Lehtosen sanoin (1993, 9): ”Jos poikkeavasti toimiva henkilö on oman ryhmän jäsen, selitystä etsitään ympäristöstä. Esimerkiksi työtoverin oudon vaikenemisen syynä on ehkä jokin huoli, ehkä hän on omissa ajatuksissaan tai muuta sellaista. Mutta jos poikkeavasti käyttäytyvä on ulkopuolinen, etsitään selitystä henkilöstä itsestään. Kenties hän ei halua keskustella ja viestii vastenmielisyyttään vaikenemalla, tai ehkä hän on jotenkin yksinkertainen”.
Miten stereotypiat ohjaavat päättelyä?
Jussi varastaa. Me suomalaiset olemme rehellisiä. Jussi on siten poikkeus. Täytyy johtua yksilöstä.
Igor varastaa. Nuo venäläiset ovat epärehellisiä. Igor on siten ryhmänsä tyypillinen edustaja. Täytyy johtua ryhmäjäsenyydestä. (Huom! Jos Igor on rehellinen, tulee hänestä poikkeus.)