Hyppää sisältöön
Teaching and Learning Centre

Pedagoginen osaaminen korkeakoulussa

Artikkelit vuodelta 2026

Kohti saavutettavampaa korkeakouluopetusta: yhteisöllisiä ratkaisuja moninaistuviin tarpeisiin

Opiskelijoiden moninaisuus korkeakoulutuksessa on lisääntynyt kansallisesti (Toom ym., 2023). Moninaistuvat opiskelijat korkeakouluyhteisössämme tarvitsevat tukea yhteisöön kiinnittymiseen ja opintojen sujuvuuteen. Keväällä 2026 Tampereen yliopiston opettajien ja ohjauksen palvelut järjesti kaksi työpajaa, joissa tarkasteltiin opetuksen saavutettavuutta eri näkökulmista.

Kielellinen saavutettavuus ja opiskelijan hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Kielellinen saavutettavuus on selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Se kuuluu kognitiivisen saavutettavuuden sateenvarjon alle, mutta on siellä usein ratkaiseva: jos jokin ei ole kielellisesti saavutettava, se on vain harvoin lainkaan saavutettava. Ja jos jokin ei ole saavutettava, kuten oppimisen mahdollisuudet, se vähentää myös opetuksessa olevan yksilön hyvinvointia. Kielitietoisuus on huomion kiinnittämistä kieleen, ja sen keinot tukevat opettajaa saavutettavan opetuksen kehittämisessä.

”Kohta ne saa tietää, etten osaakaan mitään…” – Väitöskirjatutkijoiden huijarisyndroomaa ja epäonnistumisen pelkoa taklaamassa

Joulukuussa 2024 pääsimme toteuttamaan työpajan huijarisyndroomasta ja epäonnistumisen pelosta Kasvatusalan monitieteisen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston (FinEd) ja Kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkoston (Langnet) valtakunnallisessa joulukoulussa Tampereella. Työpaja oli niin antoisa, että toteutimme sen uudestaan Tampereen yliopiston Kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunnan väitöskirjatutkijoille huhtikuussa 2025.

Inklusiivinen toimintakulttuuri korkeakoulussa – kohti yhteisöä, jossa jokainen voi onnistua

Ammattikorkeakoulujen opiskelijajoukko on aiempaa monimuotoisempi, ja opiskelu limittyy yhä tiiviimmin työn ja arjen kanssa. Tämä muutos lisää tarvetta toimintakulttuurille, joka tukee kaikkien opiskelijoiden osallisuutta, oppimista ja hyvinvointia. Tällaista toimintakulttuuria kutsutaan inklusiiviseksi toimintakulttuuriksi. Inklusiivisuuden ytimessä on kuuluvuuden tunne eli tunne siitä, että jokaiselle on tilaa sekä paikka ja jokaista arvostetaan sellaisenaan. Tähän tunteeseen on oikeus myös korkeakoulun henkilöstöllä.

Hyvinvoinnin vaikutusketju korkeakouluyhteisöissä

Hyvinvoinnin tarkastelu kokonaisena ilmiönä on noussut entistä keskeisemmäksi osaksi korkeakoulujen systeemistä ajattelua. Tämä on ymmärrettävää tilanteessa, jossa hyvinvointivaltion rakenteet ovat murroksessa ja pelkkä määrällisten mittareiden seuraaminen ei enää riitä. Tarvitaan laadullisempaa, älykkäämpää ja taloudellisesti vaikuttavampaa tapaa arvioida hyvinvointia (Dufva ym., 2026). Hyvinvoinnin vaikutukset ulottuvat poliittisista päätöksistä aina korkeakouluyhteisöjen arjen käytäntöihin ja yksittäisten opettajien sekä opiskelijoiden kokemuksiin asti.

Yksinäisyys puhuttelee laajasti – kokemuksia TAMKin pilotoinneista

TAMK, Nyyti ry ja HelsinkiMissio kehittivät vuonna 2024 uudenlaisia kokeiluja siihen, miten yksinäisyysteemaa voisi käsitellä yksinäisyysoppituntien kautta sekä miten Apua yksinäisyyteen -verkkotyökalu tuki opiskelijoiden hyvinvointia osana opetusta. Tässä kirjoituksessa jatkan samalla teemalla ja kerron uusimpia kuulumisia TAMKissa pilotoiduista yksinäisyyskoulutuksista syksyllä 2025 ja keväällä 2026.