin strategiset kärjet kaudeksi 2022–2024. Ne ovat:

  1. Olemme kansainvälisin korkeakoulu.
  2. Olemme halutuin työelämäkumppani.
  3. Uudistamme koulutuksen sisällöt ja rakenteet.

Strategiset painopisteet vastaavat Pirkanmaan alueen tarpeisiin, mutta myös OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen 2030-visioon. Strategiakärkien pohja löytyy myös OKM:n kanssa vuosille 2021–2024 tehdystä sopimuksesta. Tärkeintä on, että strategian kärjet jalkautuvat toimiksi tekemisessämme.

Työelämäkorkeakouluna reagoimme viime vuonna hienolla tavalla. Sen ansiosta Tampere sai koulutusavaukset suuhygienistin AMK- ja YAMK-tutkintoon sekä Visual Effects Artist for Audiovisual Productions (VFX) -erikoistumiskoulutukseen, joka sisältää tarvittavat teknologiat ja työmenetelmät, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi elokuva- ja pelialoilla. Omasta aloitteestamme käynnistämme englanninkielisen tekstiili- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutuksen vielä vuoden 2022 aikana. Nämä ovat loistavia esimerkkejä TAMKin kyvystä reagoida työelämän tarpeisiin, kestävän kehityksen haasteisiin sekä uudenlaisten ammattien tarpeisiin.

Vuonna 2021 TAMKissa tehtiin ahkerasti töitä myös laatuauditoinnin eteen niin koko henkilöstön kuin opiskelijoidenkin voimin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi TAMKin laatujärjestelmän loppuvuonna. Sen tuloksena Karvi myönsi Tampereen ammattikorkeakoululle laatuleiman seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Tästä on hyvä jatkaa laadukkaasti eteenpäin!

Teksti: Tapio Kujala, rehtori-toimitusjohtaja
Kuva: Saara Lehtonen