Meitä on aina ollut moneksi

Suomessa on aina elänyt rinnakkain eri kulttuureista tulleita ihmisiä. Historian aikana Suomi on ollut erityisesti Ruotsin ja Venäjän kulttuurien vaikutusten piirissä. Monien suomalaisten esivanhemmista löytyy muista kulttuureista tänne muuttaneita. Suomen alkuperäisväestöön kuuluvat myös saamelaiset, jotka ovat omaleimainen kulttuurivähemmistö.

Oman lähiympäristön ja suvun tarkastelu laajentaa yksilön tietoisuutta monikulttuurisuudesta. Esimerkiksi Suomessa savolaisuus ja hämäläisyys ilmentävät suomalaisen kulttuurin moninaisuutta. Entistä enemmän kulttuurit kohtaavat myös samassa ihmisessä. Perheeseen voi kuulua henkilöitä eri etnisistä ryhmistä. Samassa perheessä voidaan puhua kahta tai kolmea eri kieltä.

On muistettava, että myös Suomen historian aikana on muutettu ulkomaille. Ensimmäiset siirtolaisaallot suuntautuivat (vuosina n. 1860 – 1914) lähinnä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Vuosina 1950 – 1970 suomalaiset muuttivat pääsääntöisesti Ruotsiin. Muuttoliikkeen syyn taustalla olivat lähinnä korkeamman elintason toivo. On arvioitu, että vuonna 1990 ulkomailla asui n. 640 000 ensimmäisen ja toisen sukupolven ulkosuomalaista. (Talib, Löfström & Meri 2004, 206).

Elämme moninaistuvassa yhteiskunnassa. Lisääntyvä informaatio ja kansainväliset kontaktit tuovat uusia haasteita sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. Yhteiskuntamme moninaistumisen myötä tarve erilaisten kulttuurien sekä elämän- ja ajattelutapojen ymmärtämiseen lisääntyy.

Suhteellisen yhtenäisessä kulttuurissa vuosisatojen ajan elänyt suomalainen kohtaa tänä päivänä uusia vaikutteita. Elinympäristön moninaistuessa haasteenamme on omien juurien ja maailmankuvan arviointi ja hahmottaminen.